Lue keskustelun säännöt.
Sinä akateeminen, jolla duunaripuoliso: miten koulutusero näkyy elämässänne?
30.06.2017 |
Oma mieheni on ihanin ja rehellisin mies, jonka olen koskaan tavannut.
Silti väitöskirjaa tehdessä kaipaisin välillä sitä, että mies oikeasti tajuaisi, mistä puhun. Hän on kyllä aina tukenani ja kannusti minua alunperinkin jatkamaan tohtoriksi. Tietää perusasiat yliopiston käytännön maailmasta sekä esim. omien opintojeni rahoituskuvioista. Silti osa avautumisistani menee usein ohi hilseen; vaikka selittäisin vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen toiminnan kymmenen kertaa, joudun aina selittämään saman uudelleen, jos haluan avautua oman artikkelini kirjoitus- ja julkaisuprosessista.
Olen kuitenkin hyväksynyt sen, etten saa puolisoltani aivan kaikkea tukea näissä asioissa, vaan sitä varten minulla on työni ohjaaja, työyhteisö ja muutamia läheisiä ystäviä, jotka ovat käyneet samoja asioita läpi. Meidän arvomaailmamme kuitenkin kohtaavat, ja mies arvostaa koulutusta sinänsä. Jos nämä jälkimmäiset asiat eivät olisi näin hyvin, olisin jo vaihtanut miestä.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikille riitä omaa akateemista miestä koska lukiot ja yliopistot on naisistuneet.
Itse henkkoht en ole sellaista ikinä halunnutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi aina puhutaan niin hirveän mustavalkoisesti, että ihmiset ovat joko duunareita tai akateemisia? Onhan niitä välimuotojakin; merkonomit, datanomit, kuva-artesaanit, AMK-koulutetut...
Siis miten merkonomi ei olisi duunari? Tarkoitatko, että jos tekee töitä toimistossa ei voi olla duunari?
t. merkonomi
Sillä tavalla, että mieheni on meistä kahdesta se, jolla on säännölliset kuukausitulot. Itse olen akateeminen pätkätyöläinen/työtön.
usein vaikuttaa, että kaikista kapeakatseisimpia ovat akateemiset naiset.
Vierailija kirjoitti:
Eipä juuri, koska ei puhuta töistä kotona kuin yleisellä tasolla. Mutta en tiedä jaksaisiko välttämättä yliopiston käynytkään kuunnella tuollaista nyanssia tieteisartikkelien vertaisarvioinnista... Minusta tuo on samanlaista detaljitasoa kuin missä tahansa muissakin ammateissa. Tuskin kirurgin puolisokaan osaa kommentoida jotain verisuonten liittämistekniikkaa vaikka olisikin korkeastikoulutettu (ellei nyt ole itsekin kirurgi)
Juuri näin. Minun ex-mieheni oli duunari enkä minäkään tajunnut ja jaksanut kuunnella hänen työjuttujaan. Hän oli ammatiltaan autonasentaja, mutta sitten hänet laitettiin työn kautta johonkin koulutukseen, jossa hänestä valmistuisi jokin toisenlainen autonasentaja. Minulla ei ollut minkäänlaista ymmärrystä, miksi autonasentajan piti kouluttautua lisää saadakseen lähes saman nimikkeen ja silti oman käsityksen mukaan autoissa ei ihan äärettömästi uusia ulottuvuuksia autonasentajan koulutuksen saaneelle ihmiselle ole. Kyse ei kuitenkaan ollut mistään alan osaamispäivittämisestä, vaan ihan eri ammattinimikkeestä.
Eli näin oli akateeminenkin (KTM) pihalla duunarin työhön liittyvistä asioista. Ei siis ole kyse koulutustasosta, vaan täysin eri aloista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huvittaa nämä ns. akateemiset luokanopettajat tai humanistit jne. jotka niin kovasti ovat sivistyneitä ja joista kaikki tuntuvat väsäävän väikkäriä kun töitä ei löydy. Sitten dissataan AMK:n tai amiksen käyneitä miehiä.
T. akateeminen mies jolla on oikeaa ja järkevää substanssiosaamista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aina puhutaan niin hirveän mustavalkoisesti, että ihmiset ovat joko duunareita tai akateemisia? Onhan niitä välimuotojakin; merkonomit, datanomit, kuva-artesaanit, AMK-koulutetut...
Siis miten merkonomi ei olisi duunari? Tarkoitatko, että jos tekee töitä toimistossa ei voi olla duunari?
t. merkonomi
Asiaan ei välttämättä ole yhtä ainoaa totuutta, mutta itse miellän duunarin fyysistä työtä tekeväksi. Toimistossa työskentelevä merkonomi/datanomi on mielestäni ennemminkin valkokaulustyöntekijä.
Meillä duunari tienaa puolta enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ollut useampi pelkän ammattikoulun tai lukion käynyt poikaystävä. Jokaiselle koulutukseni oli ongelma, mm he yrittivät (=kokivat että heidän tarvitsee) alleviivata omia osaamisalueitaan ja etsiä virheitä minun tekemisistä ja sanomisista, ja auta armias jos minä tiesin jostain asiasta enemmän. Esim yksi ei millään uskonut niinkin yksinkertaista asiaa ettei netistä kannata ladata ja ajaa minä sisältöä tahansa, ja teki sitä oikein uhallaan. Koska eihän nyt nainen voi it-asioista tietää enemmän. Yksi sanoi suoraan, että se on sitten ero jos joskus tienaan valmistuttuani häntä enemmän! Sanomattakin selvää ettei näiltä tullut myöskään mitään tukea opinnoissa tai työasioissa, eikä niistä voinut keskustella heidän kanssaan edes yleisellä tasolla. Katsos kun ei niissä paperinpyörittelyhommissa voinut esim väsyä.
Varmaan toisenkinlaisia on olemassa, mutta itse en enää alemmin koulutetun kanssa seurustelisi. Ei vaan jaksa enää sitä, että mies tekee normielämästä jatkuvaa valtataistelua koska itse kokee huonommuutta.
Mutta eihän se koulutus/kouluttamattomuus ole välttämättä (jos ensinkään) syynä siihen, ettei kykene tukemaan puolisoaan. Jos toinen yrittää painaa alas ja vähätellä, on syynä ongelmat minäkuvan, itsetuntemuksen yms. kanssa. Ei se välttämättä auta mitään jos etsii koulutetun puolison. Just a thought
Mä olen työtön ensimmäistä kertaa ja duunari käy töissä. Kai se snaijaa että mä olen fiksu ja asiat voivat muuttua piankin.
Tosin luulen että hän toivoo yhteistä lasta enemmän kuin minun loistouraa.
Minulla on parempi yleissivistys ja olen uteliaampi maailman menosta.