Lue keskustelun säännöt.
Te akateemiset, jotka saitte lapset ennen opintoja tai niiden aikana: miten kävi uran?
13.07.2017 |
Kysymys otsikossa.
Akateemisilla viittaan lähinnä siis yliopistotason opinnot suorittaneisiin.
Kommentit (28)
Ensimmäisen lapsen sain, kun oli vuosi opintoja takana. Toisen parin vuoden päästä. Yliopistolla vierähti useampi vuosi, mutta tein myös töitä lasten ja opintojen ohella. Nyt kaksi murkkuikäisiä ja toimin esimiestehtävissä. Tosin kyllä väliportaassa. Ilman lapsia olisin varmaan ollut enemmän uraorientoitunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä juttu.. Mä en tunne ketään yliopiston käynyttä ( ynnä muita opintoja ja ikää 30+) jolla olisi vakituista työtä.
Oli heillä lapsia tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu.. Mä en tunne ketään yliopiston käynyttä ( ynnä muita opintoja ja ikää 30+) jolla olisi vakituista työtä.
Oli heillä lapsia tai ei.
Vakituiset työpaikat on nykyään kiven alla muutenkin.
Mutta omista tuttavista puolet maistereista on vakiviroissa, 1/4 määräikaisessa työssä ja loput tekee väikkäriä/tutkimusta erilaisten rahoituspätkien varassa.
Nyt jo eläkkeellä oleva työkaverini työskenteli kansianvälisen yrityksen keskijohdossa, koulutus DI.
Vierailija kirjoitti:
Useimpien kirjoitukset eivät vaikuta oikein uralta niin kuin muutama onkin huomannut. Lähinnä kotimaisia riviasiantuntijatöitä, joihin tehtäviin ei kuuluu mitään kovin suurta vastuuta, kansainvälisyyttä tai minkään uuden aloittamista. Voi siis ihan hyvin tehdä jo opiskeluaikana tai heti valmistuttuaan lapset jos ei enempää tavoittele urallaan tai elämässään. Jos haaveilee kansainvälisestä tai huippu-urasta niin ei kannata heti alussa, kolmekymppisenä ehtii ihan hyvin pari pyöräyttää, eihän mammalomaa tarvitse pitää kuin muutama kuukausi ja jos tekee uraa niin varmasti on varaa palkata lasten-/kodinhoitajakin.
En tavoita tekstin logiikkaa. Eiköhän se "uran tekeminen" onnistu nimenomaan helpoiten niin, ettei ikävuosina 30-40 työhön tule keskeytyksiä. Nuorena tehdyt lapset ovat tuolloin jo kouluiässä ja pärjäävät ilman lastenhoitajaa.
Olen ketjuun aiemmin vastannut asiantuntijatehtävissä työskentelevä nuori äiti. Työhöni kuuluu kyllä paljon (virka)vastuuta, ulkomaille suuntautuvia työmatkoja sekä uuden aloittamista. Teen pitkää päivää, työ on minulle osa identiteettiä, myös palkkani on selkeästi yli suomalaisen keskipalkan. Minusta nämä ovat ihan tyypillisiä asioita "riviasiantuntijan" työssä, siksi kyseenalaistin käsitteen "ura" käytön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu.. Mä en tunne ketään yliopiston käynyttä ( ynnä muita opintoja ja ikää 30+) jolla olisi vakituista työtä.
Oli heillä lapsia tai ei.
Ura, edes menestyvä, eikä varsinkaan nousujohteinen, ei vaadi vakituista työsuhdetta. Sellaisesta voi olla jopa haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimpien kirjoitukset eivät vaikuta oikein uralta niin kuin muutama onkin huomannut. Lähinnä kotimaisia riviasiantuntijatöitä, joihin tehtäviin ei kuuluu mitään kovin suurta vastuuta, kansainvälisyyttä tai minkään uuden aloittamista. Voi siis ihan hyvin tehdä jo opiskeluaikana tai heti valmistuttuaan lapset jos ei enempää tavoittele urallaan tai elämässään. Jos haaveilee kansainvälisestä tai huippu-urasta niin ei kannata heti alussa, kolmekymppisenä ehtii ihan hyvin pari pyöräyttää, eihän mammalomaa tarvitse pitää kuin muutama kuukausi ja jos tekee uraa niin varmasti on varaa palkata lasten-/kodinhoitajakin.
En tavoita tekstin logiikkaa. Eiköhän se "uran tekeminen" onnistu nimenomaan helpoiten niin, ettei ikävuosina 30-40 työhön tule keskeytyksiä. Nuorena tehdyt lapset ovat tuolloin jo kouluiässä ja pärjäävät ilman lastenhoitajaa.
Olen ketjuun aiemmin vastannut asiantuntijatehtävissä työskentelevä nuori äiti. Työhöni kuuluu kyllä paljon (virka)vastuuta, ulkomaille suuntautuvia työmatkoja sekä uuden aloittamista. Teen pitkää päivää, työ on minulle osa identiteettiä, myös palkkani on selkeästi yli suomalaisen keskipalkan. Minusta nämä ovat ihan tyypillisiä asioita "riviasiantuntijan" työssä, siksi kyseenalaistin käsitteen "ura" käytön.
Ap vastaa tähän (kiitos muuten vastauksista), että tarkoitin tosiaan työuraa yleensä enkä nousujohteista ja haastavaa _uraa_ bisneksessä tmv. Olisi pitänyt olla tarkempi tuon sanan käytössä.
Sain lapset 19- ja 21-vuotiaana. Lähdin yliopistoon opiskelemaan kun olin 23, valmistuin 4 vuodessa maisteriksi tietojenkäsittelytieteestä. Valmistumisen jälkeen sain heti töitä jo toisella hakemuksella kun hain. Ikinä en ole työtöntä päivää nähnyt, ja on jotenkin tosi hienoa että ei ole tullut katkoksia töissäkäyntiin kun lapset oli jo tehtynä. Tällä alalla kun tekninen kehitys menee niin nopeasti eteenpäin että siitä kun olet muutaman vuoden pois, joudut kaiken opettelemaan lähes nollista. Uudet tekniikat, työkalut jne.
Mistään varsinaisesta urasta, eli tavoitteellisesta pyrkimisestä korkeampiin asemiin, en ole koskaan ollut kiinnostunut. Minä tykkään koodailla ja sitä olen saanut tehdä :)