Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tutkimukset: alkoholin kohtuukäytön terveellisyys onkin HARHA
31.03.2006 |
Sitaatti Ylen nettisivuilta:
" Alkoholin terveellisyydestä kertovat tutkimukset ovat usein virheellisiä, amerikkalais-kanadalaisen tutkijaryhmän tuore selvitys toteaa.
Monien tutkimuksien mukaan alkoholin kohtuukäyttäjät elävät raittiita ihmisiä pidempään.
Selvityksen mukaan tutkimuksissa raittiiksi nimetyt henkilöt ovat kuitenkin usein joutuneet lopettamaan alkoholin käytön esim. sairauksien vuoksi.
Kuolleisuuserot johtuvatkin pikemminkin siitä, että tutkimuksien " raittiit" ovat jo valmiiksi sairaampia kuin kohtuukäyttäjät, eikä siitä, että alkoholilla olisi terveyttä edistäviä vaikutuksia, selvityksessä todetaan.
Onkin mahdollista, että alkoholin kohtuukäyttö on merkki ihmisen hyvästä terveydestä eikä sen syy, tutkijat arvelevat.
AFP"
Kommentit (15)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esmes ekoja noita tutkimuksia oli sellainen ranskalaisten viinintuottajien teettämä tutkimus, jossa todisteltiin PUNAVIININ hyödyllisyyttä kolesteroliarvoille. Kas kun ei kehuttu nimenomaan ranskalaisen punkun erinomaisuutta...
Nyttemmin tiedetään, että sama vaikutus on kaikella alkoholilla, laadusta riippumatta.
Metkaa, jos oikea tieto olisikin, että kolesteroliarvot eivät muutu alkoholista miksikään, vaan että maltillisilla alkoholin kuluttajilla ne ovat muista syistä jo valmiiksi hyvät.
;=D
Eli jo joku kohtuukäyttäjä ajan myötä alkaa dokata enemmän, hän vain siirtyy tutkimusryhmässä suurkäyttäjien kategoriaan, eikä sitä pidetä kohtuukäytön riskinä.
Vierailija:
Esmes ekoja noita tutkimuksia oli sellainen ranskalaisten viinintuottajien teettämä tutkimus, jossa todisteltiin PUNAVIININ hyödyllisyyttä kolesteroliarvoille. Kas kun ei kehuttu nimenomaan ranskalaisen punkun erinomaisuutta...
;=D
(ap)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Yleensä nuo tutkittavat seuraukset ovat niin monitasoisia ja monesta syystä johtuvia (älykkyys, koulu- ja uramenestys), että yhden elintapoihin liittyvän tekijän nostaminen niiden selittäväksi tekijäksi on erittäin arveluttavaa. Varsinkin, kun monasti se elintapa on itsekin SEURAUS jostakin taustamuuttujasta (kuten ap:n esimerkissä terveydestä, älykkyys- ja koulumenestysjutuissa esim. vanhempien koulutuksesta ja sosioekonomisesta taustasta), joka OIKEASTI olisi pikemminkin se selittävä syy-tekijä.Eli tutkijoilla tuppaavat menemään syyt ja seuraukset iloisesti sekaisin. Tämä on minusta erityisesti lääketieteilijöiden puute: himppu sosiologisia opintoja taitaisi tehdä heille hyvää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja epäilemättä käytät myös sanoja fleese ja reakoida samassa mielessä?
Ne on niitä tutkimuksia, kuten klassinen tilastotiedevitsi jäätelön syömisen yhteydestä hukkumiskuolemiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viksu on puhekielen versio fiksusta, ei kukaan SANO että fiksu. Paitsi kaltasesi pilkunnussijat.
Ps: käytän kieltä ammatikseni, ja osaan oikein hyvin kielioppisäännöt. Nettikeskustelu on kuitenkin tyystin eri asia kuin esim. sanomalehtikieli.
ap
Vierailija:
Ja epäilemättä käytät myös sanoja fleese ja reakoida samassa mielessä?
Nostapa tää illalla etusivulle. Täällä on silloin aika monta tittuttelijaa, joka kiivasti väittää juovansa vaan oman terveytensä edistämiseksi.
Buahahaha
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikaisen pahan virheesi, kun tuo pilkunnussija pitää sitä kuitenkin epäViksuuden merkkinä ;=D
(ap)
Vierailija:
Nostapa tää illalla etusivulle. Täällä on silloin aika monta tittuttelijaa, joka kiivasti väittää juovansa vaan oman terveytensä edistämiseksi.Buahahaha
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisään kuitenkin, että usein noissa terveyttä ja elintapoja koskevissa tutkimuksissa on vieläpä aika pienet otannat. Jos esimerkiksi tutkitaan tuhannen ihmisen elintaojen vaikutuksia sairauksiin, niin eri tulo-, koulutus-, asuin-, ammattiluokkien ym. erottelu käy vaikeaksi.
Alue: Aihe vapaa
Mä olen yhteiskuntatieteilijänä jo pitkään ollut erittäin epäluuloinen terveyden ja elintapojen yhteyksiä koskevia lääketieteellisiä tutkimuksia kohtaan. Siis noita, joiden mukaan " imetys lisää lasten älykkyyttä ja koulumenestystä" tai " varhainen päiväkotiinmeno tekee lapsista menestyjiä" .
Yleensä nuo tutkittavat seuraukset ovat niin monitasoisia ja monesta syystä johtuvia (älykkyys, koulu- ja uramenestys), että yhden elintapoihin liittyvän tekijän nostaminen niiden selittäväksi tekijäksi on erittäin arveluttavaa. Varsinkin, kun monasti se elintapa on itsekin SEURAUS jostakin taustamuuttujasta (kuten ap:n esimerkissä terveydestä, älykkyys- ja koulumenestysjutuissa esim. vanhempien koulutuksesta ja sosioekonomisesta taustasta), joka OIKEASTI olisi pikemminkin se selittävä syy-tekijä.
Eli tutkijoilla tuppaavat menemään syyt ja seuraukset iloisesti sekaisin. Tämä on minusta erityisesti lääketieteilijöiden puute: himppu sosiologisia opintoja taitaisi tehdä heille hyvää...