Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kesä ilman rakastani
09.07.2017 |
Olen rakastunut yhteen ihmiseen, ja emme voi aloittaa ilmeisesti suhdetta - monestakin syystä (hän on mm. varattu). Näemme mahdollisesti syksyllä, jos silloinkaan. Ajattelen häntä ikävöiden lähes jatkuvasti, kaipaan häntä todella paljon. Hän on vieläpä nainen ja olen itsekin nainen.
Kaupungilla joskus jotkut miehet flirttailevat tai jopa tulevat juttelemaan, mutta en enää haluaisi miestä ja vertaan kaikkia siihen täydelliseen ihastukseeni, enkä oikein kykene kiinnostumaan kenestäkään muusta. Ensinnäkin jo "väärä sukupuoli" rajoittaa melko paljon...en ehkä enää pysty kiinnostumaan miehestä tositarkoituksella, ellei se mies olisi jotenkin epätavallisen feminiininen.
Onneksi voin nukkua...unessa olen vapaa todellisuuden kahleista ja rajoitteista. Mutta olen todella onneton ja ikävissäni. Mikä tähän auttaisi? :'(
Kommentit (15)
Äityliinin ruokareseptit auttavat vaivaan kuin vaivaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon tässä miettinyt, että mulle sopisi joku hyvin epätavallinenkin suhde sen ihanan naisen kanssa. Voisimme olla ilman seksiä siis ja vähän niinkuin kaverit/ystävät. Mutta uskoisin, että hän ei siltikään halua mitään vakavampaa, sillä hänellä itsellään on ilmeisesti parisuhde ja sosiaalista elämää.
Itse olen jotenkin tullut entistäkin yksinäisemmäksi, sillä mua ei oikeastaan enää kiinnosta mikään. Haluaisin töiden ulkopuolella lähinnä nukkua yksin vuoteessani tai unelmoida. En jaksaisi tavata ketään ihmisiä...ajatukseni olisivat kuitenkin siinä kaikkein kauneimmassa. Tilanne tuntuu todella vaikealta minulle.
Nyt käärit hihat ja alat valmistaa Äityliinin herkullista kasslerpaistia ja lanttulaatikkoa. Siinä ne huolet karisee. Hyvä ruoka, parempi mieli.
Voithan sinä kutsua sen ihastuksesikin Äityliinin herkkuja maistelemaan. Yhteisestä ateriasta on moni hyvä suhde alkanut.
Vierailija kirjoitti:
Mietipä, miltä sun "tilanteesi" tuntuu sun lapsistasi.
Lapset ovat maalla isovanhempiensa luona tällä hetkellä, joten he eivät näe suruani ja ikävöintiäni ja sitä, että olen aivan kaipuun rikki raastama. Ihan mielenkiinnosta kysyisin, että mistä tiedät perhetilanteestani tarkemmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaaso kirjoitti:
Nyt käärit hihat ja alat valmistaa Äityliinin herkullista kasslerpaistia ja lanttulaatikkoa. Siinä ne huolet karisee. Hyvä ruoka, parempi mieli.
Voithan sinä kutsua sen ihastuksesikin Äityliinin herkkuja maistelemaan. Yhteisestä ateriasta on moni hyvä suhde alkanut.
Heh. :) Hieman epäilyttävän oloisia reseptejä siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietipä, miltä sun "tilanteesi" tuntuu sun lapsistasi.
Lapset ovat maalla isovanhempiensa luona tällä hetkellä, joten he eivät näe suruani ja ikävöintiäni ja sitä, että olen aivan kaipuun rikki raastama. Ihan mielenkiinnosta kysyisin, että mistä tiedät perhetilanteestani tarkemmin?
Koska olet tehnyt näitä avauksia tuosta ihanasta naisesta varmaan sata ja maininnut miehesi ja lapsesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietipä, miltä sun "tilanteesi" tuntuu sun lapsistasi.
Lapset ovat maalla isovanhempiensa luona tällä hetkellä, joten he eivät näe suruani ja ikävöintiäni ja sitä, että olen aivan kaipuun rikki raastama. Ihan mielenkiinnosta kysyisin, että mistä tiedät perhetilanteestani tarkemmin?
Koska olet tehnyt näitä avauksia tuosta ihanasta naisesta varmaan sata ja maininnut miehesi ja lapsesi.
Ok. :) Siis oon niin väsynyt, etten jaksa edes vängätä vastaan tai trollata. Mut mikä tähän silti auttaisi? Nyt oon lähinnä yksin ollessani lähinnä nukkunut. En jaksa/muista edes syödä mitään tai juoda vesilasillistakaan. Olin aiemminkin hoikka, mutta alan olla riutuneen laiha. Oon ihan uupunut. Sen verran jaksan, että käyn töissä ja välillä luen jotain kirjaa. Ja pitäisi taas piristyä, kun lapset palaavat kaupunkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietipä, miltä sun "tilanteesi" tuntuu sun lapsistasi.
Lapset ovat maalla isovanhempiensa luona tällä hetkellä, joten he eivät näe suruani ja ikävöintiäni ja sitä, että olen aivan kaipuun rikki raastama. Ihan mielenkiinnosta kysyisin, että mistä tiedät perhetilanteestani tarkemmin?
En pelkästään minä vaan kaikki palstan vakilukijat tietävät perhetilanteesi ihan siksi, että itse sen kerroit. Sinulla on tapana inttää, että on varmaan muitakin terapeuttiinsa ihastuneita, mutta tällä av-palstalla olet kyllä ainutlaatuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietipä, miltä sun "tilanteesi" tuntuu sun lapsistasi.
Lapset ovat maalla isovanhempiensa luona tällä hetkellä, joten he eivät näe suruani ja ikävöintiäni ja sitä, että olen aivan kaipuun rikki raastama. Ihan mielenkiinnosta kysyisin, että mistä tiedät perhetilanteestani tarkemmin?
Koska olet tehnyt näitä avauksia tuosta ihanasta naisesta varmaan sata ja maininnut miehesi ja lapsesi.
Sen verran täydennän, että en mä nyt niin monta aloitusta oo tehnyt tästä hirvittävän onnettomasta kohtalostani rakkauden saralla. Ehkä maksimissaan muutamia. Ja joku muu painiskeli samantyyppisen tilanteen kanssa myös, joten joku on voinut sekoittaa nämä keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta joo: oonkohan mä masentunut tai jotain? Oireet viittaavat siihen suuntaan. Mä en jotenkin jaksaisi tehdä enää mitään. Kaikki voimat on jotenkin loppu. Ehkä tämä menee ohitse; pitää vain pakottautua aktiiviseksi, vaikkei yhtään jaksaisi ja kiinnostaisi.
Oletko kuitenkin aiemmin ihastunut myös miehiin, vai jo ennestään tiennyt että naiset ovat ehkä sinun juttusi? Kun ystäväsi on onnellisessa parisuhteessa miehen kanssa, ei vaikuta todennäköiseltä että hän haluaisi suhteeseen kanssasi vaikka eroaisikin nykyisestä suhteestaan. Sinun kannattaa etsiä kumppani muilta foorumeilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko kuitenkin aiemmin ihastunut myös miehiin, vai jo ennestään tiennyt että naiset ovat ehkä sinun juttusi? Kun ystäväsi on onnellisessa parisuhteessa miehen kanssa, ei vaikuta todennäköiseltä että hän haluaisi suhteeseen kanssasi vaikka eroaisikin nykyisestä suhteestaan. Sinun kannattaa etsiä kumppani muilta foorumeilta.
Olen ihastunut hieman naisiin aiemminkin, tosin yritin tukahduttaa ne tuntemukseni aina aiemmin...teini-iästä lähtien. Ja siis seurustelusuhteessa olen ollut ainoastaan miesten kanssa.
Minun on kuitenkin aina ollut huomattavasti vaikeampaa kiinnostua miehistä; koen heidät lähinnä kavereina, kun taas naiset ovat viehättävämmän näköisiä ja seksuaalisessa mielessä kiinnostavampia. Vaikken edes tietoisesti ajattelisi mitään erityistä ja vaikka yritän tukahduttaa tunteitani, helpohkosti ihastun naisiin. Näytän itse melko naiselliselta, mutta olen oikeasti tosi maskuliininen ajattelumaailmaltani. Tekisin kaikkeni, että mun rakkaimpani saisi olla onnellinen ja rakastettu ja pitäisin hänestä huolta aina.
En sinänsä tiedä ihastukseni suhteesta mitään, mutta ilmeisesti hänellä on heterosuhde. Ja olet oikeassa: ehkä mun pitäisi etsiä puolisoa jostain ihan muualta. Harmittaa itseänikin, että ihastuin niin suuresti hieman "väärään" henkilöön.
Alue: Aihe vapaa
Jos mulla olisi taipumusta ironiaan, vastaisin että terapia.