Terv. tai sos.alan ammatilaiset (hoitajat, lääkärit, sossut)! Ärsyttääkö teitä
iltapäivälehtien lööpit ja tapaukset, joita revitellään lehdissä ja keskustelupalstoilla. Siis jos itse toimitte ko. alalla ja tiedätte, että " mikäköhän taas on totuus asiasta". Kun Pertti-Marjatta avautuu, miten taas ei saanut hoitoa päivystyksessä ja Mico-Petterin Jannica-äiti avautuu, kun lapsi otettiin turhaan huostaan ( Meillä oli vääränlaista makaronilaatikkoa ja lapseni haettiin itkien sijaiskotiin). Ja pöyristyttävintä on, että nämä tuntuu menevään suureen osaan väestöstä läpi kuin häkä, tulee satoja kommentteja " kyllä on huonoa se ja tämä, voi voi". Itselleni on ollut aina vaikeaa tämä, kun tietää miten asiat oikeasti on, miten Suomessa todellakin tehdään laadukasta työtä ja miten on tilanteita missä mikään vaihtoehto ei välttämättä ole kovin hyvä, mutta kukaan ei tiedä miten voisi muutenkaan toimia. Moni työkaveri aina ihmettelee, että miks sä ees luet noita juttuja, he ei edes viitti lukea. Aina sitä vaan välillä siihen sortuu. Välillä puidaan tapauksia, joista itse tietää ammattinsa puolesta asian toisen puolen ja tulee aina hetkellisesti tunne, että kunpa saisi kertoa miten asiat oikeasti ovat. Toisaalta alan ammattilaiset tietävät miten asiat ovat, mutta välillä ihmetyttää ihmisten typeryys. Jos jotain lukee Iltasanomissa tai Seiskassa, niin asia sitten on niin.....Niinpä niin.
Kommentit (18)
Ärsyttää. Mielestäni jos ihminen kertoo "oman tarinansa" hoidostaan tulisi hoitoyksiköllä olla oikeus kertoa oma puolensa ja siis puolustautua. Eli vaitiolovelvollisuus saisi lain mukaan lakata siihen kun siitä on tehty julkinen. Esimerkkinä tuo käyttämäsi "tein vääränlaista makaronilaatikkoa ja lapsi vietiin" ="oikeastihan lapsi asui vaatehuoneessa syöden kolme viikkoa vanhaa lämpimässä säilytettyä ruokaa kun perheessä on sääntö että kaikki syödään mitä otetaan. Lapsi ei siis saanut uutta ruokaa ennenkuin oli vanhan syönyt. Ja isä hakkasi toistuvasti äitiä ja perheen lapsia".
Ei sillä etteikö epäkohtia olisi muttamutta...
Kyllä todellakin! Parikin "turhaa" huostaanottoa pyörinyt julkisena ja olisi tehnyt mieli valaista toistakin puolta. Ikävintä näissä on se, että näissä tapauksissa vanhemmilta on usein hävinnyt käsitys siitä, että mikä on ok ja mikä ei. Esim. seksin harrastaminen lapsen nähden, narkkaus, fyysiset pahoinpitelyt, "pienet" fyysiset rangaistukset huonosta käyttäytymisestä, nälän näkeminen, pelko jne jne... todella raastavaa työtä, hautaisin mielelläni pääni pensaaseen ja tekisin välillä jotain muuta😣
Onko sossut luunappi otsaan lapselle teistä rajan ylitys?
Eniten ärsyttää se, että näissä unohdetaan se, että lasu ajattelee aina ensin lapsen parasta ja sitten vasta vanhempien parasta. Esim. joskus huostattua lasta ei palauteta heti tai ollenkaan kotiin vaikka vanhempi olisi raitistunut tms. Ratkaisut tehdään aina lapsen edun mukaisesti
En ole juuri näillä aloilla, mutta oma alanikin on otsikoissa aina silloin tällöin. Tavallaan osaan samaistua tähän tunteeseen. Nykyään en avaa yhtäkään juttua, jossa otsikko viittaa millään tavalla aiheeseen. Säästän itseni ärsytykseltä ja harmitukselta. Enkä varsinkaan lue ihmisten kommentteja. Joskus tulee oikein sellainen olo, että tätä työtä ei arvosteta ollenkaan.
Saako lasta tukistaa kevyesti jos ihan mahdoton?
Vai pitääki tehdä lasu?
Kyllä ja ei. Itse olen nähnyt kuinka aidosti hoitohenkilökunta osastoilla välittää potilaistaan. Yleensä dementikot eivät vaan muista kuin ne ikävimmät kokemukset ja näistä kerrotaan sitten sukulaisille. Toisaalta olen itsekin saanut synnärillä epäoikeudenmukaista kohtelua,joten nämä uutiset nostavat itselläkin niskakarvat pystyyn suuttumuksesta. Synnyttäjät yleensäkin ovat terveitä aikuisia, harmittaa ettei heitä voi enemmän kuunnella, synnyttäjä leimataan turhan marisijaksi liikaa.
Jos toinen vanhempi on jonkin sortin alkoholisti ja toinen raitis, voidaanko lapsi huostata tai pariskunta pakottaa eroamaan jos lapsen haluaa pitää?
Haluaisin asiallista faktaa, tällaisesta kun on ollut juttuja tälläkin palstalla:
Ei ärsytä hoitajana.
Tapaus Eerika: oikeudessa todettu, että isoäidin mukanaolo päätettäessä antaa isälle yksinhuoltajuus, niin sosiaalityöntekijöihin vaikutti isoäidin asema paikkakuntansa sosiaalityön päättäjänä!
On oltava oikeus kaikilla tuoda näkemyksen esiin, yläpuolella oleminen ei ole oikein.
Lapista ei oteta turhaan huostaan.
Joskus, mutta oikeastaan aika harvoin. Se vain on tietyllä tavalla hyväksyttävä että ala on julkinen ja myös kuuluu olla vaikka välillä se aiheuttaa ikäviä perättömiä juoruja.
Vierailija kirjoitti:
Lapista ei oteta turhaan huostaan.
Lapsia, känny arvaa
Vierailija kirjoitti:
Jos toinen vanhempi on jonkin sortin alkoholisti ja toinen raitis, voidaanko lapsi huostata tai pariskunta pakottaa eroamaan jos lapsen haluaa pitää?
Haluaisin asiallista faktaa, tällaisesta kun on ollut juttuja tälläkin palstalla:
Ei ja ei.
Onko Fanny vanukkaita vielä jossain myytävänä?
Ärsyttää. Esimerkiksi seiskassa ollut erään julkimon haastattelu kun oli niin huonossa kunnossa ja kuitenkin itse ottanut kuvia ja ollut seiskaan yhteydessä. Haartmanin sairaalassa oli. Kertoi kuinka hoitajat tökkivät valtioihin niin että veri suihkusi. Jne. (Hoitajat eivät laita valtimokanyyliä vaan lääkärit).
Vierailija kirjoitti:
Saako lasta tukistaa kevyesti jos ihan mahdoton?
Vai pitääki tehdä lasu?
Minua ainakin tukistettiin lapsena ihan terveys ja sosiaalialalla olevan vanhemman toimesta, ei kukaan tehnyt lasua, monia muitakin kavereitani tukistettiin ja vitsattiin vyöllä tai koivun oksalla.
Sossupuolesta en osaa sanoa mitään.
Mutta koko talven ja kevään yhtenä omaisena kuolevan vierellä huomasin miten me pari, jotka olimme hoitaja-omaisia ajattelimme monesta asiasta eri tavalla kuin toiset omaiset.
Lääkärin kertoessa että päivät on luettu osa kauhistui, ei niin olisi saanut tehdä, he eivät halua kuulla.
Lääkkeet olisi toisten mielestä annettava vaikka potilas oli tajuton 23h 55min vuorokaudesta, huonoa hoitoa.
Hoitajat ja lääkärit valehtelevat, mikä ihmeen tarve heillä olisi ollut valehdella, jos potilas ei syönyt, juonut, ollut hereillä, miksi he olisivat vaihdelleet.
Viimeiseen asti oli hoidettava sairautta, vaikka jokainen tiesi, jos halusi hyväksyä, ettei mitään ollut tehtävissä, kivun lievitys oli riittävää.
Paljon muutakin, josta minulle jäi paha olo, mutta "maallikot" saivat tahtonsa läpi.
Kuoleva ei mielestäni saanut parasta hoitoa, hänen sairautensa sai, onneksi hän oli itse kykenemätön päättämään vain 3viimeistä päivää.
Kyllä ärsyttää. Olen sosiaalityöntekijä. Useampikin asiakas on saanut näkyvyyttä sos.mediassa. Uskoo ken haluaa. Täytyy myös muistaa, että suuri osa ihmisistä on melko yksinkertaisia. Eli jos jotain lukee Iltasanomissa, niin se on sitten niin. Yhteiskunnan viranomaiset ovat pahoja, joita vastaan pieni ihminen joutunut taistelemaan.