Kerrostalo ahdistaa kamalasti

Meillä on kaksi kotia, toinen pieni omakotitalo "maalla" ja toinen pieni kerrostaloasunto isossa kaupungissa. Ollaan järjestetty työkuviot ym siten, että asutaan puolet ajasta toisessa kodissa ja puolet ajasta toisessa kodissa, ei ole mahdollista muuttaa vain toiseen ja luopua toisesta. Olen kamalan ahdistunut kerrostaloviikoilla, en osaa ollenkaan olla kerrostalossa, jotenkin lamaannun vain paikoilleni sohvalle, työhommiin saan pakotettua itseni väkisin, mutta muun ajan olen vain masentunut ja aloitekyvytön ja ahdistunut. Omakotitaloviikoilla olen iloinen, energinen ja puuhailen koko ajan kaikenlaista, sohvalle en taida istahtaa koko päivänä hetkeksikään. Tietenkin työjutut on sielläkin hoidettavana, mutta hyvällä mielellä ne menee aina. Mikä ihme kerrostalossa oikein lamaannuttaa ja masentaa minut? Ollaan eletty näin pari vuotta (tämä oli molempien haave, ei mikään pakon sanelema juttu) ja koko ajan olen ollut ihan "kuollut" kerrostalossa. Apua? Miten saan itseni viihtymään kerrostalossa?