Alkoholisti äitini tuhlaa kaikki rahansa muutamassa päivässä jonka jälkeen alkaa valehtelu ja itsemurhapuheet

Lakkaatte hyysäämästä. Ette sekaannu ettekä vastaa edes puhelimeen. Annatte vaan olla.

Te olette nuoria. Teillä on oma elämänne elettävänä. Se on se teidän prioriteettinne numero 1.

Voi ei. Kauhee tilanne. Valitettavasti alkoholistia ei voi auttaa mikäli ei itse apua halua. Rahahanat kiinni ehdottomasti. Ruokaa voisin ostaa mutta rahaa ei. Varmasti ahdistava tilanne kun on omasta äidistä kysymys. Niin olen itse raitistunut alkoholisti,joten jotain asiasta tiedän. Tosin mulla oli rahaa ryypätä,mutta enköhän olisi ennen pitkää saanut potkut jos en olisi raitistunut.

Äitini siis tuhlaa rahansa alkoholiin ja kalliiseen ruokaan (ostelee sisäfileepihviä, graavilohta ym) ja lehtiä, kukkia ja ajelee taksilla 1km kauppamatkat. Muutaman päivän päästä rahat on käytetty ja alkaa valittaminen ja itkeminen ja "lainaa parikymppiä" -> hyppään junan alle ku en voi elää jos ei oo ruokaa. Ollaan autettu liikaakin mutta apua on kokoajan vähennetty, koska omat rajat on tullu vastaan ettei enää jaksa. Olin jopa 2kk niin etten ollut missään tekemisissä äitini kanssa, mutta isäni sai pääni käännettyä (koska meiän äiti eikä sillä ole ketään muuta kuin sinä ja sun veli). No eipä välien katkaisukaan auttanut tai hiljentänyt tahtia.

Rahahanat on pistetty täysin kiinni ja olemme lopettaneet jopa ruoan ostamisen ja näin pakottaneet hänet leipäjonoon. Hankalaa olla vastaamatta puhelimeen, kun asun 150m päässä äidistäni ja hän tulee oven taakse pimpottelemaan ja tiputtelemaan kirjeitä (olen sanonut ettei ole tulemista mutta yritä nyt vapaapäivänä nukkua kun ovea pimpotetaan ja huudetaan oven takana). Halpa vuokra minulla, muuten olisin jo muuttanut muualle.

Osanotot!

Teidän pitää kylmettää ittenne äidin suhteen. Meillä oli vastaava tilanne anopin kanssa, mutta mies itse kyllästyi 8vuotta sitten ja päätti laittaa välit poikki. En ole mäkään yhteyksissä, että olen mieheni tukena, vaikka soittelee mullekin joskus.

Nyt joku (isäni?) oli antanut esikoisen numeron, että ahdistelee sitä. "Mummin kulta on reipas ihana kulta, lainaa mummille parikybää niin saat ensi kuussa 50 euroa takaisin."

Onneksi lapsi on joka kerta kertonut. Me vaihdettiin numero. Nyt esikoinen pelkää, että mummi saa tietää missähän on kesätöissä. :(

Ei tässä itsekään lasiin syljetä, mutta voihan vide! Niin kyllästynyt, jättäis lapset rauhaan.

Tosissaan kerran pistin jo välit poikki kokonaan äitini kanssa, mutta isäni pakotti "sopimaan" äitini kanssa, koska hänen mielestään missään tilanteessa ei omaa äitiä saa hylätä. Isäni myös painostaa äitini auttamisessa, joka viikko saan kuulla valitusta kuinka veljeni ja minun pitäisi ostaa äidille edes jotain vaatteita (nähnyt äitini ulkona ihan kulahtaneissa vaatteissa) tai ruokaa (sanoo ettei rahaa pidä antaa mutta muuten kuuluisi auttaa). Välillä saan hillittömiä raivokohtauksia, kun yritän selittää äidilleni ettei ole rahaa kun menee omiin laskuihin ja pienellä ylimääräisellä haluaisi edes jotain tehdä itse ja isälleni sama selitys ettei ole rahaa auttaa, kun menee omiin laskuihin ja ylimääräiset rahat menee kaikki siihen, että pääsee välillä lomalle ulkomaille. Jos tienaisin niin, että rahaa olisi useampi satanen ylimääräistä niin voisin vaikka viedä joka päivä äidilleni alkosta kassin että saisin hänet pysymään "tyytyväisenä".

Äitini käytti tuota 20€ -> saat 50€ takas silloin kun veljeni meni ekaan kesätyöpaikkaansa. Nopeasti huomasi hänkin ettei rahojaan saanut takaisin. Äitini on myös katkaissut välinsä koko sukuunsa, koska "heillä on isoa omakotitaloa ja mökkiä ja venettä mutta ei voi edes muutamalla kympillä auttaa siskoaan". Olen keskustellut hänen siskojensa kanssa ja äitini on lainannut heiltä rahaa mutta ei ikinä maksanut takaisin ja suuttui kun siskot kysyivät velkaansa takaisin (eikä ollu mistään 10€ kyse vaan useita kertoja lainannut esim 50-100€) eivätkä he kestäneet äitini itsemurhapuheita vaikka sanoin että olisi jo hypännyt junan alle jos olisi halunnut, että aika monta junaa menny 15v aikana.

Nyt ihan ehdoton stoppi kaikelle auttamiselle, sinun ja veljesi velvollisuus on pitää itsestänne huolta.

Älä välitä isäsi puheista.

Äitinne on ihan itse velvollinen huolehtimaan itsestään. Sanotaanhan, että alkoholisti ei parane niin kauan kuin lähipiiri mahdollistaa alkoholismin.

Et voi auttaa. Hän on tiensä valinnut.

Vierailija kirjoitti:

Tosissaan kerran pistin jo välit poikki kokonaan äitini kanssa, mutta isäni pakotti "sopimaan" äitini kanssa, koska hänen mielestään missään tilanteessa ei omaa äitiä saa hylätä. Isäni myös painostaa äitini auttamisessa, joka viikko saan kuulla valitusta kuinka veljeni ja minun pitäisi ostaa äidille edes jotain vaatteita (nähnyt äitini ulkona ihan kulahtaneissa vaatteissa) tai ruokaa (sanoo ettei rahaa pidä antaa mutta muuten kuuluisi auttaa). Välillä saan hillittömiä raivokohtauksia, kun yritän selittää äidilleni ettei ole rahaa kun menee omiin laskuihin ja pienellä ylimääräisellä haluaisi edes jotain tehdä itse ja isälleni sama selitys ettei ole rahaa auttaa, kun menee omiin laskuihin ja ylimääräiset rahat menee kaikki siihen, että pääsee välillä lomalle ulkomaille. Jos tienaisin niin, että rahaa olisi useampi satanen ylimääräistä niin voisin vaikka viedä joka päivä äidilleni alkosta kassin että saisin hänet pysymään "tyytyväisenä".

Toi syyllistäminen on kyllä vihoviimeistä. Meillähän anoppi on tehnyt musta täyden syntipukin, kun ei olla yhteyksissä ja syydetä hänelle rahaa. Joo, käydään kumpikin töissä ja ihan itse ollaan ansaittua rahamme talomme, automme jne. Ei kukaan kiellä häntä kuntoutumasta ja tekemästä töitä. Mä olen paska miniä, vaikken ole mitään mieheni suuntaan sanonut, enkä kieltänyt auttamasta. Mies tosiaan sanoi silloin, että nyt loppu auttaminen, ei se mitään opi. Käyttää vaan rankemmin hyväkseen.

Mun isä sitä on nyt sitten autellut toisinaan. Hän on myös kova puhumaan, että pitää auttaa toista, kun on hätä. Ehkä isä petaa jo omaa tulevaisuuttaan... Käy töissä, mutta on hyvää vauhtia alkoholisoitumassa.

Mieheni on anopin ainoa lapsi, että silläkin tää nyt kaatuu meidän niskaan ja lasten niskaan. Mies kerran sanoi anopille, että tee v*ttu se itsemurha, niin päästään sustakin!

Eihän se tarkoittanut sitä. Vaikka kyllähän se sitten mulle sanoi jälkeenpäin, että kerranhan se vaan kirpasis, kun pääsis tuosta iilimadosta eroon.

Voihan sitä aikuista ihmistä hyysätä loppuun saakka, mutta joku roti pitää olla tuollaisessa hyväksikäytössäkin. Jos näyttää, että hakee apua ja yrittää parantaa tapansa, niin miksikäs sitä ei silloin auttais. Mutta tuollaista elämäntapaa ei voi rahoittaa.

Lopeta se. Älä myöskään vastaa isälles. Yksinkertaisesti ainut keino saada rauha on estää tietyt puhelinnumerot..

Todella vaikea tilanne... Ymmärrän, että on vaikeaa jos isäsikin painostaa aiheesta.

Omasta mielestäni sinun ei pidä auttaa äitiäsi enää millään tavalla; ei rahallisesti, eikä myöskään viedä ruokaa. Leipäjonosta saa ja jos ei saa niin oppisi ehkä nälissään joskus säästämäänkin.

Sanot äidillesi, että olet tämän tukena vain sitten, kun hän tajuaa hakea itsellensä hoitoa. Lapsen tehtävä ei ole huolehtia vanhemmistaan tuossa määrin. Isäsi on epäreilu sinua kohtaan sanomalla, ettei äitiä saa hylätä. Miksi äiti saa hylätä lapsensa tuolla tavalla? Muuttua itse lapseksi ja vaatia paapomista? Ymmärrän vanhempien satunnaisen auttamisen rahallisesti tai iäkkään vanhemman auttamisen, mutta tuollainen äidin hyysääminen menee yli.

Sinun pitää ajatella jo omaa hyvinvointiasi ja itseäsikin ja katkaista välit. Et tavallaan hylkää häntä jos sanot vain että, olet sitten tukena kun hän hakeutuu hoitoon ja muuttaa tapansa

Vaikka tuntuu vaikealta niin kylmästi katkaisette veljesi kanssa välit äitiin. Ei mitään auttamista enää.

Sanot saman isällesikin. Äitisi itse on vastuussa elämästään ja päätöksistään, ehkäpä tulee joskus raja

vastaan jolloin hän alkaa ajatella elämäänsä ja ratkaisujansa. Älkää mahdollistako tuota elämäntyyliä

auttamisella.

Nimenomaan lainaisin sen 20e ja ruinaisin sitä 50e takaisin joka ikinen kerta. Ja eiku tehtailemaan laskuja ja postiluukusta. Ja paljon "rahankeruukuluja" sekä korkoa päälle että taatusti juoksee eri suuntaan jos sattuisi näkemään. Pääsee katos halvalla eroon ihmisistä lainaamalla niille.

Äitinne kuulostaa amatööriltä. Silloin kun itse dokasin enemmänkin niin ihan hyvin riitti tuet kun järkevästi eli. Jotkut 1km taksimatkat ovat kyllä silkkaa idiotismia, senkin rahan hän olisi voinut sijoittaa alkoholiin. Eli kärsikööt ihan ite hölmöydestään, ei tuollaisia voi oikeasti auttaa.

Äitini alkoholismi on pahentunut vuosien saatossa ja hänen isänsä kuolema (perintörahat) tuntuivat pahentavan ongelmaa entisestään kun oli rahaa juoda joka päivä. No siinä meni minun vuosipalkkani verran rahaa 4kk ja sen jälkeen alkoi itku, kun rahat loppui. Osan rahoista hän käytti ostaessaan huonekaluja, jotka sitten myi myöhemmin (valehteli tässäkin lainanneensa kaverilleen asuntonäyttöjä varten kunnes lopulta myönsi myyneensä kaikki huonekalunsa lukuunottamatta sänkyä, sohvaa ja telkkaria, kaikki vain saadakseen alkoholia). Äitini on myös saanut häätöjä asunnoistaan ja viimeisin häätö tuli keväällä (valehteli tässäkin että vuokranantaja vuokraa sukulaispojalleen asunnon, mutta kun kyselin minun maksamien takuurahojen perään niin oli hiljaista). Nyt hän asuu kaverillaan vuokralla ja pahin pelkoni on että hän jättää tässäkin asunnossa vuokrat maksamatta ja jonain päivänä hän seisoo oveni takana koiran kanssa, mitäs siinä sitten teet (onko silloin pokkaa jättää oma äiti kadulle koska luottotiedottomana ulosottovelkaisena ja edelliset vuokrarästit perässä hän ei enää tule saamaan mistään asuntoa)

Vierailija kirjoitti:

Nyt ihan ehdoton stoppi kaikelle auttamiselle, sinun ja veljesi velvollisuus on pitää itsestänne huolta.

Älä välitä isäsi puheista.

Äitinne on ihan itse velvollinen huolehtimaan itsestään. Sanotaanhan, että alkoholisti ei parane niin kauan kuin lähipiiri mahdollistaa alkoholismin.

Tämä juuri, ei kannata mahdollistaa. Ensin saatte vttuilua, sitten hän katoaa juoppoporukoihin ja on kuin kala vedessä. Pääasia että saatte rauhaa ja niin hän saa edes mahdollisuuden yrittää itse parantua. Muuten tuo häirintä tulee jatkumaan niin kauan kuin hänessä henki pihisee.

Vierailija kirjoitti:

Äitini alkoholismi on pahentunut vuosien saatossa ja hänen isänsä kuolema (perintörahat) tuntuivat pahentavan ongelmaa entisestään kun oli rahaa juoda joka päivä. No siinä meni minun vuosipalkkani verran rahaa 4kk ja sen jälkeen alkoi itku, kun rahat loppui. Osan rahoista hän käytti ostaessaan huonekaluja, jotka sitten myi myöhemmin (valehteli tässäkin lainanneensa kaverilleen asuntonäyttöjä varten kunnes lopulta myönsi myyneensä kaikki huonekalunsa lukuunottamatta sänkyä, sohvaa ja telkkaria, kaikki vain saadakseen alkoholia). Äitini on myös saanut häätöjä asunnoistaan ja viimeisin häätö tuli keväällä (valehteli tässäkin että vuokranantaja vuokraa sukulaispojalleen asunnon, mutta kun kyselin minun maksamien takuurahojen perään niin oli hiljaista). Nyt hän asuu kaverillaan vuokralla ja pahin pelkoni on että hän jättää tässäkin asunnossa vuokrat maksamatta ja jonain päivänä hän seisoo oveni takana koiran kanssa, mitäs siinä sitten teet (onko silloin pokkaa jättää oma äiti kadulle koska luottotiedottomana ulosottovelkaisena ja edelliset vuokrarästit perässä hän ei enää tule saamaan mistään asuntoa)

On oltava pokkaa jättää ulos.

Vierailija kirjoitti:

Äitinne kuulostaa amatööriltä. Silloin kun itse dokasin enemmänkin niin ihan hyvin riitti tuet kun järkevästi eli. Jotkut 1km taksimatkat ovat kyllä silkkaa idiotismia, senkin rahan hän olisi voinut sijoittaa alkoholiin. Eli kärsikööt ihan ite hölmöydestään, ei tuollaisia voi oikeasti auttaa.

Varmaan tottui leveään elämään tuhlatessaan perinnön.

Huolehdi itse omasta jaksamisestasi ja käsittele nämä asiat vaikka ammattiavun avulla. Minä olen itse katkaisemassa napanuoraa en alkoholistivanhempaan mutta muuten avun tarpeessa olevaan vanhempaan ja se ei olisi onnistunut ilman ammattiapua. 

Joskus on niin että se rahan pyytäminen ja sen evääminen aiheuttaa isot tunnemyrskyt jotka oikeasti liittyvät johonkin isompaan kuvioon (eli vaikkapa siihen millaista oli olla lapsi alkoholistiperheessä tai siihen pettymykseen että ei ole vanhempaa tukena tänäkään päivänä). Ammattilaisen avulla saatat päästä sinne pahan mielen alkulähteelle, jolloin tämä akuutti asiakin helpottuu. Äitisi ei tietenkään muutu, mutta se rassaa sinua vähemmän. Tsemppiä ja halaus sinne!