10 vuotta leikkipuistoissa kykkineet, miten pystyitte siihen?
Epäinhimillistä aikuisille ihmisille koko leikkipuistokulttuuri.
Kommentit (49)
No mulla on kolme lasta, enkä ole koskaan halunnut mennä kykkimään mihinkään puistoon, minä kykin ulkona vain omia kukkapenkkejä laittamassa. En ymmärrä pakkomiellettä siihen että lasten kanssa pitää mennä ulos kaksi kertaa päivässä oli keli mikä hyvänsä. Kun kersat on yli 5v. niin kyllä ne sitten itsekseen ulkoilevat senkin edestä.
Kyykkyasento on ihmisen keholle hyvinkin terveellinen, asiasta ollut paljon juttua tv:ssä ja lehdissä viimeisen vuoden aikana. Suositellaan, että päivittäin vaikka pesisi hampaat tai katselisi iltauutiset kyykkyasennossa, niin saa keho hoitoa. Mikseipä siis leikkipuistokykkiminen olisi oikein superhuoltoa keholle!
Kävin omien lasteni kanssa vartavasten kerran leikkipuistossa, ja olenkin ihmetellyt,etä mitä ihme virikettä se hiekkapölyinen kiikku ja ne vitun tylsät hiekkakasat lapselle antavat.
Oikeasti. Ja se pakkomielteinen ulkoilu.. voi jeesus. Lopettakaa se wt- leikkipuistokilpailu ja lukekaa niille lapsillenne!
Vierailija kirjoitti:
Kävin omien lasteni kanssa vartavasten kerran leikkipuistossa, ja olenkin ihmetellyt,etä mitä ihme virikettä se hiekkapölyinen kiikku ja ne vitun tylsät hiekkakasat lapselle antavat.
Ehkä sitten eivät mielikuvituksettomille nykylapsille mitään. Ilmeisesti pitäisi leikkipuistossakin hd-näytöllä pyöriä lasta "aktivoivia" asioita.
Vaohtoehtoja ei ollut kahden vilkkaan lapsen kanssa. Ulkoilu pudotti tehotasoja niin että eivät ihan juosseet seinästä läpi kotona. 2 x päivässä ulos säästä riippumatta. Nyt meillä on 2 kännykkäteiniä.
Kyllä tykkää lapset leikkiä ja kiipeillä.
Aika tuskastahan se on ollut. Tosin jos piti valita ollaanko sisällä kotona, missä lapset tappeli, sotki, riehui ja samalla yritin tehdä kotitöitä, niin ei se leikkipuistossa kyykkiminen enää niin hirveältä tuntunut.
Pidän leikkipuistoja ihan hyvinä ulkoilupaikkoina. Ainakin omille lapsille se on tarjonnut hyvän ympäristön harjoitella motorisia taitoja. Edelleen vien pienet alakouluikäiset lapset toisinaan leikkipuistoon. Siellä on usein skeittipaikkoja, parkourjuttuja, isot kiipeilytelineet, kiipeilyverkkoja ja kaikkea muuta. Esikoinen on aina ollut hyvin luova keksimään liikunnallisia juttuja ja muut on sitten seuranneet perässä.
Ja kyllä käydään siellä metsässä ja kallioilla kiipeilemässä, mutta leikkipuisto on ollut sekin hyvä vaihtoehto varsinkin esikoiselle ja kuopukselle, joiden leikki on pitänyt aina sisällään jotakin aktiivista liikkumista.
En tiedä, mutta kamalalta kuulostaa näin lapsettoman korvaan. Siksi en ikinä aio hankkia lapsia, koska 2x päivässä pakkoulkoilu leikkipuistossa kuulostaa helvetiltä.
Vierailija kirjoitti:
Kävin omien lasteni kanssa vartavasten kerran leikkipuistossa, ja olenkin ihmetellyt,etä mitä ihme virikettä se hiekkapölyinen kiikku ja ne vitun tylsät hiekkakasat lapselle antavat.
Oikeasti. Ja se pakkomielteinen ulkoilu.. voi jeesus. Lopettakaa se wt- leikkipuistokilpailu ja lukekaa niille lapsillenne!
Ei sen tarviikkaan aikuiselle antaa mitään.
Mutta jokainen lapsi sinne puistoon vaan on aina halunnut. Hyvin myös keksivät siellä tekemistä.
Ja 12 vuoden aikana olen useamman lapsen kanssa siellä kerennyt "kyykkiä".
En itse hirveästi välitä puistoilusta, mutta mielestäni se on lapsille tärkeää. Varsinkin, kun liikkuvat muutenkin melko vähän. Puistossa tulee huomaamatta liikuntaa tosi paljon. Myös kiipeilyä yms. Mikä on tärkeää lapselle.
Ei me aina välttämättä puistossa olla, liikutaan tosi paljon metsässä, siellä tulee lapseile vielä enmmän kiipeilyä ja epätsaisessa maastossa kehittyy pienenkin lapsen tasapaino todella nopeasti. Lapsista tulee ketteriä liikkujia :).
Niin j a silti jää aikaa olla myös sisällä ja esimerkikis lukea. Lapsetkin jaksaa kuunnella satuja paljon paremmin, kun saavat purkaa energiaa ulkona.
T.pph
7 vuoden kotiäitikokemuksella yksi parhaista puolista tässä on juuri se että SAA olla joka päivä ulkona, talvella vielä siihen ainoaan valoisaan aikaan! Ja itsehän sen voi valita minne lapset vie. Usein leikitään omalla pihalla (lapset kavereiden kans, aikuiset voi jutella samalla myös omiaan), joskus puistoissa, metsäretkillä, pyöräilemässä, uimassa järven rannalla, kotieläintiloilla, merenrantapiknikillä, seikkailu/urheilupuistoissa, ihan missä itse viihtyy! Itse mietin usein kuinka aikuiset ihmiset käyttävät vapaa-aikansa ruudun tuijottamiseen. Mutta jokainen tavallaan. Mulle kotiäitielämä tarjoaa samalla mahdollisuuden nimenomaan aktiiviseen elämään, ei kykkimiseen missään...
Noh. Minä käyn välillä kotona lepäämässä. Onhan se tosiaan aika raskasta kykkiä tunti päivässä jossain leikkipuistossa, mutta ehkä tuo oma 3-vuorotyö sairaalassa akuutissa on ihan pikkuriikkisen raskaampaa hommaa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta kamalalta kuulostaa näin lapsettoman korvaan. Siksi en ikinä aio hankkia lapsia, koska 2x päivässä pakkoulkoilu leikkipuistossa kuulostaa helvetiltä.
Vanhemmuutta voi toteuttaa monella tavalla. "Pakkoulkoilua" 2 x päivässä ei ole olemassakaan. Sinulla taitaa olla vähän ahdas näkemys vanhemmuudesta?
Mikään ei ole tylsempää kuin kökkiä leikkipuiston laidalla kun lapsi siellä touhuaa. Ymmmärrän ihan täysin niitä, jotka haluavat uppoutua kännykkänsä ruutua tuijottamaan kyseisen toimituksen ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta kamalalta kuulostaa näin lapsettoman korvaan. Siksi en ikinä aio hankkia lapsia, koska 2x päivässä pakkoulkoilu leikkipuistossa kuulostaa helvetiltä.
Vanhemmuutta voi toteuttaa monella tavalla. "Pakkoulkoilua" 2 x päivässä ei ole olemassakaan. Sinulla taitaa olla vähän ahdas näkemys vanhemmuudesta?
Ihan paljasjalkainen provohan tuo oli.
Vierailija kirjoitti:
Kävin omien lasteni kanssa vartavasten kerran leikkipuistossa, ja olenkin ihmetellyt,etä mitä ihme virikettä se hiekkapölyinen kiikku ja ne vitun tylsät hiekkakasat lapselle antavat.
Oikeasti. Ja se pakkomielteinen ulkoilu.. voi jeesus. Lopettakaa se wt- leikkipuistokilpailu ja lukekaa niille lapsillenne!
Lukeminenhan onkin lapselle tosi hyvää liikuntaa. Lukeninen ja liikkuminen ulkona eivät sulje toisiaan mitenkään pois. Päin vastoin lapsi, joka saa riittävästi liikkua päivittäin ja purkaa energiaansa jaksaa paremmin keskittyä lukuhetkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta kamalalta kuulostaa näin lapsettoman korvaan. Siksi en ikinä aio hankkia lapsia, koska 2x päivässä pakkoulkoilu leikkipuistossa kuulostaa helvetiltä.
Vanhemmuutta voi toteuttaa monella tavalla. "Pakkoulkoilua" 2 x päivässä ei ole olemassakaan. Sinulla taitaa olla vähän ahdas näkemys vanhemmuudesta?
Ihan paljasjalkainen provohan tuo oli.
Provo tai ei, kyllä näitä äitiyden suorittajia on. "Täydellinen äiti" -myytti elää ja voi vahvasti.
Hyvin jaksan, ja siihen on kaksi syytä: ne leikkipuistot ei ole minua vaan lapsia varten, ja minulla on aina ollut rinnalla myös oma elämä.
Jos ajattelisin vain itseäni, niin kyllä leikkipuistossa on tylsää. Mutta kun ajattelee vähän laajemmin niin kyllä sen ymmärtää. Ainakin jotkut. Sitten on niitä joiden lapset ei ulkoile kuin omassa pienessä pihassa. Sekin on ihan ok eikä lapset siitä vahingoitu, mutta nämä lapset on usein sellaisia seinille hyppiviä apinoita koska niillä on liikaa energiaa eikä mitään kokemusta muiden kanssa leikkimisestä.
Sinne ei ole kenenkään pakko mennä. Voi lähteä pois milloin haluaa tai olla menemättä.
Töihin, siis aikuisten oikeisiin töihin, on mentävä, jos meinaa saada laskut maksettua.
Mä tykkään ite keinua, kiipeillä ja tehdä hiekkakakkuja :) Nyt kun omat muksut on isompia niin oon lainannu kaverin 3-vuotiasta että pääsen puistoon.
Helposti. Aluksi vähän polvet kävi kipeiksi, mutta kyllä ne tottui. Käytän istuma-alustana sanomalehteä. Jos sataa käyn dyykkaamassa uuden lehden metroasemalta.