Mies elää kuin pellossa ja syyttää mua sotkusta

Mulla alkaa hajota pää tähän. Mieheni on totaalisen sokea kaikelle itse tekemälleen sotkulle. Meillä on työpaikkojen vuoksi omat asunnot eri paikkakunnilla, mutta viimeinen vajaa vuosi ollaan asusteltu melko tiiviisti miehen asunnolla.

Hän ei harrasta oikeastaan minkäänlaista siivousta, jos olen pidemmän ajan pois odottavat asunnolla homeiset tiskit altaassa, likapyykkiä ja roskia ympäri asuntoa jne. Hänellä on mm. tapana heittää kaikki roskat keittiössä yhden tietyn seinän viereen, ruokaostoksia purkaessaan hän myös viskaa tyhjät muovipussit samaan läjään, ja samaan paikkaan päätyvät myös palautuspullot. Likaiset astiat pyörivät ympäri kämppää, päätyvät korkeintaan tiskialtaaseen homehtumaan. En tiedä miten tämä on edes mahdollista, mutta miehen "tiskattua" astiat ovat aina rasvaisen lähmäisiä ja niihin jää selkeitä ruokatahroja yms, mies kokee nämä ihan puhtaiksi mutta itse en suostuisi syömään sellaisilta. Leikkuulautaa käytettyään jättää laudan ja veitsen leikkuujäämineen keittiön tasolle homehtumaan ja käyttää likaista lautaa toistuvasti uudestaan.

Roskia ei vie ikinä vaan korkeintaan heittää parvekkeelle, kun keittiöstä loppuu tila. Likaiset vaatteet jäävät aina siihen, missä ne on riisuttukin (esim. olohuoneen lattialle tai sohvalle), lattioilla on ympäriinsä erinäisiä roskia (lähinnä tyhjiä sipsipusseja ym).

Jos lattialle kaatuu jotain pientä, kuten vähän kahvia, mies ei pyyhi sitä ja näin ollen lattiat ovat täynnä pikku tahroja. Jos jotain isompaa kaatuu, mies kuivaa sen kylpypyyhkeeseen ja jättää märän pyyhkeen homehtumaan pyykkikoriin.

Yritän pitää kämppää siistinä parhaani mukaan, siivoan omat jälkeni ja esim. aina herättyäni keräilen olohuoneesta miehen sinne viljelemät roskat, vaatteet ja astiat. Töiden jälkeen yleensä tiskaan. Teen joka päivä jotain pientä, että asunto näyttäisi siedettävältä. Kaikesta tästä huolimatta mies on jotenkin uskomattomasti sitä mieltä, että MÄ olen se joka hänen asuntonsa sotkee. Ensimmäistä kertaa miehen tätä väittäessä meinasin nauraa, koska luulin hänen ihan tosissaan vitsailevan. No eipä vitsaillut, vaan tästä ollaan riidelty sittemmin useasti. Mies on jotenkin täysin sokea kaikelle itse tekemälleen sotkulle, tai sitten vaan kuvittelee mun tekevän kaiken sotkun. Miten mä saisin tilanteen käännettyä?