Oletko pettynyt, jos lapsi ei näytäkkään sinulta?
Oletko edes vähäsen pettynyt, jos lapsi näyttääkin enemmän toiselta vanhemmaltaan, isovanhemmaltaan, tms?
Kommentit (24)
"Näytäkään" kirjoitetaan yhdellä k:lla. Verbit, joissa k-kirjain on keskellä sanaa, ovat niitä harvoja suomenkielisiä sanoja, jotka kirjoitetaan ja lausutaan eri tavalla.
Molemmat lapset näyttävät minulta, mikä on ihan kiva. Vaikea sanoa, mitä ajattelisin, jos näyttäisivätkin esim. isältään.
Meillä on suvussa hyvin vahvat geenit ja kaikki näytetään samalta. Olen iloinen että oma lapsi erottuu muista vaikka ei silloin minulta näytä.
Minulla ei ole (vielä) lapsia, mutta olisin varmasti iloinen, jos lapset näyttäisivät enemmän mieheltäni eivätkä olisi perineet rumaa ulkonäköäni :D
En tiedä johtuuko huonosta itsetunnosta vai mistä mutta hiukan salassa toivon, että lapsi saisi enemmän piirteitä mieheltä kun minulta.
Yhtä paljon lasta rakastan vaikka miltä näyttäisi kyllä.
Kumpikaan ei näytä minulta. Ihan ok.
No en tietenkään. Meillä kaikki kolme lasta ovat perineet lähes kaikki piirteensä miehen puolelta. Tytöt ovat kuin kopioita isoäidistään (eli anopistani) ja pojallakin ainoa asia, joka vähän viittaa minuun, on siniset silmät ja blondit hiukset.
Tietysti olisin pettynyt. Harmi vain kun vauvan ulkonäöstä ei pysty heti päättelemään, että oletko lapsen isä vai et. 2-3 vuotiaasta kyllä näkee selvästi, että jos samoja piirteitä ei ole ollenkaan. Silloin suosittelen isyystestiä kaikille miehille. Kenenkään miehen ei tarvitse suostua elättämään toisen miehen siittämää äpärää.
Geneettisissä arpajaisissa ei koskaan voi olla varma siitä, saako lapsi äidin, isän vai naapurin sedän piirteitä.
Vierailijax kirjoitti:
Tietysti olisin pettynyt. Harmi vain kun vauvan ulkonäöstä ei pysty heti päättelemään, että oletko lapsen isä vai et. 2-3 vuotiaasta kyllä näkee selvästi, että jos samoja piirteitä ei ole ollenkaan. Silloin suosittelen isyystestiä kaikille miehille. Kenenkään miehen ei tarvitse suostua elättämään toisen miehen siittämää äpärää.
Jos sinunkaltaisiasi miehiä on enemmänkin niin ei tarvitse ihmetellä avioerotilastoja. Oikeasti. " Tiiätkö, ei tää muksu näytä yhtään multa, oot ihan varmasti pettänyt ja haluan isyystestin".
Jos yhtäkään tietää mistään mitään niin tietäisi myöskin sen, että se ulkonäkö/piirteet voi periytyä vaikka sadan vuoden takaa joltain isoisoisoisältä/äidiltä. Olen elävä esimerkki siitä (ja kyllä, ihan testattu on).
https://www.quora.com/How-is-skin-color-determined-in-babies
Jepjep. On tullut yllätyksiä ihonvärinkin kanssa, ja geenitesteillä on todettu että isä oli se joka pitikin eikä kukaan muu. Suvussa vaan sattui olemaan tarjolla ihonvärille vaihtoehtoja. Geneettisissä arpajaisissa voi nousta pintaan sopiva yhdistelmä joka ei ole äidin eikä isän näköinen.
Anya kirjoitti:
Vierailijax kirjoitti:
Tietysti olisin pettynyt. Harmi vain kun vauvan ulkonäöstä ei pysty heti päättelemään, että oletko lapsen isä vai et. 2-3 vuotiaasta kyllä näkee selvästi, että jos samoja piirteitä ei ole ollenkaan. Silloin suosittelen isyystestiä kaikille miehille. Kenenkään miehen ei tarvitse suostua elättämään toisen miehen siittämää äpärää.
Jos sinunkaltaisiasi miehiä on enemmänkin niin ei tarvitse ihmetellä avioerotilastoja. Oikeasti. " Tiiätkö, ei tää muksu näytä yhtään multa, oot ihan varmasti pettänyt ja haluan isyystestin".
Jos yhtäkään tietää mistään mitään niin tietäisi myöskin sen, että se ulkonäkö/piirteet voi periytyä vaikka sadan vuoden takaa joltain isoisoisoisältä/äidiltä. Olen elävä esimerkki siitä (ja kyllä, ihan testattu on).
Nämä ovat naisten keksimiä satutarinoita. Fakta on se, että lapsen ulkonäöstä löytyy sekä miehen ja naisen piirteitä. En ole tavannut vielä yhtään lasta, josta ei löytyisi. Toinen tilastollinen fakta: Vakituisessa parisuhteessa siitetyistä lapsista, joka 7. lapsi ei ole miehen siittämä. Eli naisen on helppo länkyttää leukoja, kun tietää, että hän on 100 % varmuudella äiti. Ihan villi veikkaus, että kukaan nainen ei suostuisi elämään miehen kaltaisessa epävarmuudessa omasta äityidestään, varsinkin jos lapsen ulkonäössä ei olisi yhtään äidin piirteitä.
Vierailijax kirjoitti:
Anya kirjoitti:
Vierailijax kirjoitti:
Tietysti olisin pettynyt. Harmi vain kun vauvan ulkonäöstä ei pysty heti päättelemään, että oletko lapsen isä vai et. 2-3 vuotiaasta kyllä näkee selvästi, että jos samoja piirteitä ei ole ollenkaan. Silloin suosittelen isyystestiä kaikille miehille. Kenenkään miehen ei tarvitse suostua elättämään toisen miehen siittämää äpärää.
Jos sinunkaltaisiasi miehiä on enemmänkin niin ei tarvitse ihmetellä avioerotilastoja. Oikeasti. " Tiiätkö, ei tää muksu näytä yhtään multa, oot ihan varmasti pettänyt ja haluan isyystestin".
Jos yhtäkään tietää mistään mitään niin tietäisi myöskin sen, että se ulkonäkö/piirteet voi periytyä vaikka sadan vuoden takaa joltain isoisoisoisältä/äidiltä. Olen elävä esimerkki siitä (ja kyllä, ihan testattu on).
Nämä ovat naisten keksimiä satutarinoita. Fakta on se, että lapsen ulkonäöstä löytyy sekä miehen ja naisen piirteitä. En ole tavannut vielä yhtään lasta, josta ei löytyisi. Toinen tilastollinen fakta: Vakituisessa parisuhteessa siitetyistä lapsista, joka 7. lapsi ei ole miehen siittämä. Eli naisen on helppo länkyttää leukoja, kun tietää, että hän on 100 % varmuudella äiti. Ihan villi veikkaus, että kukaan nainen ei suostuisi elämään miehen kaltaisessa epävarmuudessa omasta äityidestään, varsinkin jos lapsen ulkonäössä ei olisi yhtään äidin piirteitä.
Mistä tämän faktan löytää?
Esikoiseni ei ole vielä syntynyt ja kieltämättä jännittävää nähdä että periikö se multa mitään dominoivilta vaikuttavia piirteitä :D ihan sama kyllä näyttääkö minulta vai isältään mutta mielenkiinnolla odotan!
Tää geenilotto on kyllä jännää! Mulle ja yhdelle siskolleni on esim. Periytynyt mummoni mummolta kamalasti pisamia. Muilla tässä välissä niitä ei ole.
Kaverilla vanhemmat toinen vaalea sinisilmäinen ja toinen tummatukkainen ja ruskea silmäinen, heidän viisi lastaan ovat kaikkia yhdistelmiä näistä.
No onneksi kukaan heistä ei ole perinyt kookasta tuulenhalkojaani. Muutoin yksi on aikalailla samannäköinen.
Mulla on tummanruskea tukka ja ruskeat silmät. Tyttärellä semmonen punertava vaalea tukka (strawberryblonde) ja vaalean siniset silmät ja pojalla oikein valkoinen pellava tukka ja tumman siniset silmät. Isällä siniset silmät ja vaaleen ruskea tukka.
Kirpaisee ja nolottaa myöntää, että olen aina vauva aikana odotellut että silmistä tulisi ruskeat. Pitkään luulin että ovat ihan isänsä näköisiä( ja ajattelin etteivät näytä minulta ollenkaan), mutta kasvojen piirteet on kyllä ihan minua, värit on vaan niin erilaiset että pitkään kesti huomata. Tyttö näytti neljä vuotiaana ilmeiltään paljon minun siskolta, ja punainen on peritty minun isältäni, jolla on oikeen kirkas punainen. Poika on vasta kaksi mutta ovat kyllä niin saman näköisiä siskon kanssa, että vauvakuvia katsoessa menee välillä sekaisin kumpi on kumpi.
Omissa lapsuuden kuvissa minullakin tukka oli paljon vaaleampi ja punaisempi. Sitten kolkyt vuotta semmoisen kylmän tumman ruskea ja nyt muuttumassa taas punaisempaan. Vähän kuin hennattu ruskea (auburn).
Vierailijax kirjoitti:
Anya kirjoitti:
Vierailijax kirjoitti:
Tietysti olisin pettynyt. Harmi vain kun vauvan ulkonäöstä ei pysty heti päättelemään, että oletko lapsen isä vai et. 2-3 vuotiaasta kyllä näkee selvästi, että jos samoja piirteitä ei ole ollenkaan. Silloin suosittelen isyystestiä kaikille miehille. Kenenkään miehen ei tarvitse suostua elättämään toisen miehen siittämää äpärää.
Jos sinunkaltaisiasi miehiä on enemmänkin niin ei tarvitse ihmetellä avioerotilastoja. Oikeasti. " Tiiätkö, ei tää muksu näytä yhtään multa, oot ihan varmasti pettänyt ja haluan isyystestin".
Jos yhtäkään tietää mistään mitään niin tietäisi myöskin sen, että se ulkonäkö/piirteet voi periytyä vaikka sadan vuoden takaa joltain isoisoisoisältä/äidiltä. Olen elävä esimerkki siitä (ja kyllä, ihan testattu on).
Nämä ovat naisten keksimiä satutarinoita. Fakta on se, että lapsen ulkonäöstä löytyy sekä miehen ja naisen piirteitä. En ole tavannut vielä yhtään lasta, josta ei löytyisi. Toinen tilastollinen fakta: Vakituisessa parisuhteessa siitetyistä lapsista, joka 7. lapsi ei ole miehen siittämä. Eli naisen on helppo länkyttää leukoja, kun tietää, että hän on 100 % varmuudella äiti. Ihan villi veikkaus, että kukaan nainen ei suostuisi elämään miehen kaltaisessa epävarmuudessa omasta äityidestään, varsinkin jos lapsen ulkonäössä ei olisi yhtään äidin piirteitä.
Ei kun nyt täytyykin todeta, että yhden pariskunnan lapsi ei muistuttanut isäänsä. Hän tekikin omat testit ja ilmeni jäljestäpäin, että hän ei ole isä. Kattokaany vaikka esim. Teemu S:n poikia. Ei voi erehtyä isästä.
Toivottavasti näyttää vaimolta eikä minulta.