Sinä 40-50-vuotias mikä on taloudellinen tilanteesi, entä
Kommentit (45)
Minulla on ikää 50+, olen naimisissa. Nyt asutaan miehen kanssa kahdestaan, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa. Meillä on velaton kerrostaloasunto lähiössä, kummallakin on säästöjä jonkun verran. Sairastelut ovat rassanneet meidän perhettä, itsellä sen verran pahasti, että jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle. Työhistoria on sen verran rikkonainen, että eläke on pieni. Onneksi pääsin eläkkeelle, kun vuotta aiemmin sain yt:n jälkeen potkut ja eläke on isompi mitä peruspäiväraha. En usko, että olisin enää työllistynyt.
Töissä, säästöjä ja sijoituksia n. 20 000 e, asutaan vuokralla. Mies ja kaksi kouluikäistä lasta. Tullaan toimeen.
50 v. nainen, freelance-työ eli hyvin vaihtelevat tulot, mutta säästöjä ja menot hallinnassa. Pienituloinen kaikkien mittarien mukaan, mutta mitään välttämätöntä ei puutu. Asuntoa maksan eläkeikään saakka, mikäli joskus maltan jäädä kiinnostavasta työstäni eläkkeelle. Hyvä parisuhde, puoliso turvallisesti pienellä eläkkeellä, hyvä terveys molemmilla, vanhempien terveydestä saa olla päivittäin huolissaan, mutta eipä sille mitään mahda. Todennäköisesti vähän aivan uusia työjuttuja tulossa syksyllä, aloitin uuden kielen opiskelun... kunhan nämä saan kulkemaan, pitäisi taas miettiä jotain uutta opittavaa.
Naimisissa ja kolme lasta. Asunto Helsingissä on vihdoinkin velaton, arvo n. 400000, muuta varallisuutta n. 200000 e. Molemmat vakituisissa töissä ja palkat hyvät.
M40
Pariskunta, +40 molemmat. Yksi lapsista asuu kotona ja toinen omillaan. Lisäksi perheessä vauvaikäinen n.20pv /kk, johon sukulaisuussuhde. Ei taloudellista hyötyä.
(Joku sitä kumminkin miettii)
Asuntolainaa 200 000, uuhdehko iso omk
kaupunkialueella länsi-Suomessa.
Säästössä 35 000, perintörahaa.
Keski-tuloisia molemmat, työtilanne vakaa molemmilla. Työmatkat pitkiä, turvallinen auto käytössä, josta vähän lainaa.
Avustamme toisen äitiä, jolla eläke pieni.
Samoin tuemme opiskelevaa nuortamme, kustannamme vauvaikäisen vaate-lääkäri -ruokamenot hänen ollessa luonamme.
Käytännössä asuu meillä.
Taloudellisesti menee kohtalaisesti, kyllähän menoja on. Emme matkustele, mutta säästöönkin jää heikosti.
Toisaalta olemme ihmisiä joille materia ei niin merkitse.
Mitään ei olla saatu apuna esim.suvulta tai aiemmin peritty, nyt hiljakkoin tuo pieni potti.
Välillä tehty pariakin työtä jos ollut hankintoja.
45v nainen, lapset teini-ikäisiä, miehen kanssa oltu 25v yhdessä. Omakotitalo on Helsingin seudulla. Ei lainaa, säästäjä ja sijoituksia jonkin verran. Teemme mieheni kanssa molemmat osa-aikatöitä, sairauksien vuoksi. Sairaudet tällä hetkellä hyvässä tilanteessa, että ei juuri nyt haittaa kauheasti elämä, mutta tiettyä epävarmuutta tuo.
50 v, eronnut ja lainaa vielä 160 000. Muutaman vuoden päästä teini lähtee omilleen opiskelemaan, ja katson jos vaihtaisi turhan ison ja työlään omakotitalon johonkin velattomaan kaksioon.
Kaksi teiniä talossa ja mies, jonka kanssa 23 vuotta yhdessä. Yhä rakkautta piisaa. Taloudellinen tilanne hyvä, asunto maksettu pari vuotta sitten ja säästössäkin on.
Asunnosta maksettu n. 160k, jäljellä 210k. Yli-iso laina kun halusin eron jälkeen säilyttää lasten kodin PK-seudulla. Eläkevakuutusta kasassa 40k, osakerahastoja, osakkeita ym. ehkä 15k. Palkka sellainen, että asumiskulujen ym. jälkeen saa kolme lapsukaista ja itsensä vaatteissa ja ruoassa ja pystyy tekemään pari kaupunkilomamatkaa vuodessa, toisen lasten kanssa. Auto on 12 v. vanha, mutta toimiva ja laadukas.
N45
Yhden lapsen yh, velkaa 160000, omaisuutta 40000. Hyväpalkkainen työ. Onnellinen.
49 v.
Olin naimisissa 22-42 -v, ja nyt toista kertaa. Lapset teinejä.
Töissä vakituisessa työsuhteessa.
Erotessa olin velaton, mutta jouduin ottamaan 70 t velkaa ostaessani oman asunnon.
4 lasta, lähes 20v naimisissa saman miehen, lasten isän kanssa. Lapset alkavat olla isoja, joten omaa aikaa on alkanut jäädä aikaisempaa enemmän - huomaan myös kaipaavani sitä enemmän kuin nuorena äitinä. Asuntolainaa ei ole, vaikkemme ole saaneet perintöjä tms. Kaksi kotia löytyy. Suuri omakotitalo ja pienempi kaupunkikoti.
Naimisissa ja yksi lapsi 14 v., velkoja ei ole (tosin asumme vuokralla nyt, koska on juuri vaihdettu asuinpaikkakuntaa), säästöjä ja sijoituksia jonkin verran. Akateeminen koulutus molemmilla. Kohtuullinen palkka: teen osa-aikatyötä, josta saan noin 3000 e/kk brutto. Miehellä hyvä palkka.
Terveysongelmia on selän kanssa, siksi olen vain osa-aikatyössä. Ei kuitenkaan mitään vakavaa. Matkustelemme paljon, käymme kulttuuritapahtumissa jne. Mukavaa elämää.
N41
40 v nainen, avioliitossa, lapset 10 ja 6. Velkaa talosta 170 t, talon arvo 330 t. Määräaikainen työ, miehellä vakkari, hyvin tulemme toimeen ja elätämme appea samalla. Matkustelemme ja emme laske rahojamme. Lapsilla rahastosijoituksia useampi tonni
Jag har aldrig varit anställd i över ett år, hela min "karriär" ligger på kanske 6år. Inkomst 1800e/mån netto, skuldfri. Ägd bostad i hfors och har aktieportfölj. Jag vågar inte shoppa då nästa inkomst kan alltid vara den sista, så jag lever på minimi och spar nästan alltid allt. Utan vederlag skulle utgifterna ligga under 100e per månad.
Ungkarl, 40 år.
Nainen 54v. 2 aikuista tyttöä, toinen opiskelee ulkomailla, toinen vankilassa. Asunnosta velkaa 70t (arvo 100t), ulosotossa 38t, maksan kuukaudessa 1/3 nettotuloista, vakituinen työ.
Mies 49 vee vapaaherra/pitkäaikaistyötön ja velaton. Uudehko iso auto,perheetön,koira ja naisystävä sekä kerrostaloasunto rahaa käytössä noin 270 000 ,kun osakkeisiin ei kannata tällä hetkellä sijoittaa.
Töihin ei ole ikävä.
40v sinkku, ei omaisuutta, ei velkaa, jotain töitä, ei uraa, mutta koulutusta on, ei lapsia, terveys hyvä. Elämäni on hyvää, teen joka päivä jotain kivaa ja kokeilen ja opiskelen uusia juttuja.
Omakotitalo Espoossa, lkv:n arvio n. 550000, ei asuntolainaa eikä muitakaan lainoja, pankkitilillä n. 40000 ja osakkeissa n. 10000. Kaikki omaisuus ns. selkänahasta revitty eli aika kovalla työllä. Ei perittyä omaisuutta.
M45, sinkku, ei lapsia.
50-vuotias. Kaksi teini-ikäistä lasta ja mies. Velaton kerrostaloneliö stadissa, mökistä on lainaa muutama kymppitonni. Hyväpalkkaiset duunit minulla ja miehellä, talous ihan hyvällä tolalla. Mutta aika epävarmalla, koska alan työllisyystilanne ei ole hyvä ja miehellä ollut muutaman vuoden sisällä jo useita yt-neuvotteluja ja moni meidän ikäinen on saanut potkut. Karmii ajatus joutua tässä iässä työttömäksi, siinä sinniteltäisiin koko loppuelämä todella niukoilla tuloilla, koska ei meitä enää kukaan palkkaisi ja sitä myöden myös eläke olisi todella huono.
Mutta ei tätä kannata liikaa etukäteen pelätä, jos osuu kohdalle niin osuu.