Lue keskustelun säännöt.
Valehteletteko työttömät tutuillenne koskaan sanomalla olevanne töissä?
08.07.2017 |
Olen valmistunut korkeakoulusta jo jokin aika sitten mutta en saa mistään töitä... Sukulaiset ja entisen opiskelupaikan tutut kysyvät heti tavattaessa työtilanteestani. En ole keksinyt muuta kuin tästä lähtien alkaa valehtelemaan että olisin töissä, sillä jos ilmoittaisin etten saa yrittämisestäni huolimatta töitä, kanssaopiskelijat alkaisivat sääliä ja menestyneet sukulaiseni pitävät työttömiä arvottomina luusereina. Onko teillä muilla vastaavaa tilannetta?
Kommentit (14)
Avovaimolle valehtelen. Aamulla olen lähtevinäni töihin, vaikka oikeasti vietän päiväni taloyhtiön kellarissa. Onneksi nyt on "kesäloma".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo toisinaan saatan valehdella jos en jaksa kuunnella sitä voi-kun-sulla-raukalla-ei-ole-mitään-elämää -paskaa. Teen satunnaisesti (ehkä muutaman päivän kuukaudessa) keikkatöitä, ja välillä annan tuttujen ymmärtää että niitä keikkoja on enemmänkin.
Valehtelen lähes kaikille, paitsi esim. lääkäreille ja hoitotahoille. En ole oikeastaan koskaan ollut töissä mikä vain lisää häpeää (mt-ongelmien vuoksi). Harvat kysyvät täysin suoraan, joten pienen kiertelyn ja kaartelun kanssa pystyn antamaan kuvan että minulla on jotain töitä - ainakin ajoittain.
Toteamalla suoraan että on työtön olis kyllä hyvä koetinkivi ihmissuhteissa, sen jälkeen jäis jäljelle vaan muutama, ne oikeat ystävät.
En tietenkään. Olen tahallaan työtön ja ylpeä siitä, etten alistu porvarin orjaksi suurpääoman palvelukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välttelen useimpia tuttuja, koska en myöskään kaipaa sääliä ja seläntakan paskanpuhumista. Kyllä sen tietää ketkä on vahingoniloisia omista vaikeuksista ja ketkä ymmärtäväisiä.
Säälihän ei siis ole sama asia kuin myötätunto ja sitä ihmiset viimeiseksi haluaa, mutta kaikkia aina niin kovasti säälittää kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikanaan huijasin naapureitani olemalla muka töissä istumalla virka-ajan vastapäisessä kapakassa, mutta en tajunnut, että sinne näkeekin suoraan meidän talon ikkunoista.
En, ei mua kiinnosta mitä kukaan ajattelee mun työttömyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ollut toisinpäin. Olin töissä seksipuhelimessa, mutta en kehdannut kertoa kenellekkään, joten sanoin olevani työtön. Tutut ihmetteli mun rahatilannetta, mutta kerroin eleleväni säästeliäästi ansiosidonnaisella.
Vain vanhempani tietävät tilanteeni. Kaikille muille valehtelen.
Olen nyt ollut yli viisi vuotta työttömänä, eikä kukaan tutuistani tiedä tätä. Kun valheeseen juuttuu on siitä hyvin vaikea päästää irti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa tutuistani on Kallion alkoholisteja, joten ennemminkin valehtelisin heille olevani työtön, alkavat muuten pummaamaan.
Valehtelen olevani työtön vaikka oikeasti minulla on oma firma ja elän pääomatuloilla. Ihmisiä niin kismittää katsella kuinka asun isossa talossa ja käytän aikani harrastusten parissa.
Sama. Tosin oon ollut työtön jo 2 vuotta, eikä kukaan tiedä siitä.