Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.
Minä voin aloittaa. Voiko hierojalle mennä ilman lihasjumeja ihan vaan nautiskelemaan? Mitä hierojat ajattelvat pehmeälihaksisista hierottavistaan? "V...u mitä tääkin tuli mun aikaani tuhlaamaan"? Ja juu, tätä oon miettinyt jo vuosia.
Kommentit (18402)
Jos nykyään käytetään sanamuotoa ”Herra on hyvä ja tekee asian x”, kyse on raskaasta sarkasmista. Mutta onko joskus ollut käytössä yleisenä tapana ja oikeana kohteliaisuutena tällainen puhuttelumuoto? Onko vaikka asiakaspalvelussa ollut yleistä sanoa ”Herra on hyvä ja odottaa hetken” tai ”Rouva on hyvä ja tulee katsomaan”? Tarkoitan juuri tällä tavalla kolmannessa persoonassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko hesburger kehittänyt kerroshampurilaisensa matkimalla mäkkärin bigmac-hampurilaista
Vierailija kirjoitti:
Jos nykyään käytetään sanamuotoa ”Herra on hyvä ja tekee asian x”, kyse on raskaasta sarkasmista. Mutta onko joskus ollut käytössä yleisenä tapana ja oikeana kohteliaisuutena tällainen puhuttelumuoto? Onko vaikka asiakaspalvelussa ollut yleistä sanoa ”Herra on hyvä ja odottaa hetken” tai ”Rouva on hyvä ja tulee katsomaan”? Tarkoitan juuri tällä tavalla kolmannessa persoonassa?
Ehkä vielä 60-luvulla kotiapulainen saattoi nöyrästi puhutella parempaa väkeä kolmannessa persoonassa. "moneltakä neuvos haluaisi päivällistä". Tulee myös mieleen Matti Ijäksen elokuva Pilkkuja ja pikkuhousuja - jossa paikallinen kulttuuripersoona majoittaa runoilijan ja sanoo yhdessä kohtaa että -"lyyrikko on hyvä".
Jos syön iltapalaa juuri ennen nukkumaanmenoa, minulla on nälkä heti aamulla herätessäni. Jos taas en syö pariin tuntiin ennen nukkumaanmenoa, nälkä ei tule koko aamupäivänä. Mistä tämmöinen ilmiö johtuu?
Jos teen tulen kansallispuiston tulentekopaikalla ja olen lähdössä pois, miten sammutan tulen ja pitääkö tuhkat siivota jonnekin? Jos sammutan vedellä, eikö se vaikeuta seuraavien paikalle tulevien tulen tekemistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos teen tulen kansallispuiston tulentekopaikalla ja olen lähdössä pois, miten sammutan tulen ja pitääkö tuhkat siivota jonnekin? Jos sammutan vedellä, eikö se vaikeuta seuraavien paikalle tulevien tulen tekemistä?
Kaikkein tärkeintä on varmistaa ettei tuli voi levitä. Tähän verrattuna kostean alustan aiheuttamat ongelmat seuraavalle kävijälle ovat mitätön ongelma.
Käytännössä vaihtoehtoja on kaksi: odottaa tarpeeksi pitkään jotta viimeinenkin kekäleen hehku loppuu, tai käyttää vettä.
Vierailija kirjoitti:
Miten pikaruokapaikkojen työntekijät jaksavat seistä tuntikausia yhteen menoon? Eivätkö heidän jalkansa tule kipeiksi?
Tämä tilannehan on monissakin työtehtävissä, mm. monissa kaupan alan tehtävissä. Minulle tuli heti plantaarifaskiitti kun erehdyin yrittämään paria myymäläpäivää muodikkaissa barefoot-jalkineissa.
Tietyllä tavalla itse seisomiseen kyllä tottuu, mutta faktaa on että se heikentää ratkaisevasti esim. treeneissä jaksamista. Kun on seissyt sen 7,5 tuntia niin iltalenkillä kyllä hapottaa jalat ihan pirusti, mikä on huono merkki. Eivät nuo ajat tehneet suorituskyvylleni mitään hyvää, ja laatikoiden nostelu ja kantaminen hankalissa paikoissa rikkoi selän moneen kertaan. Ja tästä saa sitten paljon keskimääräistä huonompaa palkkaa.
Olisi kiva tietää miten alkuperäiskansojen vuorokausi jakautuu loikoilun, istuskelun (kyykky tahi muu), seisomisen ja kävelyn ja hölkän välille. Että mikä olisi "lajinomaista" tässä mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos teen tulen kansallispuiston tulentekopaikalla ja olen lähdössä pois, miten sammutan tulen ja pitääkö tuhkat siivota jonnekin? Jos sammutan vedellä, eikö se vaikeuta seuraavien paikalle tulevien tulen tekemistä?
Kaikkein tärkeintä on varmistaa ettei tuli voi levitä. Tähän verrattuna kostean alustan aiheuttamat ongelmat seuraavalle kävijälle ovat mitätön ongelma.
Käytännössä vaihtoehtoja on kaksi: odottaa tarpeeksi pitkään jotta viimeinenkin kekäleen hehku loppuu, tai käyttää vettä.
Äh, unohdin tuon tuhka-asian. Jos leiripaikalla on erillinen astia tuhkalle, kylmät tuhkat voi siivota sinne. Useimmissa näkemissäni paikoissa ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Jos syön iltapalaa juuri ennen nukkumaanmenoa, minulla on nälkä heti aamulla herätessäni. Jos taas en syö pariin tuntiin ennen nukkumaanmenoa, nälkä ei tule koko aamupäivänä. Mistä tämmöinen ilmiö johtuu?
Hassua, minulla on juuri päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pikaruokapaikkojen työntekijät jaksavat seistä tuntikausia yhteen menoon? Eivätkö heidän jalkansa tule kipeiksi?
Tämä tilannehan on monissakin työtehtävissä, mm. monissa kaupan alan tehtävissä. Minulle tuli heti plantaarifaskiitti kun erehdyin yrittämään paria myymäläpäivää muodikkaissa barefoot-jalkineissa.
Tietyllä tavalla itse seisomiseen kyllä tottuu, mutta faktaa on että se heikentää ratkaisevasti esim. treeneissä jaksamista. Kun on seissyt sen 7,5 tuntia niin iltalenkillä kyllä hapottaa jalat ihan pirusti, mikä on huono merkki. Eivät nuo ajat tehneet suorituskyvylleni mitään hyvää, ja laatikoiden nostelu ja kantaminen hankalissa paikoissa rikkoi selän moneen kertaan. Ja tästä saa sitten paljon keskimääräistä huonompaa palkkaa.
Olisi kiva tietää miten alkuperäiskansojen vuorokausi jakautuu loikoilun, istuskelun (kyykky tahi muu), seisomisen ja kävelyn ja hölkän välille. Että mikä olisi "lajinomaista" tässä mielessä.
Eikö ongelmalle pitäisi tehdä jotain? Vaaditaan tähän muutosta. Tuskin olisi mahdotonta järjestää töitä niin, että työntekijät saisivat istua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuluuko gynekologipalvelut julkiseen terveyshuoltoon? Yritin guuglettaa mutta tulee vain yksityisten asemien mainoksia.
No kyllähän mikä vain kuuluu julkiseen, ei sairasta jätetä hoitamatta. Joskus joutuu vain odottamaan toki. Julkisella saat lähetteen gynekologille jos sellaista ei julkisen puolen palveluista löydy.
Julkisella pitää ensin mennä terveysaseman yleislääkärille (perusterveydenhoitoon). Jos on perusjuttu, he hoitavat sen. Jos vaatii gynekologian erikoislääkäriä, sitten saat sinne lähetteen. Mutta koska se on erikoissairaanhoitoa, joudut maksamaan siitä yleensä sen poliklinikkamaksun vähintään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etymologi kirjoitti:
Näkee väitettävän, ettei suomen kielessä ole yhtään sanaa, joka alkaa tavulla vu-.
Jos näin on, niin mikä sen on estänyt?
Voisihan esim. sana pu-nai-nen yhtä hyvin olla vu-nai-nen,
tai sana tu-li yhtä hyvin vu-li.
Ei ainakaan ole vaikeampi lausua tai mitään sellaista.
Miksi tavua vu- sorsitaan?
Vu-tavuja toki on muualla kuin sanan alussa, esim. sanassa TA-VU.
Alussa se on harvinainen, mieleen tulee vain karjalaisperäinen sanan VU-NUK-KA, sekin alkujaan venäjänkielinen sana, johon suomalaisugrilaisittain on lisätty tuo ensimmäinen u-äänne alkuun kahden konsonantin väliin.
Täytyy olla vaan jotenkin niin että sanan alussa VU ei sovi suomalaiseen suuhun. VU- tavu tarvitsee aina kaverin mukaan eli tavu sanan alussa on tyyliä VUO- yleisesti. Jos VUL- taitaa ne sanat olla melko uusia lainasanoja muista kielistä, kuten VUL-gaari. Tai sitten slangisana kuten VU-ki.
Vastaus että emme ole vu-vu-zela-kulttuuri :)
Vierailija kirjoitti:
Jos nykyään käytetään sanamuotoa ”Herra on hyvä ja tekee asian x”, kyse on raskaasta sarkasmista. Mutta onko joskus ollut käytössä yleisenä tapana ja oikeana kohteliaisuutena tällainen puhuttelumuoto? Onko vaikka asiakaspalvelussa ollut yleistä sanoa ”Herra on hyvä ja odottaa hetken” tai ”Rouva on hyvä ja tulee katsomaan”? Tarkoitan juuri tällä tavalla kolmannessa persoonassa?
Kyllä on. Tuo on vielä minun nuoruudessani käytössä ollut kohteliaisuusmuoto. Hyvä Herroittelu ja hyvä rouvittelu teki siitä erityisen kohteliasta.
Samalla tavoin saatettiin kuitenkin puhua myös palvelijoille ja muille "alemmille" henkilöille. Rouva saattoi sanoa keittäjälle, että "Miina menee nyt vaan laittamaan sitä kesäkeittoa" tai talonmiehelle että "Virtanen lakaisee huomenna etupihan." Korkea-arvoisempi henkilö puhutteli alempiarvoista naista etunimellä, alempiarvoisia miehiä yleensä puhuteltiin pelkällä sukunimellä.
Kuten noista esimerkeistä huomaa kyseessä lienee itse asiassa käskymuoto - kolmannen persoonan käyttäminen ja lauseen erikoinen muoto teki siitä vähemmän kärkevää ja kohteliaampaa kuin suora imperatiivi: "Rouva, tulkaa tänne katsomaan!" tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pikaruokapaikkojen työntekijät jaksavat seistä tuntikausia yhteen menoon? Eivätkö heidän jalkansa tule kipeiksi?
Tämä tilannehan on monissakin työtehtävissä, mm. monissa kaupan alan tehtävissä. Minulle tuli heti plantaarifaskiitti kun erehdyin yrittämään paria myymäläpäivää muodikkaissa barefoot-jalkineissa.
Tietyllä tavalla itse seisomiseen kyllä tottuu, mutta faktaa on että se heikentää ratkaisevasti esim. treeneissä jaksamista. Kun on seissyt sen 7,5 tuntia niin iltalenkillä kyllä hapottaa jalat ihan pirusti, mikä on huono merkki. Eivät nuo ajat tehneet suorituskyvylleni mitään hyvää, ja laatikoiden nostelu ja kantaminen hankalissa paikoissa rikkoi selän moneen kertaan. Ja tästä saa sitten paljon keskimääräistä huonompaa palkkaa.
Olisi kiva tietää miten alkuperäiskansojen vuorokausi jakautuu loikoilun, istuskelun (kyykky tahi muu), seisomisen ja kävelyn ja hölkän välille. Että mikä olisi "lajinomaista" tässä mielessä.
Alkuperäiskansojen liikkuminen vaihtelee sen mukaan mistä elinkeinosta on kyse. Jos rankasti yleistää, niin kyllähän se näyttää siltä, että metsästys, kalastus ja keräily -kulttuureissa liikkuminen on terveintä. Työ on liikkuvaa, usein hetkellisesti rankkaa, mutta monipuolista.
Sen sijaan maanviljelyskulttureissa on hankalia asentoja sekä päivittäin toistuvia samoja kehonosia rasittavia liikkeitä. Arkeologisissa hautalöydöissä saattaa näkyä mm. kulumaa melko nuortenkin naisten käsivarsissa jos esim. maissia on jauhettu käsin jauhinkivillä.
Metsästäjä-keräilijät myös keskimäärin onnistuivat saamaan elantonsa tekemällä päivässä vain muutamia tunteja työtä, loppuaikana sitten makoiltiin, heitettiin läppää, seurusteltiin, tehtiin puhdetöitä, jne... Pohjoisella pallonpuoliskolla myös talvisin elettiin rennommin ja muina vuodenaikoina oli enemmän aktiviteettiä.
Maanviljeys usein pakottaa pidempiin työpäiviin, usein ympäri vuoden vähän riippuen toki viljelyn laajuudesta sekä ilmastosta yms. Viime vuonna ilmestyneesa tutkimuksessa verrattiin Filippiineillä metsästäjä-keräilijöiden viikoittaista työaikaa verratuna saman porukan maanviljelykseen siirtyneiden urakkaa ja viljelijät tekivät 10 tuntia enemmän töitä viikossa. Kyse oli riisinviljelystä. Kiinnostavaa oli että nimenomaan naisten työaika lisääntyi viljelyn myötä, kun aikaisemmin miehillä ja naisilla oli ollut yhtä paljon vapaa-aikaa.
Miksi Tesloissa ei pala takavalot? Jarruvalot kyllä, mutta ei muuten niitä takavaloja, mitkä muissa autoissa palavat jatkuvasti ajon aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten pikaruokapaikkojen työntekijät jaksavat seistä tuntikausia yhteen menoon? Eivätkö heidän jalkansa tule kipeiksi?
Tämä tilannehan on monissakin työtehtävissä, mm. monissa kaupan alan tehtävissä. Minulle tuli heti plantaarifaskiitti kun erehdyin yrittämään paria myymäläpäivää muodikkaissa barefoot-jalkineissa.
Tietyllä tavalla itse seisomiseen kyllä tottuu, mutta faktaa on että se heikentää ratkaisevasti esim. treeneissä jaksamista. Kun on seissyt sen 7,5 tuntia niin iltalenkillä kyllä hapottaa jalat ihan pirusti, mikä on huono merkki. Eivät nuo ajat tehneet suorituskyvylleni mitään hyvää, ja laatikoiden nostelu ja kantaminen hankalissa paikoissa rikkoi selän moneen kertaan. Ja tästä saa sitten paljon keskimääräistä huonompaa palkkaa.
Olisi kiva tietää miten alkuperäiskansojen vuorokausi jakautuu loikoilun, istuskelun (kyykky tahi muu), seisomisen ja kävelyn ja hölkän välille. Että mikä olisi "lajinomaista" tässä mielessä.
Alkuperäiskansojen liikkuminen vaihtelee sen mukaan mistä elinkeinosta on kyse. Jos rankasti yleistää, niin kyllähän se näyttää siltä, että metsästys, kalastus ja keräily -kulttuureissa liikkuminen on terveintä. Työ on liikkuvaa, usein hetkellisesti rankkaa, mutta monipuolista.
Sen sijaan maanviljelyskulttureissa on hankalia asentoja sekä päivittäin toistuvia samoja kehonosia rasittavia liikkeitä. Arkeologisissa hautalöydöissä saattaa näkyä mm. kulumaa melko nuortenkin naisten käsivarsissa jos esim. maissia on jauhettu käsin jauhinkivillä.
Metsästäjä-keräilijät myös keskimäärin onnistuivat saamaan elantonsa tekemällä päivässä vain muutamia tunteja työtä, loppuaikana sitten makoiltiin, heitettiin läppää, seurusteltiin, tehtiin puhdetöitä, jne... Pohjoisella pallonpuoliskolla myös talvisin elettiin rennommin ja muina vuodenaikoina oli enemmän aktiviteettiä.
Maanviljeys usein pakottaa pidempiin työpäiviin, usein ympäri vuoden vähän riippuen toki viljelyn laajuudesta sekä ilmastosta yms. Viime vuonna ilmestyneesa tutkimuksessa verrattiin Filippiineillä metsästäjä-keräilijöiden viikoittaista työaikaa verratuna saman porukan maanviljelykseen siirtyneiden urakkaa ja viljelijät tekivät 10 tuntia enemmän töitä viikossa. Kyse oli riisinviljelystä. Kiinnostavaa oli että nimenomaan naisten työaika lisääntyi viljelyn myötä, kun aikaisemmin miehillä ja naisilla oli ollut yhtä paljon vapaa-aikaa.
Mielenkiintoista.
Osaatko sanoa, onko maanviljelys muilla tavoilla parantanut siihen siirtyneiden ryhmien elinoloja? Joku syyhän sille kaiketi on, että monin paikoin on aloitettu laaja maanviljelys eikä siitä yleensä ole enää luovuttu. Muistaakseni ainakin 1990-luvulla historian oppikirjoissa mainittiin maanviljelyksen eduiksi muun muassa sen, että ruokaa kyettiin tuottamaan samalla alueella, mikä mahdollisti pysyvän asutuksen (ilmeisesti vertailukohtana on tässä enemmänkin paimentolaisuus kuin varsinainen metsästys ja keräily), sekä se, että pienempi osa väestöstä tarvittiin koko heimon ruokkimiseen, mikä puolestaan mahdollisti osalle erikoistumisen muihin ammatteihin. Jälkimmäinen väite tuntuisi äkkiseltään olevan ristiriidassa sen kanssa, että ruuan tuotanto (alkeellisessa) maanviljelyksessä onkin työläämpää kuin metsästyksellä ja keräilyllä.
miten ihmiset oikeen pesee pyykkejään kun tuntuu että joka paikassa on ristiriitaista tietoa, mutta kellään ei tunnu olevan ongelmaa asian kanssa. siis: kaikissa normivaatteissa (t-paidat jne) nykyään lukee pesu 30c. ehkä 40c. ekologisuuden takia muutenkin hyvä pestä mahdollisimman kylmällä vedellä, selvä, hyvä. no sitten, pitäisi pestä mahdollisimman täysiä koneellisia samasta syystä (ekologista), MUTTA samanväriset vaatteet keskenään. kenellä on vihreitä vaatteita koneen täydeltä?? okei oletan että sininen ja vihreä ainakin voi mennä samaan. mitäs valko-punaraidallisen kanssa pitäisi tehdä? jos laitan valkoisten kaa ni se punainen voi levitä, mutat jos laitan punaisten ka ni ne valkoiset raidat ei sit enää ehkä oo valkoisia?
sitten, aina muistutetaan, oli kyse sit perheessä olevasta jalkasienestä, lakanoiden oikeaoppisesta pesusta tai koronasta että ihan vähintään 60 asteessa pitäis pestä. mielellään kai jopa 90, ainakin lakanoiden kohdalla. mutta lakanoissa on usein lapussa 60c, ja niissä on kuminauhoja kulmissa, pitäskö niiden muka kestää 90? eli kaikki pitäs pestä kuumassa koska hygienia, mtta kylmässä koska ympäristö ja kylmässä koska lappu sanoo niin. wtf?
olen ihan oikeasti tosi onneton tän kanssa mutten kehtaa kysellä kavereilta.
Vierailija kirjoitti:
Kuuluuko gynekologipalvelut julkiseen terveyshuoltoon? Yritin guuglettaa mutta tulee vain yksityisten asemien mainoksia.
kuuluu. mutta sun pitää mennä eka omalle terveysasemalle ja saat sieltä lähettää jos ei se peruslääkäri selviä siitä asiasta.
Voin kertoa, miten itse pesen. Ainakin meillä on pysyneet vaatteet kunnossa eikä värit levinneet. Ja pyykinpesukokemusta on, kun on iso perhe.
Jaottelen vaatteet: tummat 40 astetta, vaaleat 40 astetta, tummat 60 astetta, vaaleat 60 astetta. Plus harvemmin herkimmät vaatteet 30 astetta.
Siksi peruspesu on 40 astetta, että tulee puhdasta. Ainainen 30 astetta ei riitä siihen. Ainakaan meillä lapsiperheessä, kun vaatteissa on oikeasti tahroja.
Vaaleiden mukaan menevät myös valkoiset. Mustat tummien kanssa.
Samaan pesuun voi hyvin yhdistää eri värejä, kunhan kaikki ovat tummia tai kaikki ovat vaaleita.
Joskus on miettimistä, kumpaan luokkaan joku keskiväri kuuluu, mutta sellaiset eivät olekaan vahvoja värien päästäjiä/imijöitä, niin ei sillä lopulta niin suurta väliä olekaan.
60-asteisiin lakanat, pyyhkeet, puuvillaiset alkkarit, rätit ja mopit. En laita alkkareita/siivousrättejä samaan pesuun kuin keittiöliinoja/astiapyyhkeitä, mutta lakanat ja pyyhkeet voin yhdistää kumpaan vain.
Joskus jos on pelkkiä valkoisia edellämainittuja, ne voin laittaa 90 asteeseen. Kuitenkin 60 astetta kyllä enimmäkseen riittää.
Sukatkin pesisin mielelläni 60 asteessa, mutta ne eivät oikein kestä sitä pitkään.
Alue: Aihe vapaa
En tiedä onko vu-tavulla alkavia virallisia sanoja, mutta ainakin sellainen slangisana on kuin vuki = vuoro. "Se on nyt sun vuki."