Mistä tiedän, olenko kauhean itsekäs ihminen?
Viihdyn itsekseni ja ajattelen itseäni ja elämääni paljon. Autan kyllä muita niillä resursseilla mitä minulla on, mutta se on usein pientä.
Kommentit (5)
1 tarkentaa parilla esimerkillä:
-Jos olisit vaikka parisuhteessa, ja kumppani kärsisi haluttomuudesta, niin vaatisitko että hänen on siitä huolimatta velvollisuudesta tyydytettävä sinut, vaikka se tuntuisi hänestä inhottavalta, mutta sinunsta niin nautinnolliselta?
Itsekäs, laittaa tuossa oman nautintonsa saamisen, toisen kärsimyksen estämisen edelle.
-Jos joku rasittava sukulainen vaatisi sinua uhraamaan ainoan lomapäiväsi hänen viihdyttämisekseen, niin kieltäydytkö, kun et oikeasti jaksa?
On normaalia tervettä itsekkyyttä kieltäytyä. Tuossa laitetaan oman kärsimyksen estäminen toisen nautinnon saamisen edelle-
Vierailija kirjoitti:
Onko oman nautintosi saaminen sinulle tärkeämpää kuin toisen kärsimyksen estäminen, jos ne ovat joko/tai?
Riippuu kai tilanteesta. Olen mukavuudenhaluinen ja en aina tule ajatelleeksi muita. Sitten toisaalta en kylläkään toivo kenenkään kärsimystä sen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
1 tarkentaa parilla esimerkillä:
-Jos olisit vaikka parisuhteessa, ja kumppani kärsisi haluttomuudesta, niin vaatisitko että hänen on siitä huolimatta velvollisuudesta tyydytettävä sinut, vaikka se tuntuisi hänestä inhottavalta, mutta sinunsta niin nautinnolliselta?
Itsekäs, laittaa tuossa oman nautintonsa saamisen, toisen kärsimyksen estämisen edelle.
-Jos joku rasittava sukulainen vaatisi sinua uhraamaan ainoan lomapäiväsi hänen viihdyttämisekseen, niin kieltäydytkö, kun et oikeasti jaksa?
On normaalia tervettä itsekkyyttä kieltäytyä. Tuossa laitetaan oman kärsimyksen estäminen toisen nautinnon saamisen edelle-
Toimisin kuten kuvauksessa kummassakin tapauksessa :D Olisi inhottavaa pakottaa toinen seksiin, kun se on niin herkkä ja henkilökohtainen asia jokaiselle. Sukulaistapaus tuntuisi hankalalta, saattaisin sopia vain lyhyen tapaamisen omantunnon rauhoittamiseksi :D
ap
Itsekkyys on ihan normaali ilmiö, terveesti itsetuntoinen ihminen on myös terveesti itsekäs. Rajahan kulkee siinä, käveletkö toisen yli vai otatko toisen huomioon. Usein juuri hyväksikäyttäjät herkimmin syyttävät toisia itsekkyydestä. Olen oppinut tunnistamaan nämä manipulaattorit, ja heidän syytöksensä vain naurattavat. Itse en näe mitään väärää siinä, että ihminen laittaa oman hyvinvointinsa etusijalle, vaikeushan on se rajojen laitto kun tilanteet on niin moninaisia. Esim vanhempi-lapsi-suhde vaatii kyllä aikuiselta epäitsekkyyttä, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Kaveria autan jos pyynnöt pysyvät kohtuudessa, oma aikatauluni on se tärkein. Lompakostani olen aika tarkka. Jos itse elän säästäväisesti, en anna kaverille rahaa kaljaan tai tupakkaan. Eniten joustan lähisukulaisten kohdalla kun taas random tyyppien pyynnöistä helposti kieltäydyn. Onnekseni olen syntynyt sukuun, jossa jokainen kunnioittaa toisen oikeutta yksityisyyteen. Sukulaiseni ovat hyviä tyyppejä. Pitää myös tuntea itsensä ja tietää missä se raja kulkee omalla kohdalla. Ystävällisyys ja hymy eivät maksa mitään, niitä suosin.
Onko oman nautintosi saaminen sinulle tärkeämpää kuin toisen kärsimyksen estäminen, jos ne ovat joko/tai?