Miksi toisten täytyy kärsiä niin paljon ja jotkut selviävät elämästään laulellen vaikkeivat sitä ansaitsisi?

mitä vaan voi tapahtua. Minua on jäänyt kalvamaan erään nuoren äidin tarina joka pari vuotta sitten menetti kaksi pientä lastaan ja miehensä auto-onnettomuudessa. Menetti KAIKEN, aivan kaiken. Aivan käsittämättömän hirveää.

Varsinkin eräs nainen on usein mielessä:

eka mies kuoli auto-onnettomuudessa jäi yksi lapsi

seuraava mies oli muutavan viikon teholla tajuttomana (mutta on nyt kyll ihan ok) sitten sen naisen kaksoset syntyi viikolla 27 ja jotain vähä päälle. Toinen meinas melkein kuolla käsiin. Ja kun elämä ei vielä tarpeeksi potkinut niin tällä naisella todettii syöpä. Ja ikää on jotain 23 vuotta.

teille tapahtuu vielä kauheita niin miten sitten suu pannaan. Minun läheiseni on ihana ihminen ja häntä elkämä aon kohdellut niin väärin....

Mutta ei se ole. Maailmassa oleva kärsimys on liian hirveää, että sitä kukaan ehtisi itselleen aiheuttamaan, liian kohtuutonta.

siitä puhuu vaan ihminen joka ei ole kokenut kovaa tuskaa.

enkä kyllä katso ansainneeni sitä ja vielä vähemmän lapsemme. Itse kirjoittelen suljetussa yhteisössä jossa on nuoria leskiä. Joskus tuntuu siltä, että sinne olisi hyvä päästää muitakin katsomaan mitä oikein suru on kaikessa raakuudessaan, niin osaisivat taas arvostaa sitä mitä heillä nyt on.

ehkä syytä/syyllistä ei voikaan löytää.



Pitäis vain pystyä olemaan onnellinen siitä, mitä sinulla on nyt. Tänä päivänä.



Itse olen nuoruudessani kokenut hirveitä, mutta selvinnyt aikuiseksi. Liian moni traumaattinen kokemus rasittaa muistojani. Kirjoituksesi oli hyvä, sillä se sai minut muistamaan että kannattaisi olla onnellinen juuri tästä päivästä ja siitä mitä minulla nyt on, sillä huomenna se saatetaan ottaa minulta pois.

kuoli pian tuon jälkeen, samoin ainut isovanhempani. Lapsena minulla oli juoppo isä ja mielisairas äiti. Jouduin yksinhuoltajaksi tahtomattani , jäin jo raskausaikana yksin.



Silti ajattelen aina,että jollain muulla on asiat vielä huonommin kuin minulla.

Siperia opettaa nuoren ehdottomuutta. Hyvillekin sattuu pahoja asioita, siinä ei ole karmasta kyse.

Kyllä ihminen ehtii jo yhden elämän aikana saada niin hirveää jälkeä aikaiseksi, että joutuu useammankin elämän aikana oppimaan kovimman kautta elämisen taitoa. Ja olen kyllä itsekin kokenut kovia tässä elämässä, toivottavasti olen kokemuksistani jotain oppinut.

väitätte siis että pienet viattomat lapset ovat edellisissä elämissään olleet niin huonoja ihmisiä että nirri vaan pois että karma toteutuu.



Ette ole aivan viisaita.

ihminen menettää lapsensa ja miehensä ja teidän mielestään hän on ansainnut sen kun karma toteutuu??? Samoin lapset ansaitsivat kuolemansa??



Ei hyvää päivää, hakeutukaa hoitoon.



Jos teille tapahtuu vastaavaa niin muistakaa että tekin ansaitsitte sen mitä tapahtui.

Jos esim. jonkun ihmisen rakkaimmat kuolevat ja hän jää yksin jo pikkulapsena, tulisi muiden ihmisten tukea lasta surussaan ja olla myötuntoisia eikä ajatella että " se on karman laki. Tuo lapsi on entisessä elämässään ollut varmaan murhaaja tai joitan."

Enkä kyllä jaksa alkaa asiaa täysin tietämättömille selittämään. Oman elämänne hukkaatte kyllä tuolla asenteellanne, mutta onneksi meillä kaikilla on mahdollisuus aina vain yrittää uudelleen ja uudelleen.

jos kaikki muka on vaan " opetusta" . Ja nämä joilta on riistetty elämä niin vasta opetuksen saivat. Huhhuh, mitä hörhöjä.

Ruumiin menettäminen ei tarkoita, että olisi menettänyt elämän. No, tietysti senkertaisen maanpäällisen elämän.

Kun väestömäärä koko ajan kasvaa?

Lisäksi Alkulähde voi luoda uusia sieluja vaikka kuinka paljon.

Kerro nyt jokin esimerkki tästä raakuudesta kun kerran sanoit että siitä olisi terveellistä oppia.



t. yksi jolla on ollut vastoinkäymisiä mutta ei todella suurta surua

mutta paljas suru on niin kovaa, se on fyysistä suoraa kipua, sellaisena raakaakin ihmistä kohtaan. Se repii vereslihalle. Siellä ihmiset voivat purkaa näitä tuntojaan toisille jotka ovat kokeneet saman. Se joka on kokenut saman ymmärtää yleensä paremmin sitä tuskaa.



Mutta se mitä tarkoitin on se, että kaikille tekee hyvää pysähtyä ja summata omaa elämää ja olemistaan välillä. Monesti se tapahtuu silloin kun kohtaa surun joko itse tai toisen välityksellä. Vaikka lukemalla todellisuudesta palasia. Silloin alkaa itsekin pohtimaan ja yleensä kirkastuu se mikä on oikeasti tärkeää.



Sanoinkin että se voisi olla monelle hyväksi, mutta sitä ei tule kuitenkaan tapahtumaan. Arvattavista syistä sivusto halutaan pitää suljettuna. Pääsymaksu sivuille on suunnaton.