Lue keskustelun säännöt.
Kuinka jaksatte katsella ylipainoisia puolisoitanne?
12.07.2017 |
Itse en näe asiaa siten, että kyse on pelkästään ulkonäöstä. Mielestäni siinä on kyse elämänarvoista ja terveydestä. Ihmisiä katsellessa tulee vain mieleen, että nykyisin voi olla vaikeaa löytää tervettä ja itsestään huolehtivaa kumppania. Yllättävän rennosti myös ihmiset suhtautuvat omaan tai puolisoidensa painoon. Ihan kuin joku sydänkohtaus tai puolison ennenaikainen eläköityminen olisi mikään helppo asia.
Kommentit (30)
Koska tykkään hänestä, enkä halua erota. Siks.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku sama ylipainosta vouhkaaja kokoajan palstalla. Vaikutat onnettomalta, koitappa lähteä vaikka ulos haukkaamaan raitista ilmaa! Kyllä ne ylipainoiset on paljon onnellisempia ku Ap ite, v*tuttaako? :D
No eipä taida aloittajalla itsellään olla puolisoa.Mistähän johtuis?
Koska rakastan sitä, se on mun paras ystäväni, saa mut nauramaan. Meillä on hauskaa yhdessä. Pidetään yhtä huonoinakin päivinä, voi pinna välillä, mutta kyllä se siitä taas. Ei tartte miettiä toisen painoa.
Olkoot jokainen sen painoinen mikä on. Luulis ihmisellä olevan jotain omaakin elämää ettei tarvi muita kytätä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syömällä ja nukkumalla. Kun saa riittävästi ravintoa ja unta niin jaksaa vaikka mitä.
Joku sama ihminen tekee kokoajan näitä aloituksia naisten ja miesten rumuudesta sekä ylipainosta. Nauran näille, eikai kukaan ota tosissaan näitä? :'D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuota todella ihmettelen, jos on epäsuhta pari. Kunnossa oleva mies ja ylipainoinen nainen esimerkiksi. Ei sitä voi tajuta.
Täytyy muistaa, että ylipainoisillakin pariskunnilla saattaa olla lapsia. Se tekee asiasta erityisen surullisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku hullu tehtailee näitä ketjuja. Milloin suomalaiset ovat rumia, lihavia, juntteja tai eivät osaa pukeutua. Taitaa ap:llä olla todella huono itsetunto. Siitä kertoo jo sekin, että poistit viestini. :D
Eikö sua vittupäätä kukaan katsele, ap?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haha:D Minä olen se läski ja mies katselee (himokkaastikin), mutta voin vastata miehen puolesta. Hän rakastaa mua kaikkine vikoineni. Olen pistänyt lapset oman ulkonäön edelle ja se on vain plussaa. Olis aika vaikea löytää ketään, jonka pään sisältö olis yhtä hyvä match kuin mitä me ollaan toisillemme. Ihmetelläänkin välillä, miten tässä isossa maailmassa kaksi toisilleen niin hyvin sopivaa on voinut löytää toisensa.
Eikä se ylipaino ole mikään absoluuttinen terveyden mittari. Mies painaa työtä työpöydän ääressä päivät pitkät, ei ehdi salille tai lenkille, syö lounaaksi mikropizzan ja välipalaksi tuplan. Väitän, että minulla, joka syön säännöllisesti ja terveellisesti ja kävelen paljon rattaiden kanssa on terveellisemmät elämäntavat kuin miehellä, vaikka olenkin lievästi ylipainoinen.
T. 7v naimisissa ja paranee vain
Lapset oman ulkonäön edelle? Miksi et voi priorisoida molempia? Ei se lapsille annettu hyvä lapsuus tarkoita sitä että äidin pitää olla ylipainoinen ja itsestään huolehtimaton..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset oman ulkonäön edelle? Miksi et voi priorisoida molempia? Ei se lapsille annettu hyvä lapsuus tarkoita sitä että äidin pitää olla ylipainoinen ja itsestään huolehtimaton..
Höpöhöpö, kuka sanoi, että olen itsestäni huolehtimaton. Olen huoliteltu, mutta bmi ehkä 26? Tulee syötyä enemmän kuin kulutan, entä sitten? Minulla on harrastuksia, myös liikuntaa ja lapset, joista toisella varsinkin pienempänä oli erityistarpeita. On elämäntilanteita, jolloin ei saa kaikkea, minkä haluaa. Yöunistakaan ei voi loputtomasti tinkiä tai kotitöistä. Toki, voisin jättää asioita tekemättä, joista saan energiaa ja keskittyä enemmän painon pudotukseen, mutta en halua. Aikansa kutakin, kilot voi aina laihduttaa, mutta asennevammasta on vaikeampi päästä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset oman ulkonäön edelle? Miksi et voi priorisoida molempia? Ei se lapsille annettu hyvä lapsuus tarkoita sitä että äidin pitää olla ylipainoinen ja itsestään huolehtimaton..
Höpöhöpö, kuka sanoi, että olen itsestäni huolehtimaton. Olen huoliteltu, mutta bmi ehkä 26? Tulee syötyä enemmän kuin kulutan, entä sitten? Minulla on harrastuksia, myös liikuntaa ja lapset, joista toisella varsinkin pienempänä oli erityistarpeita. On elämäntilanteita, jolloin ei saa kaikkea, minkä haluaa. Yöunistakaan ei voi loputtomasti tinkiä tai kotitöistä. Toki, voisin jättää asioita tekemättä, joista saan energiaa ja keskittyä enemmän painon pudotukseen, mutta en halua. Aikansa kutakin, kilot voi aina laihduttaa, mutta asennevammasta on vaikeampi päästä eroon.
Lihavien puhetta.
Se on hiton kuuma ja hyvä panemaan. Myös läpät 5/5.
Laihat ovat todennäköisemmin mielisairaita. Siksi.
Samalla tavalla kuin luuviulupuolisoa. Tietysti olisin luurankopuolisostani huolissani. Miten sellaisen alipainoisen saisi hoitoon?
Vierailija kirjoitti:
Mitä helvettiä nää keskustelut täällä palstalla nykyään on ?? Onko sulla oikeesti niin paha olla että pitää alottaa tällänen keskustelu?
En ole aloittaja,mutta ongelmana on juuri kaltaisesi ihmiset,joille on arka paikka,kun puhutaan painosta. Ihmiset eivät ymmärrä ,että liikalihavuus ja liikkumattomuus on vakava terveysuhka. Kyllä se muillekin tahoille kuuluu ,kun ihmiset elävät,miten sattuu.
Mitä helvettiä nää keskustelut täällä palstalla nykyään on ?? Onko sulla oikeesti niin paha olla että pitää alottaa tällänen keskustelu?