Uskovat: mitä tarkoittaa kun lapsi kuulee ääniä asunnossa?
Yksin ollessaan lapsi välillä kuulee mm. kun ovia avataan. Kerran hän kuuli kun ulko-ovi paiskattiin kiinni. Hän sanoo, että nämä kokemukset ovat sataprosenttisia ääniä. En halua vähätellä lapsen kokemusta. Mitä pitäisi tehdä? Lapsi on 12-vuotias.
Ap
Kommentit (47)
Pelon lähde on tiedossani. Lapsi oli katsonut meidän vanhempien tietämättä joitakin pelottavia filmejä. Hän sai pelkotiloja ja yritti siedättää itseään katsomalla samoja filmejä uudelleen.
En ollut puhunut lapselle mitään pelottavia asioita. Emme ole aktiivisia seurakunnassa käyviä kristittyjä. En aluksi oikein uskonut lapsen kuulemiin ääniin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aktiivinen kristitty, mutta musta tässä ei todellakaan kannata lähteä siitä, että kyseessä on joku henkimaailman homma tai edes jostakin rankasta skitsofreniaoletuksesta. Lapsi on vielä aika nuori, ehkä herkkä, ja mielikuvitus laukkaa. Minusta olisi hyvä puhua asiasta mielenterveyden ammattilaiselle, mutta ensimmäisenä ei tarvitse miettiä skitsofreniaa. Jo ahdistusoireet tai aistiyliherkkyys voivat aiheuttaa tällaista. Kysymyksesi perusteella tosin vähän mietin, että eihän perheessänne jo muutenkin harrasteta uskonnollista pelottelua, jossa lasta ohjataan käsitteellistämään maailmaansa esim. henkivaltojen kautta. Se voisi olla syynä tähän, ja sitä pitäisi koko perheen käsitellä ammattilaisen kanssa. Kristillisestä näkökulmasta voit ajatella, että Jumala on rauhan Jumala ja henkivaltoja vahvempi. Jumalaan turvaavan ihmisen ei siis tarvitse pelätä, että talo on joutunut demonien valtaan. Ylipäätään nykykristityt pyrkivät erottamaan mielenterveyden ongelmat ja henkivaltojen toiminnan toisistaan. Vaikka lapsella olisikin jokin mielenterveysongelma, se ei johdu demoneista vaan bio-sosiaalisesta epätasapainosta. Hakeudu puhumaan asiasta vaikka kirkon perheneuvojien kanssa. He ovat koulutettuja terapia-ammattilaisia, jotka osaavat tunnistaa ja hoitaa mielenterveysongelmia sekä pyrkivät tarvittaessa tukemaan asiakkaansa tervettä uskonnollisuutta.
Ei tervettä uskonnollisuutta ole olemassakaan.
Hienosti argumentoitu. Onnittelut.
Uskonnollisuus perustuu joko kusetukseen, aivopesuun tai vastaavaan älylliseen epärehellisyyteen tai mielisairauteen. Tosi tervettä menoa juu.
Vierailija kirjoitti:
Pelon lähde on tiedossani. Lapsi oli katsonut meidän vanhempien tietämättä joitakin pelottavia filmejä. Hän sai pelkotiloja ja yritti siedättää itseään katsomalla samoja filmejä uudelleen.
En ollut puhunut lapselle mitään pelottavia asioita. Emme ole aktiivisia seurakunnassa käyviä kristittyjä. En aluksi oikein uskonut lapsen kuulemiin ääniin.
Ap
Pelasiko hän cider whale nimistä peliä?
No tarkoittaisikohan sitä, että kerrostalossa on HUONO ÄÄNIERISTYS? Eli käytävästä kuuluu kun joku menee vähän äänekkäämmin kotiinsa ja paiskaa ovensa kiinni. Naapureilla on vitutus töistä tullessaan?
Vierailija kirjoitti:
Pelon lähde on tiedossani. Lapsi oli katsonut meidän vanhempien tietämättä joitakin pelottavia filmejä. Hän sai pelkotiloja ja yritti siedättää itseään katsomalla samoja filmejä uudelleen.
En ollut puhunut lapselle mitään pelottavia asioita. Emme ole aktiivisia seurakunnassa käyviä kristittyjä. En aluksi oikein uskonut lapsen kuulemiin ääniin.
Ap
Mulle kävi lapsena vähän samalla tavalla, vaikka en tarkoituksella pyrkinyt katsomaan mitään pelottavaa, ahdistuin vain kauhujutuista, joita kaverit halusivat katsoa ja kertoa. Olen herkkä ja mielikuvitusrikas ihminen, jolla on jonkin verran taipumusta ahdistukseen. Lapsena esim. usein pelkäsin, että minua seurataan ja kuuntelin tarkkaan joka kolahdusta yksin ollessani. Saatoin esim. piileskellä lukitussa vessassa tai vahtia ulko-ovea. Vielä aikuisenakin saatan joskus mennä tähän moodiin, mutta se on harvinaista. Tiedän varmasti, että minulla ei ole skitsofreniaa, eikä lapsuudessani ole tapahtunut mitään traumaattista. Minulla ei ole aistiharhoja, jotka nousisivat pääni sisältä, mutta joskus ylitulkitsen ympäristön ääniä ja ilmiöitä. Elän ihan tavallista toimintakykyistä elämää, ja pelokkuuteni on vähentynyt kovasti lapsuudesta. Itse pidän tätä lähinnä herkkyydestäni johtuvana. Olen käynyt terapiassa pariin otteeseen (tosin enemmän sosiaalisen ahdistuksen takia), eikä terapeuttien mielestä ilmiö ole sellaisissa mittasuhteissa, että siitä pitäisi huolestua. Kehottaisin kuitenkin ainakin aluksi kääntymään mielenterveyden ammattilaisten puoleen, että asia voidaan selvittää ja lapsi saa lohtua.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen katolinen ja uskon enkeleihin ja demoneihin. Mun kotimaassa on ihan normaalia, että pappi tulee karkoittamaan demoneja ja siunaamaan koteja. Luulisin, että se onnistuu myös täällä. Ainakin ev.lut. papit siunaavat koteja. M29 ja latino
Tässä Postille idea!
Ei kyökkidiagnosoida mitään, mutta valmistaudutaan.