Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä isovanhemmista jotka syöttävät lapselle salaa makeisia?
19.07.2017 |
Meillä on kaksivuotias tytär ja olimme ajatelleet että emme opettaisi lasta Karlin syöntiin pienestä pitäen. Olemme tämän kertoneet myös isovanhemmille. Mieheni äiti ei tästä välitä, vaan syöttää lapselle aina siellä käydessämme karkkia ruokailun jälkeen ja joskus myös muulloin. Tekee tätä usein salaa, mutta 2-vuotias ei toki tätä osaa salata vaan tulee yleensä esittelemään että mummi antoi namia.
Ei sinänsä maailmaa kaatava asia, mutta jokseenkin ärsyttävää että emme itse saaneet päättää asiaa milloin lapsi oppii syömään karkkia. Ja että kieltoja ei voi uskoa. Sama mummi juottaa mehua ja antaa muutakin sokerista kun silmä välttää.
Onko kukaan saanut isovanhempia aisoihin namien antamisen suhteen?
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Se on vähän mummojen tehtävä. Se on ollut maailman sivun. Lastenlapset saavat parhaimmat palat ja herkut.
Jo pienikin lapsi saa mielihyvää makeasta, sillä se on synnynnäistä, hörppiihän sikiö lapsivettä, joka on makeaa, samoin rintamaito.En ole koskaan ymmärtänyt karkki- ja herkkupäiviä, josta on tehty jotakin kiellettyä ja himottua, jotka tulivat joskus 70-luvulla ja tulokset ovat kaikkien nähtävillä, sillä juuri tuo ikäluokka syö kohtuuttoman paljon karkkia ja on suurin ostajaryhmä makeisille.
Historia on osoittanut, ihmistä kiinnostavan aina joka on kiellettyä, oli sitten makeiset tai alkoholi.
Lapsi saa mielihyvää myös hellyydestä ja huomiosta, miksei isovanhempi vois lelliä lasta näillä tavoin. Herkkujen anto on aika suppea käsite lellimisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Antaiskin vaan karkkia... Meillä mummu antoi kaksivuotiaalle maitoallergikolle useampaankin kertaan maitoa, kun "pitäähän lapsen nyt maitoa juoda" ja "sun äitis on vaan vähän höpsö, kun ei anna sulle maitoa" Mrr!
Vierailija kirjoitti:
Antaiskin vaan karkkia... Meillä mummu antoi kaksivuotiaalle maitoallergikolle useampaankin kertaan maitoa, kun "pitäähän lapsen nyt maitoa juoda" ja "sun äitis on vaan vähän höpsö, kun ei anna sulle maitoa" Mrr!
Tämä on kyllä erityisen inhottavaa, ettei uskota ruoka-allergioita. Sitten kun lapsi viimein tulee kotiin, niin vatsavaivat ja ripulointi alkaa. Että thänx vaan mummi!
On ihan sama, mitä mummit tai naapurin mammat ajattelevat karkin antamisesta 2-vuotiaalle. Sillä, uskotteko te karkkipäiviin tai ette, ei ole väliä.
On ihan selvää, että vanhemmat saavat päättää tällaissa asioissa ja jos mummille on sanottu, että lapselle ei saa antaa karkkia, sitä ei anneta. Sama juttu lelujen suhteen. Jos on sanottu, että lapselle ei osteta muovirojua, sitä ei osteta vaikka mummin mielestä se ei mitenkään vahingoittaisi lasta.
Voisitko ap yrittää rakentavasti niin, että sanoisit mummille, että ei anna karkkia - mutta saa antaa jotain muuta? Mansikoita? Lettuja?
Jos äiti kiduttaa lasta kieltämällä häneltä elämän keskeisiä iloja, positiivisia kokemuksia ja rikkautta, onneksi on isovanhemmat.
Mikä sinäkin Ap olet, joku viherhippi varmaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mummolassa herkuttelusta: On muitakin herkkuja kuin karkit ja muu sokeripitoinen. Esim. Kolmevuotias lapsenlapseni herkuttelee meillä syömällä ruiskuppeja.
Tämä on naurettavinta mitä olen tänä kesänä lukenut. Aion kertoa sen kavereille, niin saa muutkin nauraa.
Toivon ettet oo tosissas
Herkuilla mummo ostaa lapsenlapsen rakkauden ja kiintymyksen. Myöhemmin tulee lelut ja rahat. Ei siinä sen kummempaa ole taustalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahimmillaan tilanne virittyy niin, ettei kylässä tai mummolassa saa olla edes kahvipöydässä kenellekään mitään herkkua tarjolla, ettei pienet natiaiset pahoita mieltään, kun ei saa niitä ottaa. Ei se niin mene, että pikkunatsit määrittelee tarjottavat muualla kuin kotona. Karkit nyt on turhia kaikille ja en nyt niitä antaisikaan pienille. Kun kieltolistalla alkaa olla jäätelöt, leivät ja hedelmät, on parempi pysyä sitten kotona.
Vierailija kirjoitti:
Mummolassa herkuttelusta: On muitakin herkkuja kuin karkit ja muu sokeripitoinen. Esim. Kolmevuotias lapsenlapseni herkuttelee meillä syömällä ruiskuppeja.
Kas kun ei ruiskukkia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos äiti kiduttaa lasta kieltämällä häneltä elämän keskeisiä iloja, positiivisia kokemuksia ja rikkautta, onneksi on isovanhemmat.
Mikä sinäkin Ap olet, joku viherhippi varmaan!
Ok, aika dramaattista jos tuo on kiduttamista. Soitetaanpa saman tien lastensuojeluun....
Edelleenkin puhun 2-vuotiaasta, tarkoitus ei ole kieltää karkkia koko lapsuuden ajan ja aiheuttaa mittavia traumoja.
Ja ei, en ole viherhippi... Vaikka miten se tähän edes liittyy.
Ap
Mummo hakee hyväksyntää noin, toivoo saavansa apurin. Törkeää kuitenkin. Sokerihumala voi vaikuttaa lapsen aivoihin. Välit poikki mummoon, jos ei noudata yhteisiä sääntöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei muu auta niin välit poikki. Tai kyttäät haukkana koko ajan lapsen perässä mitä tapahtuu. On meilläkin isovanhemmat yrittäneet väkisin antaa herkkuja, kerran oli jo antamassa ja samalla sanoi että eikö nyt vähän. Hyvä etten sormille läppäissyt. Ei on ei, se pitää tehdä selväkis isovanhemmille tai ei ole asiaa nähdä lapsen lapsia, miksi he kunnioittaisivat yhtään mitään mitä sanotte, jos tätäkään eivät kunnioita?
Moni tuntuu ajattelevan, että hemmottelu on isovanhempien tehtävä. Ok, mutta miksi hemmottelun välineenä pitää käyttää karkkia? Miksei hemmotteluksi kelpaa vaikkapa yhdessäolo, kirjan lukeminen, askartelutyö tai muu puuhastelu? Minun parhaat mummolamuistoni liittyvät mummin kanssa pelattuihin Musta Pekka -peleihin, eivät mummin leipomaan pannukakkuun. (Ja sitäkin oli silloin tällöin tarjolla.)