Eivätkö naiset yleensä halua tietää miltä näyttää miehen mielestä kaunis nainen

Mielelläni tietäisin. Olen kysynyt exiltäni useampaankin kertaan, että millaisista naisista he pitävät ja mitkä minussa ovat pahimpia ulkonäöllisiä puutteitani. Mutta yleebsä he eivät ole vastanneet mitään. Haluaisin muuttaa itseäni radikaalisti toisennäköiseksi, mutten tiedä, mistä aloittaisin. Noh, ok, exäni mielestä lantioni on liian leveä luustoltaan ja peppuni liian pyöreä, kun siis hän tykkää kapeasta lantiosta ja litteästä pepusta, mutta en voi kyllä vaikuttaa lantioni leveyteen juuri mitenkään, sillä olen jo valmiiksi hoikka ja sitä luustoa ei saa sieltä alta pois kovinkaan helposti, kun siis lonkkaluuthan ja reisiluiden yläosa siinä törröttää jo edessä lähinnä lantion leveimmässä kohdassa. Sen sijaan hän ei kertonut mitään toiveita ulkonäön suhteen muuten, vaikka pyytämällä pyysin.

No ei kiinnosta. Miksi kiinnostaisi. Kun kelpaan omalle miehelle se riittäköön. Olitpa minkänäköinen hyvänsä niin aina löytyy jotain valittajia. Jos jokaisen mielen mukaan alkaisi hyppimään ei muuta ehtisi tekemäänkään. Parempi kuin elää omaa elämäänsä. Minua ei myöskään kiinnosta muiden ulkonäkö.

Vierailija kirjoitti:

No ei kiinnosta. Miksi kiinnostaisi. Kun kelpaan omalle miehelle se riittäköön. Olitpa minkänäköinen hyvänsä niin aina löytyy jotain valittajia. Jos jokaisen mielen mukaan alkaisi hyppimään ei muuta ehtisi tekemäänkään. Parempi kuin elää omaa elämäänsä. Minua ei myöskään kiinnosta muiden ulkonäkö.

#21 vastaa: minua kiinnostaisi, sillä minulla on huono itsetunto ja olen epävarma itsestäni. Haluaisin muuttua sellaiseksi, että saisin ihan oikeasti rakkauden elämääni ja mies/nainen voisi rakastaa minua aidosti, eikä yrittäisi nöyryyttää, alistaa, kahlita ja joka ei olisi väkivaltainen. Nyt olen tosi luonnollisen näköinen, hoikka, pitkähiuksinen...ja eronnut väkivaisesta exästäni, joka ei koskaan rakentavalla tavalla kertonut, miten voisin muuttua ja millaiseksi minun pitäisi muuttua. Olin jotenkin kelpaamaton, niin hän ei viitsinyt edes yrittää. Sen sijaan kelpasin hakattavaksi ja kiusattavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Fakta on se, että valtaosa ihmisistä ei ole tarpeeksi kaunis ulkoisesti, saadakseen sen, jota oikeasti haluaa. Valta osa joutuu tyytymään siihen mitä saa. Esim. usein lihavan ja vaatimattoman näköisen kumppanina on toinen lihava ja vaatimattoman näköinen. Kummallakaan ei ole saumaa sellaiseen peruskauniiseen  ja hoikkaan puolisoon.  

Makunsa kullakin, mutta peruskaunis on ihan hyvännäköinen kaikkien ihmisten silmissä, sellainen ei ole kenenkään mielestä ruma.

Ymmärräthän, että nyt projisoit muihin ihmisiin ihan vain omia preferenssejäsi. Vaikka olisin (luonnostani) kuinka kaunis, en haluaisi elämänkumppanikseni jotain mallipoikaa tai hunksia, koska en haluaisi parisuhdetta jossa käytetään aikaa ulkonäön vaalimiseen, bodaukseen tms.

Te palstamiehet, joilla ei ole minkäänlaista kokemusta parisuhteesta, kuvittelette, että sen ratkaisee ulkonäkö. Totta onkin, että ulkonäkö on oleellinen asia kiinnostuksen herättämisessä, mutta kyllä suhteeseen tarvitaan paljon muutakin.

Ei mun elämän päätarkoitus ole olla täällä miellyttämässä muita. Pääasia, että hyväksyn itseni ja mulla on hyvä olla omissa nahoissani. Jos oikeasti on sinut itsensä kanssa, muitten mielipiteillä ei ole merkitystä. Pyrin siis ensisijaisesti miellyttämään itseäni,jos jotain muutakin miellyttää se on sitten plussaa. :)

Kiinnostaa yhtä paljon kuin bensan hinta Pihtiputaalla.

Pidän ulkonäöstä jauhavaa miestä vähän yksinkertaisena. Miksi yksinkertaisten ihmisten mielipiteet asioista jotka eivät vaikuta elämääni millään myönteisellä tavalla kiinnostaisivat? Sen sijaan voin kuvitella, että elämääni vaikuttaa myönteisesti se että saan olla rauhassa ylimääräisiltä kuolaajilta ja liehittelijöiltä jotka osaavat käyttäytyä hyvin vain silloin kun haluavat toiselta jotain. On ihan hyvä jos karkotan sellaiset ulkonäölläni.

Parisuhteessa olen huomannut sen, että ulkonäkö menettää merkitystä ja muut asiat alkaa painaa vaakakupissa enemmän. En siis väitä, että ulkonäöllä ei ole väliä, alussahan se herättää kiinnostuksen. Mutta ulkonäöllä ei ole mitään tekemistä sen kanssa millainen ihminen on sitten kumppanina. Kyllähän sen superkauniinkin ulkonäkö alkaa tuntua hänen kumppanistaan arkiselta ja siihen ns.kyllästyy. Mutta kun ihmiseen tutustuu ihmisenä ja pintaa syvemmältä niin ne seikat sitten tekee sen, että haluaa olla pidempää sen ihmisen kanssa. Minusta tuntuu, että vaikka miten pukeituisin ja tälläisin ja treenaisin niin mieheni tuntee minut pintaa syvemmältä ja ei edes pistä suurinta painoarvoa miltä näytän ulkoisesti. Hän tuntee nääs minut pintaa syvemmältä. :)

Öö, joo ei kiinnosta. Mulle on ihan yks hailee, millaisista naisista miehet pitävät ja kai niitä makuja on aika erilaisia. Jotkut tykkää jopa todella lihavista, jotkut hyvinkin laihoista jnejne. Oletan, että oma mieheni tykkää minusta kaikinpuolin, kun viihtyy kanssani ja on viihtynyt jo aika kauan ja haluaa seksiä usein ja kehuu mua myös usein. Jos ei kelpaa, on vapaa lähtemään ja etsimään paremman.

Enemmän mua kiinnostaa millaisista miehistä naiset pitävät, että osuuko yksiin oman maun kanssa ja aina voi tutustua johonkin superkomeaan mieheen, siis ei oikeasti tutustua, vaan katsella kuvia. Oma ihannemieheni ulkonäön osalta on pitkä, viikinkimäinen, miehekäs, harteikas, sopivan lihaksikas, joka tarttuu mielellään vasaraan, sahaan, lapioon jne. Norjalaiset miehet on musta maailman komeimpia, aaaah! Mutta oma mieheni on silti rakkain ja ihanin, vaikka ei ihan tuolta näytäkään. 

Eiköhän media tuputa ihan tarpeeksi sitä kauneuden ideaalia ilman, että tarvitsee erikseen kysellä. Hyvin harva on kuitenkaan geenilotossa voittanut samat piirteet. Toinen vaihtoehto on tietysti marssia klinikalle ja hankkia sellaiset. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmän tekee asioita ulkonäkö edellä. Liikun, koska haluan pysyä terveenä ja toimintakykyisenä. Valitsen sellaiset lajit, joista pidän. Syön terveellisesti, jotta jaksan paremmin. Silloin tällöin on mukavaa laittautua, mutta en tee sitä miehiä vaan itseäni miellyttääkseni. Olen tyytyväinen elämääni. En tarvitse hyväksyntää muilta - mihinkään.

En panosta ulkonäkööni/hyvinvointiini miesten takia vaikka sinkku olenkin. Tärkeintä on se että itse on tyytyväinen siihen mitä on, miesten mielipiteillä ei ole merkitystä.

nimim. täysin luomu..ei edes tekoräpsyttimiä ;)

No minä en voisi ulkonöstäni muuttaa kuin sen, että en olisi ylipainoinen, mutta enpä silti mm. naamastani muuttuisi yhtään sen kauniimmaksi. Olen ollut aikoinaan normaalipainoinenkin, mutta yhtään sen enempää en viehättänyt miehiä, joten antaa olla. 

Puolipitkät tummat hiukset on ja isot vihreät silmät ja ne ovatkin kauneimmat piirteeni, mutta taas iho on kuin rupikonnalla, niin eipä noilla väliä ole, kun kaikki näkevät vain aknen. Ja voitte uskoa, että tähän ikään (43v.) mennessä olen kokeillut kaiken mahdollisen aknen parantamiseen ja hoitamiseen, mutta yhä se pysyy tiukasti.

Toisaalta hyvä, että en ole mikään kaunotar, niin ei kukaan häiritse kadulla kulkiessa. Saan todellakin olla rauhassa aina ja kaikkialla. :) 

Vierailija kirjoitti:

Maailmassa on vain yksi mies, jonka käsitys naiskauneudesta merkitsee minulle jotain. Mitä tekisin sillä tiedolla mitä miehet yleensä pitävät kauniina, kun en kuitenkaan yritä viehättää kuin yhtä miestä?

Aina jaksaa hämmentää, miten kapeakatseisia valtaosa ihmisistä tuntuu olevan. Ajattelu ei vain kanna sitä omaa kotipihaa kauemmaksi.

Biologisesti elämän tarkoitus on jatkaa sukua, eli noin suomeksi sanottuna hankkia se oma perhe. Jos tällaisen haluaa, on (yleensä) pakko houkutella (ainakin) siittäjän rooliin mies, vaikka muuten olisi kuinka kova itsellinen feministi. Tämä taas vaatii sen miehen houkuttelemista jollakin keinolla eli toisin sanoen ilmentämällä sellaisia ominaisuuksia, joita miehet naiselta haluavat.

Niin tulevan lapsen kuin naisenkin edun mukaista on, että se (siittäjä)mies on mahdollisimman korketasoinen. Tämä taas tarkoittaa sitä, että naisen tulee voida vedota mahdollisimman korkeatasoisiin miehiin eli niihin, joilla on jo valmiiksi valinnanvaraa. Naisen siis täytyy olla paras MUIHIN NAISIIN VERRATTUNA. Ja "paras" on tietenkin se, joka ilmentää eniten miesten toivomia ominaisuuksia.

Ihmislajin jatkuvuuden kannalta siis sen vastakkaisen sukuouolen mieltymysten tunteminen ja niihin vastaaminen on erittäin keskeinen asia. Yllä olevan esimerkin sukupuolet voi kääntää toisinpäin, ja sama pätee silloinkin.

Vierailija kirjoitti:

He eivät halua kohdata sitä, etteivät itse todennäköisesti vastaa ihannenaista.

Esimerkiksi polkkatukkia risoo se, että miehet rakastavat pitkiä hiuksia naisella. Tai että pienirintaisia ärsyttää se, että isorintaiset kanssasisarensa ovat haluttavampia. Taikka peputtomat naiset katkeruuttaan arvostelevat isopeppuisia. Myös että yritetään puoltaa 100% naturellilookkia, vaikka tiedetään hyvin, että ulkonäköönsä sopivissa määrin panostava on viehättävämpi.

Hah. Mulla on miehekkään komea mies, jota muut miehet katsoo ihaillen suu auki (oikeasti, tietäisitpä miten typerältä se näyttää! :D) ja mieheni toivoo aina, että leikkautan hiukseni polkkapituisiksi. Sopivat paljon paremmin sydämenmuotoisiin kasvoihini kuin tosi pitkät hiukset. Että se niistä harhoistasi.

Hauska sinänsä, että olen aiemmin seurustellut paljon huonomman näköisten miesten kanssa kuin tämä nykyiseni, ja nämä huonomman näköiset ovat tykänneet siitä, että hiukseni ovat pitkät. Ehkä se tosiaan menee niin, että kun mies on itse tarpeeksi miehekäs ja komea, ei sen tarvitse yrittää pönkittää omaa egoaan sillä, että sen naisella olisi ne ns. supernaiselliset merenneitohiukset. Minä ainakin näytän paremmalta polkkahiuksilla ja ne sopivat paremmin persoonaanikin.

N30

Vierailija kirjoitti:

Mielelläni tietäisin. Olen kysynyt exiltäni useampaankin kertaan, että millaisista naisista he pitävät ja mitkä minussa ovat pahimpia ulkonäöllisiä puutteitani. Mutta yleebsä he eivät ole vastanneet mitään. Haluaisin muuttaa itseäni radikaalisti toisennäköiseksi, mutten tiedä, mistä aloittaisin. Noh, ok, exäni mielestä lantioni on liian leveä luustoltaan ja peppuni liian pyöreä, kun siis hän tykkää kapeasta lantiosta ja litteästä pepusta, mutta en voi kyllä vaikuttaa lantioni leveyteen juuri mitenkään, sillä olen jo valmiiksi hoikka ja sitä luustoa ei saa sieltä alta pois kovinkaan helposti, kun siis lonkkaluuthan ja reisiluiden yläosa siinä törröttää jo edessä lähinnä lantion leveimmässä kohdassa. Sen sijaan hän ei kertonut mitään toiveita ulkonäön suhteen muuten, vaikka pyytämällä pyysin.

No eipä ihme, että ovat exiä. Jos mieheni jatkuvasti riivaisi kysymällä ulkonäöstään tai miesihanteestani niin en jaksaisi paria päivää pidempään häntä katsoa. Kummasti luonne rumentaa/kaunistaa ihmistä.

Minua ei kiinnosta miehet paskan vertaa, eikä seksikään. Elän täällä tehdäkseni töitä ja maksaakseni veroja. Tärkeintä on, että olen onnellinen ja keskityn vain uraani. Muu ei kiinnosta. Urheilen ja syön terveellisesti terveyden takia, huolehdin perushygieniastani ja pukeudun sopiviin ja puhtaisiin, ehjiin vaatteisiin. Se riittää minulle, miehistä viis.

Ullatus: Miehilläkin saattaa olla erilaisia mielipiteitä. Minusta esm Jenni vartiainen on äärimmäisen kaunis ja eroottinen nainen mutta moni tälläkin palstalla on päin-vastaista mieltä. Eiköhän jokainen saa pitää omansa ilman että olisi yhtä absoluuttisen oikeaa mielipidettä.

m24

Mulla on komea mies, jonka mielestä paras puoleni on se, että olen "reipas". En ymmärtänyt aluksi mitä se tarkoittaa, mutta vuosien varrella ymmärtänyt, että vähän semmosta peppipitkätossumaista neuvokkuutta, oma-aloitteisuutta ja ehkä vähän poikatyttömäisyyttäkin. Ja erityisen hyvin ymmärrän, mistä se johtuu: mies halveksii äitiään, joka on erittäin kaunis ja naisellinen nainen, mutta tuhlannut mieheni lapsuuden vässykkänä muiden rahoja käyttävänä valittajana, joka arvostelee muiden ulkonäköä. Noin niinkun inhottava ihminen muutenkin, ja uskon että mies peilaa kaikkia supernaisellisia naisia äitiinsä ja ei tykkää niistä siksi ollenkaan. Aina se ei ole pelkästään hyvä juttu, sillä hän ei tule yhden ystäväni kanssa toimeen, kun muistuttaa liikaa äitiään. Tämä ystäväni on ehkä kaunein nainen, jonka tiedän.

Joten tässäpä tätä realismia yleisten "miehet tykkää siitä ja siitä" -rinnalle.

Vierailija kirjoitti:

Eivät. Kun palstalla mainitsee oikeasti miesten mielestä kauniin naisen, kuten vaikka Dove Cameronin, https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/736x/4c/dd/6f/4cdd6f4b318629502426…

niin alkaa hirveä alapeukutus.

M36

Ei minua haittaa, jos miehet ihailevat kauniita naisia. Se on ihan luonnollista, mutta se asia mikä minua henkilökohtaisesti harmittaa on se, että en itse tule koskaan näyttämään tuollaiselta ihannenaiselta. En ole lähimainkaan noin viehättävän näköinen, ja siksi tunnen itseni riittämättömäksi miesten silmissä. Olen noiden ihanteiden vastakohta, ulkonäköni on sellainen ettei se oikein kiinnosta miehiä. Sen takia olen jäänyt paitsi parisuhdekokemuksista. Tunnen että olen naisena ihan täysin epäonnistunut.

Vierailija kirjoitti:

Fakta on se, että valtaosa ihmisistä ei ole tarpeeksi kaunis ulkoisesti, saadakseen sen, jota oikeasti haluaa. Valta osa joutuu tyytymään siihen mitä saa. Esim. usein lihavan ja vaatimattoman näköisen kumppanina on toinen lihava ja vaatimattoman näköinen. Kummallakaan ei ole saumaa sellaiseen peruskauniiseen  ja hoikkaan puolisoon.  

Makunsa kullakin, mutta peruskaunis on ihan hyvännäköinen kaikkien ihmisten silmissä, sellainen ei ole kenenkään mielestä ruma.

Lihavuudesta voi päästä eroon, jos niin haluaa. Mitä taas tulee peruskauneuteen, miten se tarkalleen ottaen määritellään? Miten kaunis voi olla perustasoa, mielestäni kun kauniit ovat aika pieni vähemmistö loppupeleissä? Suurin osa ihmisistä on aika neutraalin/tavallisen näköisiä.

Mistä aloittaja päättelee, että naisia ei tämä asia kiinnostaisi?