En pysty enää mennä kouluun
Käyn peruskoulua. Viime syksyllä ja alkutalvesta koulunkäynti oli kivaa - maanantaisin ei ikinä kouluunmenoon liittynyt ongelmia tai ei ollut päivää milloin olisin mennyt "en halua mennä kouluun" asenteella. Kevätlukukaudella, kevättalvella kaikki muuttui ilman syytä. Minulle ei ollut käynyt mitään, ei kiusattu tms. mutta yhtäkkiä koulunkäynnistä tuli kamalaa taistelua. Iltaisin ahisti mennä nukkumaan, ja valvoin niin kauan sängyllä istuen että lopulta vain nukahdin. Tässä vaiheessa kello saattoi olla helposti 2-5. Välillä tosin kävin 10-11 aikoihin nukkumaan. Aamusin heti herättyäni aloin itkemään, koska kouluunmeno ahdisti ja siinä meikatessani yms itkin samalla, koska ahdistus oli järjettömän kova lähteä kouluun ja aamusin meninkin välillä aivan paniikkiin, mutta taistelin kouluun itseni. Koulussa sain järkyttäviä ahdistuskohtauksia ja sinne meno oli melkein mahdotonta. Jos jäin kotiin, olin silti ahdistunut siitä etten mennyt yms. Koko kesän olen miettinyt ahdistuneena, että mitä sitten kuin syksyllä taas pitäisi mennä kouluun? Joka päivä olen itkenyt 1-6 kertaa sitä, että syksyllä pitäisi mennä kouluun. En ole puhunut vanhemmilleni - en ole vain uskaltanut, mutta ensi viikolla otan asian puheeksi vanhempieni kanssa (silloin olen kotona) olen ollut lamaantunut nyt viikon, ja maannut sängyssä sillä ahdistus kovenee päivä päivältä. Päivääkään alkukevään jälkeen ei ole ollut, jolloin ei ole ahdistanut, ja nyt kesällä ahdistus vain pahenee: taas edessä vuosi koulua. Pakko-oireita tuli n. 1kk sitten, mutta nyt oireet senkin suhteen pahenee, ja minun täytyy kokoajan pestä käsiä: kaupassakaan en kykene yksin käymään ja ollessani isommassa kaupassa vanhempieni kanssa ahdistun ja hikoilen järjettömästi.
Olisiko koulunkäyntiin muita vaihtoehtoja kuin mennä kouluun? Sillä tiedän etten enää kykene siihen syksyllä....
Kommentit (21)
Käyttäjä6228 kirjoitti:
Olisiko koulunkäyntiin muita vaihtoehtoja kuin mennä kouluun? Sillä tiedän etten enää kykene siihen syksyllä....
Peruskoulun voi suorittaa myös kotona opiskellen.
Mutta olisi tärkeää tehdä tuolle ahdistuksellesi jotakin silti.
Kannattaa hakea apua.
Eipä sitä mitään yksityisopetusta kyllä saakaan tuettuna jos ei ole jotain psykiatrin lausuntoa todennäköisesti
Nuoruusiässä monelle tulee henkisesti vaikeita jaksoja. Niistä selviää kyllä mutta asioille on tehtävä jotakin. Älä salaa tilannettasi vaan kerro vanhemmillesi, tarvitset nyt apua. Kiireellisesti.
Kotiin jäämisestä ei seuraa mitään hyvää, ongelmat vain pahenevat. Soittakaa koulupsykologille, koululääkärille tai perheneuvolaan. Ahdistuksesi syyt olisi hyvä selvittää. Pahaa ahdistusta voi lievittää lääkkein.
Ensimmäiselle käynnille luultavasti pyydetään vanhemmat mukaan mutta jatkossa käyt keskusteluissa itseksesi. On ihan mahdollista että syksyllä koulun alkaessa tilanteesi on jo paljon valoisampi.
Valkea kirjoitti:
Nuoruusiässä monelle tulee henkisesti vaikeita jaksoja. Niistä selviää kyllä mutta asioille on tehtävä jotakin. Älä salaa tilannettasi vaan kerro vanhemmillesi, tarvitset nyt apua. Kiireellisesti.
Kotiin jäämisestä ei seuraa mitään hyvää, ongelmat vain pahenevat. Soittakaa koulupsykologille, koululääkärille tai perheneuvolaan. Ahdistuksesi syyt olisi hyvä selvittää. Pahaa ahdistusta voi lievittää lääkkein.
Ensimmäiselle käynnille luultavasti pyydetään vanhemmat mukaan mutta jatkossa käyt keskusteluissa itseksesi. On ihan mahdollista että syksyllä koulun alkaessa tilanteesi on jo paljon valoisampi.
Kiitos
Jotenkin tosi uskottavaa, että joku angstiteini löytää tiensä vauvapalstalle eikä suinkaan vaikkapa demiin tai cosmoon.
Mene lääkärille. Jos pystyt niin mieluiten yksityiselle puolelle jollekin psykiatrille. Tarviit lääkityksen.
Mulla oli vakava masennus ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö jokunen vuosi sitten. Lääke auttoi tosi hyvin ahdistukseen. Siis masennuslääkitys ..vasteaika on jotain 6 viikkoa niin et mene nytten ajoissa hakemaan apua että lääke ehtii vaikuttaa ennen koulun alkua
Isosisko kirjoitti:
Mene lääkärille. Jos pystyt niin mieluiten yksityiselle puolelle jollekin psykiatrille. Tarviit lääkityksen.
Mulla oli vakava masennus ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö jokunen vuosi sitten. Lääke auttoi tosi hyvin ahdistukseen. Siis masennuslääkitys ..vasteaika on jotain 6 viikkoa niin et mene nytten ajoissa hakemaan apua että lääke ehtii vaikuttaa ennen koulun alkua
Kiitos
Ole hyvä :)
Ja nyt pikimmiten juttelet vanhemmillesi asiasta. Jooko?
Isosisko kirjoitti:
Ole hyvä :)
Ja nyt pikimmiten juttelet vanhemmillesi asiasta. Jooko?
Onneksi maailmasta löytyy vielä näitä ihania ihmisiä
Hei! Mä olen 13v tyttö ja mulla on vähän samanlaista, mutta ei kuitenkaan noin vakavaa. Kouluaamuina tulee jotain ihme pahoinvointia ja ahdistusta, enkä edes tajua miksi. Kaikki alkoi siitä kun meinasin myöhästyä koulusta, ja heti kun pääsin kouluun tuli aivan uskomattoman paha olo ja vapisin, ehkä joku lievä paniikkikohtaus? En tiedä. Nykyään kun ahdistun alkaa närästää :/ Mutta kuten on neuvottu niin kannattaa todellakin kertoa ainakin vanhemmille ja sen jälkeen ottaa yhteyttä johonkin asiantuntijaan!
Tsemppiä! Valitettavasti olen lukenut että monella muullakin on juurikin tuota kovaa ahdistusta kouluaamuina, mutta muista ettet oo yksin :)
Moi AP, oon ite 20, sua vähän vanhempi, mutta lukio oli niin huonoa aikaa, että tuntuu ku oisin ollut yläasteella ihan hetki sitten :D
Oot selkeesti miettinyt näitä asioita jo hirveesti, mutta oot kuitenkin vielä yksin. Kuten siis edellisetkin, neuvon sua puhumaan jollekin aikuiselle, jonka tulkitset ymmärtävän näitä asioita (vaikutat sen verran fiksulta, että tunnistat kyllä jos sun huoltajat vaikka ei ymmärtäis sun ahdistuksesta mitään).
Mulla on myös pakko-oireita, tai no pakkohäiriö. Ahdistuneisuutta ja masennusta on ollut joku kymmenisen vuotta. Kaikkein tärkeintä on, että saat apua. Eka tai toka tai kolmaskaan auttaja, mahdollisesti ammattilainen, ei _välttämättä_ oo pätevän olonen, mutta löydät kyllä ennen pitkää jonkun järkevän. Tai sitten löydät sen heti :)
Oot hirveen vahva ja jaksanut tähänkin asti, mutta kaikkien kapasiteetti on rajallinen. Vielä pitää jaksaa hetken aikaa. Saat kyllä hoidettua peruskoulun loppuun, oon siitä aivan varma. Tässä on kesällä aikaa asioiden järjestyä (siis koulun suhteen, käydäkö osa opetuksesta kotona tms.)
En nyt oikeen oo sanonut mitään mitä aikasemmat ei ois jo kirjottaneet :D Sun alotus ois vaan hyvin voinut olla mun peruskouluaikanen kirjotus, niin oli pakko vastata. Maailmassa on oikeasti hyviä ja empaattisia ihmisiä vähän, mutta silti hyvää on enemmän kuin pahaa. Jos asiat ei meinaa järjestyä, niin voit aina lähettää mulle sähköpostia: mervelohikoski@gmail.com
En sano tsemppiä, koska loppujen lopuks se kuulostaa niin välinpitämättömältä.
Voimia sulle AP, pärjää vielä sen aikaa, että saat apua <3 Yritä nauttia kesästä ja tästä vapaudesta, vaikka se tuntuiskin vaikeelta (yksikin asia on jo iso juttu, vaikka kävelylle meno tai hetken pyöräily yms.) Jos et, niin sekään ei haittaa 😊
Missä sinä nyt olet, kun kerroit, että olet kotona ensi viikolla? Kyllä sinun tosiaan pitää vanhemmillesi puhua ja jo vaikka siellä missä nyt olet. (sukulaisten luona?)
Yksin asioita miettiessä tuntuu monesti ahdistavalta ja pahalta. Hienoa, että kirjoitit tänne ja kysyit apua. Kerro ihmeessä vanhemmillesi ja miettikää yhdessä toimintasuunnitelma. Ahdistus, unettomuus ja pakko-oireet ovat yläkoulussa yleisiä eli et ole asiasi kanssa yksin. Jo pelkkä unettomuus saa kaiken tuntumaan pahalta.Saat kaikkeen kyllä apua. Voitte soittaa esimerkiksi koulun terveydenhoitajalle, jonka kautta saatte lisää apua ja tietoa. Itselläni oli nuorena pakko-oireita ja nyt murrosikäisellä lapsellani on niitä myös. Ovat yleisiä ja saattavat olla myös perinnöllisiä. Lapselleni on ollut helpottavaa, että olemme voineet niistä yhdessä puhua.
Mulla on täysin samanlaista. Se alkoi siittä, kun koulussa tuli hirveitä paniikkikohtauksia sen jälkeen niitä on tullut enemmän ja nyt vaan ei pysty lähtä kouluun ku tietää, että ne kohtaukset ei vaan lopu koulussa
En pysty *menemään. Suosittelen sitä koulua.
Vierailija kirjoitti:
Mene nyt edes äidinkielen tunneille.
Niin juuri, täällä oli toinenkin samanlainen.
Itsellänikin on joskus ollut sellaisia aikoja jolloin kouluun meneminen ollut todella vaivalloista. Sängystä nouseminen on ollut todella haastavaa ja aamuväsymyksen takia olen myöhästynyt puolisen tuntia. Lintsaamiseen olen sortunut jos edellisenä koulupäivänä on tullut jostain niin paha mieli, että ei kehtaa mennä kouluun seuraavana päivänä. Vaikka se on tyhmästi toimittu niin joskus olen vielä saattanut olla sängyssä vaikka siihen aika olisi pitänyt olla jo koulussa.
Itsellä kävi juuri niin muutama vuosi sitten että syksyllä kaikki meni hienosti ja joulukin mutta sitten kun palasin takaisin kouluun talvella niin ihan yhtäkkiä kaikki muuttui, mikään ei mennyt kuin ennen, kaikki oli tiukempaa, mikään ei ihmisille käy, jne, en tosin muista mikä siihen sitten auttoi, olen myöhässä joten en tiedä onko sinulla ongelmaa enää.
Joo samas tilantees. Kans 13, täytin eilen. On koko ajan epätodellinen olo ja koulu vituttaa ihan sikana. Oksensin aamul, varmaan stressistä. Ja harvemmin vapaapäivinä tuota ahdistusta ilmenee. Koulu on täyttä helvettiä saatana
Mene nyt edes äidinkielen tunneille.