Onko joku muuttunut sotkuisesta siistiksi?

Olen. Olin aiemmin todella suurpiirteinen ja huolimaton sotkija. Nykyään kamppeista huolehtiminen, siivoaminen, pyykin viikaus ym. on minulle eräänlaista meditaatiota.

Ennen kotityöt rasittivat ja tein ne pitkin hampain ja huonosti. Nyt rakastan viivasuoria vaatepinoja ja huolellista siivoamista, keskittyminen siihen rentouttaa. Asenteen muuttaminen siis auttoi.

Jos joskus ei tee mieli siivota tms., musiikin kuuntelu taustalla parantaa fiiliksen ja saan energiaa.

Olen sahannut hallitun sotkuisuuden ja pedantin siisteyden välillä. Nyt on menossa siisteysvaihe. Tuntuu mukavan vapauttavalta, kun kotona on puhdasta ja raikasta.

Tein paljon töitä enkä jaksanut siivota. En viihtynyt sotkuisessa kodissa, vaan tein ylitöitä. Sitten väsyin liikaa ja päätin , mikä on elämässä tärkeää. Lopetin ylityöt ja kotona oli siis pakko siivota, että siellä alkoi viihtyä.

Hep!

Muutin mieluisampaan asuntoon ja panostin sen kalusteisiin enemmän (ennen oli haalittua kamaa eikä mikään sopinut yhteen, nyt ostin Ikeasta paremmin toisiin sopivia kalusteita). Nyt, kun kodin yleisilme on viihtyisämpi, niin tulee siisteyttäkin pidettyä "vahingossa" enemmän yllä.

Minä! Vähensin tavaraa, niin on helpompi siivota. Nyt ihmetyttää miten olen viitsinytkään olla niin sotkuinen.

Liikun noiden kahden aaripaan valilla kausittain. En kylla ole ajautunut kumpaankaan aarilaitaan koskaan

Minä. Ostettiin asunto ja rempattiin se täysin. Ihan erilailla kiinnosti pitää paikat siistinä kun kaikki oli uutta ja ihanaa. Siitä se jäi tavallaan rutiiniksi ja edelleen on paikat aina kunnossa, vaikkei niin uutta olekkaan :)

Vierailija kirjoitti:

Minä! Vähensin tavaraa, niin on helpompi siivota. Nyt ihmetyttää miten olen viitsinytkään olla niin sotkuinen.

4 jatkaa.

Myöskin muuton yhteydessä karsin tavaraa reilulla kädellä. Ja kaikelle jätetylle tavaralle mietin oman paikan. Kaappeihin ja laatikoihinkin organisoin tavaroita erilaisiin säilytysrasioihin yms. Tavarat ei enää vain loju kaapissa/laatikossa.

Minä. Olin teininä ja nuorena aikuisena täysin välinpitämätön millaisessa huoneessa/asunnossa asuin, koska olin niin vähän kotona. Lasten myötä tuli pesänrakennusvietti.

En nyt tiedä pääsenkö sinne siisti-kategoriaan ikinä, mutta tavaramäärän vähennys auttoi hyvin paljon. Kun tavarat mahtuvat kaappeihin ja laatikoihin, ei ennen siivousta tarvitse siirtää tavarakasoja sieltä täältä "jonnekin muualle".

Tiskauskaan ei ole enää niin kovin vaivalloista, kun otin tavakseni tehdä sen tiskauksen heti syömisen jälkeen. Ennen annoin tiskipinojen kasaantua. Nyt niitä tiskejä on vain muutama, eikä aikaa kulu paljon.

Olen ottanut tavaksi myös aina ulos lähtiessä viedä roskat. Ennen odotin jotain "sitten joskusta" jolloin asiat itsekseen hoituvat. Ei ole näkynyt, itse on tehtävä. Lisäksi laitan tölkit ja pullot kasseihin heti tyhjentymisen jälkeen. Lajittelen ne sen mukaan, minne ne palautetaan. Ja sitten palautan ne heti seuraavalla menokerralla.

Kiinnostuin järjestelemisestä ja minimalismista teorian tasolla, siis lueskelin internetin läpi aiheesta (olen tehnyt tämän jo useiden aiheiden kohdalla vuosien mittaan muutenkin, mm. ruokavaliot, voimaharjoittelu, päivänpolitiikka). Sitten putkirempan ja muuton myötä vähensin tavaraa ja otin hiljakseen käyttöön metodeja, kuten Mari Kondon säilytysvinkkejä. Nykyään on systeemit niin hyvät, ettei hieman pidempiaikainenkaan löysäily saa kämppää kaaokseen, systeemi on aina siellä pohjalla ja palautettavissa. 

En kyllä vieläkään ole mitenkään erityisen siisti, sotken kyllä ja nautinkin siitä että kotona saa olla vähän mullin mallin jonkin aikaa. Mutta kaaosta ei synny millään.

Rahalla, kun ei tarvinnut ostaa enää kuin tarpeeseen juuri sellaista mitä tarvitsi eikä ihan kivaa kun sattui olemaan alennuksessa.

En nyt vieläkään varmaan luonnostaan siistien mielestä kovin siisti ole, mutta entiseen sotkutörkytiinaan verrattuna ero on huomattava. Mulla on auttanut se paljon parjattu KonMari. Olennaista oli että kämpästä lähti tavaraa pois ihan valtavasti, ja nyt kaikella on oma paikka. Jotenkin motivaatio pitää yllä tosi siistiä on suurempi kuin "melkein siistiä". Ennen konmaria usein mulle riitti ettei nyt ihan kauheasti loju kaikkea ympäriinsä, mutta nyt kun on paljon siistimpää, jokainen yksikin pyyhe keittiön tuolin selkänojalla tai auki jäänyt kaapin ovi häiritsee silmää.

Päädyin yhteen sellaisen henkilön kanssa, jolle siisteys on tärkeää. Aikansa sitä nalkuttamista jaksoi kuunnella, mutta lopulta luovutin ja paransin tapani. Onhan tämä paljon helpompaa oikeasti, siivota joka päivä vähän kuin kerran kuussa niin paljon, että itkettää aloittaa, kun urakka tuntuu niin mahdottomalta.

Innostuin myös sisustamisesta puolisoni myötävaikutuksesta. Kun on laittanut kodin kivan näköiseksi, on intoa pitääkin se sellaisena.

Inhoan siivoamista, mutta estetiikan takia teen sitä, koska haluan että kotini näyttää kauniilta ja viihtyisältä.

Lapset kasvoivat kouluikäisiksi, eivät enää heti levittele leluja ympäri taloa. Ovat kavereiden kanssa ulkona iltaisin,silloin on aikaa siivota.

Teinipoika mainitsi häpeävänsä sotkuista kämppää, ei halunnut kutsua kavereita.

Suurin syy oli kuitenkin äänikirjat. Keittiö pyyhkiytyy hetkessä ja pyykit viikkaantuu kun voi kuunnella suosikkikirjoja. Siivous ei tunnu niin hukkaan heitetyltä ajalta.

Myös ihanan tuoksuiset luonnonmukaiset siivoustuotteet tuo iloa siivoukseen.

Täysin järjestelmällinen en ole vieläkään, kaapeissa on paljon karsittavaa kamaa ja vaatetta.

Vähensin tavaraa ja otin tavakseni tehdä asioita heti: kengät kenkätelineeseen eikä lattialle lojumaan, likavaatteet pyykkikoriin heti kun on riisuttu, astioiden tiskaus (ei tiskikonetta) vähintään kerran päivässä, 2 jos tulee laitettua enemmän ruokaa, tahrojen pyyhkäisy peilistä heti kun ne huomaa jne jne. Vie mennessäs, tuo tullessas, eli vien sen tyhjän teekupin olkkarista keittiöön heti kun nousen ylös enkä jätä mihinkään pöydänkulmalle. Lyhyinä luppoaikoina siistimistä sen sijaan että selaisia vaikka kännykkää, ts. jos vaikka aamulla on 5-10 min aikaa ennen kuin pitää lähteä laittelen tavaroita paikoilleen ja pesaisen vaikka lavuaarin. Pitää vaan ola tarkkana ettei innostu mihinkään liian pitkälliseen hommaan :)

Ei koti ole aina tiptop vieläkään, mutta ero entisiin tiskivuoriin, huojuviin paperipinoihin ja likaisten vaatteiden kasoihin lattialla on huomattava. Tavaran vähentäminen teki sekä jräjestyksenpidosta että siivoamisesta helpompaa, on vähemmän tavroita joita kerätä paikoilleen, pölyttää, pestä jne ja tavarat myös tulee laitettua paikoilleen kun ei tarvitse ensin kaivaa niiden säilytyslaatikkoa esiin 3 muun takaa.