Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Osaako kukaan auttaa, Pikku Kakkosen aikaan tulee Rossi ja Rymy niminen piirretty, Rossin ääni on jotenkin todella tuttu mutta en millään keksi kuka Rossia ääninäyttelee

Mitä pahaa siinä on, että tytöillä on etupyllykkä tai pyy-pyy ja pojilla vieteri?

Miksi lähi-idässä uskotaan sellaiseen paskaan, kun immenkalvo=neitsyt? Minä en edes usko, että sellaista asiaa nimeltä "immenkalvo" olisi edes olemassakaan

Vierailija kirjoitti:

AMK:n pääsykokeessa olleet ( tarkoitan tätä uutta nykykoetta eli kaikille yhteistä)  haluaisin tietää miten se koe tavallaan menee. En niinkään kokeen sisällöstä vaan käytännön jutuista. En ole koskaan tehnyt kokeita koneella ( yo-kokeetkin kirjallisena) ja koko se tilanne jännittää. Eli miten se ohjelma toimii niissä koneissa ja miten se kaikki yleensä siellä salissa tapahtuu. Miten koeohjelma avataan, mihin se tallennetaan, miten koe etenee jne. Olen aika huono tietokonejutuissa muutenkin ja mieluummin tekisin kaiken ihan käsin kuin sekoilisin koneen kanssa, kun muutenkin jännittää. Nyt pitäisi vaan uskaltaa mennä AMK:n kokeeseen. Olen yliopistokokeissa ollut, mutta siellä kun on vieläkin selvinnyt ihan käsin kirjoittamalla. Minulla ei ole ketään keneltä kysyä asiaa ja kokeen sisällöstä tiedän jotain kyllä, mutta en miten se homma siellä muuten toimii ja kuitenkin tahtoisin tehdä kaiken ilman mokaamista ja sähläystä siellä, kun jännittää niin paljon muutenkin. 

Olin tänä keväänä/kesänä tuossa modernissa kokeessa ja voin sanoa, ettei tilannetta kannata jännittää, koska kaikki on hyvinkin selkeää. Alotetaan nyt ihan alusta: Sähköpostiin tuli kaikki tiedot, infot, kartat jne. Missä pitää olla ja mihin aikaan. Koululle päästyäni myös siellä oli lappusia ”pääsykoe ——>” tyyliin. Aulaan päästyäni siellä oli opettajia ohjeistamassa heti alusta alkaen. Heti aluksi kaikilta katsottiin henkkarit ja tietojen täsmätessä ohjeistettiin auditorioon. Siellä oli merkityt paikat mihin istua. Ei siis nimellä vaan kaikki istui tietyillä paikoilla aina suoraan jonkun toisen takana, ettei pysty lunttaamaan jne. Siellä oli myös alusta asti opettajia paikalla kertomassa mitå tehdä ja ohjeet oli myös heijastettu koko ajan tykillä kankaalle. Ja ohjeet oli todella kattavat. Kenellekään ei jäänyt mitään kysyttävää, koska ohjeet sisälsivät tiedon siitä mitä saa ja mitä pitää olla pöydällä, miten pääsee vessaan, milloin saa aikaisintaan poistua jne. Nämä kaikki siis tietenkin sen lisäksi, että siellä kerrottiin mistä koesivun löytää jne. Koesivu on siis ihan tavallinen netti sivu. Osoitetta en muista mutta se oli tyyliin joku www.hamk.paasykoe.fi tjsp. Kun menin kyseiselle sivulle niin siellä piti kirjautua sisään perinteisillä keinoilla eli pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai muilla keinoilla joilla yleensäkin kaikkiin palveluihin kirjaudutaan. Tämän jälkeen edessäni oli vain valkoinen sivu missä oli allekkain kaikki pääsykokeeseen sisältyvät aiheet. Niitä kun klikkasi niin siihen tuli lukeen ”aloita osio” tai jotain vastaavaa. Sen jälkeen sieltä löytyi x määrä ”rasti ruutuun” tehtäviä ja viimeisen tehtävän jälkeen oli painike ”palauta osio” sitä kun klikkasi niin palasi tähän aloitussivulle jossa nämä kaikki aiheet oli. Suoritetun osion kohdalle tuli lukemaan milloin se on palautettu. Esim. ”Tämä osio palautettiin 10:24” Kun kaikki osiot oli tehty niin oikeasta yläkulmasta klikkaus: kirjaudu ulos. Sitten vaan nettisivu kiinni, kamat kasaan ja ulos. Ulkopuolella muistaakseni katsottiin vielä henkkarit ja opettaja varmisti järjestelmästä, että minun kokeeni on sinne onnistuneesti tallentunut ja kaikki muutkin jutut ovat kunnossa.

Toivottavasti tämä vastasi sinua askarruttaneisiin asioihin. Koko epäselvä roska tiivistettynä: Älä mieti sen enempää noita turhia juttuja. Koko prosessi on hyvin yksinkertainen ja kaikki asiat kerrotaan lähes kädestä pitäen. Sinun täytyy vain huolehtia siitä, että olet suunnilleen oikeassa paikassa (eli edes edes kyseisellä koululla), oikeaan aikaan ja oma läppäri ja henkkarit mukana. Niillä selviydyt koko prosessista täysin mutkattomasti. Tsemppiä syksyn tai ensi kevään pääsykokeisiin!

Mitä tarkoitetaan termillä kìlttímíës.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin lukea Seuraa digilehtenä mutta se näyttää suttuiselta eli sitä on mahdoton lukea. Mitä pitäisi tehdä?

Millä laitteella / ohjelmalla yrität sitä lukea? Kuulostaisi ettei laite oikein osaa näyttää materiaalia oikein.

Onko sinulla digitilaus tuohon lehteen? On myös mahdollista että lehteä ei voi lukea kunnolla mikäli ei ole tilausta, tai toisaalta vaikka tilaus olisikin niin siihen pitää erikseen kirjautua.

Mikä idea on toppa- tai untuvaliivissä? Koskaan ei ole itsellä ollut sellaista oloa että keskivartalo palelee mutta käsivarret tarkenevat. Ovatko ne ihan vaan muotijuttuja vai ovatko ne tosiaan joillekin hyödyllisiä?

Eihän niitä usein tarvii, mut esim syksyllä ne on käteviä siinä vaiheessa kun kevyt syksytakki alkaa käydä kylmäksi, mut ei haluu vielä vaihtaa kunnon talvitakkiin. Ja pyöräillessä itse käytän kans just syksyllä, kun aamut on välillä sika kylmiä, mut toppatakki on liioittelua. Laitan siis toppaliivin ohuen syystakin päälle.

Jotkut laittaa ihan vaan hupparin päälle, mut mulla kans sillon käsiä jäätää, jos sää on niin viileä et toppaliivi on hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitetaan termillä kìlttímíës.

Skotlantilaista

Onko Lushin saippuat voimakkaantuoksuisia?

onko nykyään jokin tarkka raja siinä, kuinka paljon voi opintoja suorittaa esim. avoimessa yliopistossa, jos on samalla työttömyyskorvausta nostava työtön työnhakija? Vai onko tämä nykyään täysin työvoimavirkailijan päätös? Pitääkö työkkärille ilmoittaa, jos menee johonkin lyhyeen koulutukseen tai tekee avoimessa muutaman kurssin?

Vierailija kirjoitti:

On vitsi, jossa kaksi ruotsalaista juoksee rautatiellä junaa karkuun. Toinen ehdottaa, että he juoksisivat radalta metsään, johon toinen vastaa, että miten pääsisimme junaa pakoon metsässä, jos emme pääse radallakaan. Eli jos molemmat ovat ruotsalaisia, miten tuo toinen tajusi, että juna ei seuraisi heitä metsään?

Ehkä toisenkin tyhmyys (eli vitsin mukaan "ruotsalaisuus") on siinä, että hänkään ei tajunnut hypätä radalta pois heti junan näkyessä, vaan lähti juoksemaan karkuun rataa pitkin.

Neitsyt kirjoitti:

Miksi lähi-idässä uskotaan sellaiseen paskaan, kun immenkalvo=neitsyt? Minä en edes usko, että sellaista asiaa nimeltä "immenkalvo" olisi edes olemassakaan

Kyllä immenkalvo on olemassa, ei ole keksitty juttu: https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/mika-on-immenkalvo/

Höpöhöpöä on kuitenkin se, että sen puuttumisesta tai mahdollisesta repeämisestä voisi päätellä mitään tytön "kunniallisuudesta". Immenkalvo kun voi olla alunperinkin hyvin huomaamaton, tai ensimmäisen tamponinkäyttökerran jälkeen mennyttä. Vähän samaan tapaan kuin pojilla/ miehillä todettaisiin, että jos esinahka joustaa ja menee kunnolla taakse, poikuus ei olisi tallella.

Tosin lähi-idässä kun ei harrasteta niin tamponeja kuin esinahkojakaan, niin siellä voi olla kaikenlaisia kivikautisia kuvitelmia.

Vierailija kirjoitti:

Eihän niitä usein tarvii, mut esim syksyllä ne on käteviä siinä vaiheessa kun kevyt syksytakki alkaa käydä kylmäksi, mut ei haluu vielä vaihtaa kunnon talvitakkiin. Ja pyöräillessä itse käytän kans just syksyllä, kun aamut on välillä sika kylmiä, mut toppatakki on liioittelua. Laitan siis toppaliivin ohuen syystakin päälle.

Jotkut laittaa ihan vaan hupparin päälle, mut mulla kans sillon käsiä jäätää, jos sää on niin viileä et toppaliivi on hyvä.

Toppaliivi on just tuollaiseen käyttöön tarkoitettu. Itsekin käytän, kun syystakissa palelee, mutta toppatakki olisi vähän liikaa. Saman tosin ajanee kevyttoppatakki. Joinain vuosina toppaliiville on paljon käyttöä, joskus taas ei lainkaan, jos suht lämpimän syksyn jälkeen tuleekin nopeasti pakkaset, tai keväällä lämpimät säät rysähtää kerralla.

Ihmetystä aiheuttavia vaatteita on kyllä muita. Suomen ilmastossa mietin, mitä käyttöä kukaan on keksinyt esim. toppahameelle, poncholle tai hirmu paksulle neulepuserolle, joka on suunniteltu periaatteessa sisäkäyttöön, mutta jossa tulee sisällä hiki. Tai saapikkaille, jotka on varpaiden kohdalta avoimet.

Konkurssi kirjoitti:

Voiko konkurssiin menneen yrityksen uudelleen perustaa, jos jollain on varaa ja taitoa sen uudelleen eloon herättämiseen?

Konkurssi ei ole vielä yrityksen (yksi juridisen henkilön laji) kuolema. Konkurssi on selvitystila, johon yrityksen on hakeuduttava. mikäli on ilmeistä että sen velat ylittävät varat pääoman määrän.

Konkurssin julistamisen jälkeen määrätään uskottu ulkopuolinen taho, joka selvittää asian ja mikäli omistajat tai joku ulkopuolinen muu osapuoli ole valmiit sijoittamaan lisää varoja toiminnan jatkamiseksi yritys lopetetaan ja velkojille maksetaan osuudet pesän selvityksen jälkeen jäljellä olevista varoista. Vasta sitten yritys on kuollut. Yritys ei siis kuole konkurssihakemukseen, sen jälkeen on vielä niillä joilla on rahaa pelastaa yritys ja lunastaa siitä siten osa omistuksesta.

Kuollutta yritystä, joka on lopetettu konkurssin päätteeksi, ei tietääkseni voi enää herättää eloon. En muista ulkoa miten aineettomien oikeuksien, kuten nimioikeuden kanssa sen jälkeen, kyllähän nekin jollekin yleensä jäävät, mutta omistaako joku vielä sen jälkeen kuolleen yrityksen nimen sitä en nyt muista, mutta ehkä joku muu täällä muistaa :)

Vierailija kirjoitti:

On vitsi, jossa kaksi ruotsalaista juoksee rautatiellä junaa karkuun. Toinen ehdottaa, että he juoksisivat radalta metsään, johon toinen vastaa, että miten pääsisimme junaa pakoon metsässä, jos emme pääse radallakaan. Eli jos molemmat ovat ruotsalaisia, miten tuo toinen tajusi, että juna ei seuraisi heitä metsään?

Jotta vitsi toimisi, on tarvittu kaksi hölmöä hahmoa. Koska vitsissä halutaan nauraa ruotsalaisille, molemmat ovat ruotsalaisia. Toinen näistä on sitten pitänyt tehdä hiukan toista fiksummaksi jotta päästään nauramaan edes toiselle.

miten ihmiset selvisivät aikanaan hengissä jos ainoa ruoka oli joku pettyleipä kun taas nykyään pelkkiä leipiä on olemassa kymmeniä eri lajeja ja muutenkin on ties mitä syötävää ja juotavaa hyllymetreittäin kaupat täynnä?

Vierailija kirjoitti:

Rupesin miettimään, että voisiko ihminen juoda ja sietää minkä tahansa eläimen maitoa jos sitä jotenkin saataisiin lypsettyä niistä ihmisravinnoksi vai voiko jonkun eläimen maito oikeasti olla ihmiselle haitallista? Onko siis niin, että monien eri eläinten maitoa ei ravinnoksi käytetä vain siksi, että niitä ei pystytä eläimestä lypsämään vai voiko jossain maidossa olla vaikka liikaa rasvaa tai proteiinia? Joidenkin eläinten maitohan sisältää paljon enemmän proteiinia tai rasvaa kuin ihmismaito ihmisen käyttämien eläinten maito.

Ihminen on kohdannut vuosituhansien aikana maitotuotteissa kaksi ongelmaa: ensiksi laktoosi ja toiseksi proteiinit. (Rasva ei ole ollut ongelma ennen kuin vasta viime aikoina kun maitotuotteita on runsaasti ja edullisesti saatavilla.)

Laktoosiongelmaan kehittyi ratkaisuja. Joilekkin ihmisille kehittyi kyky aikuisena pilkkoa laktoosia, koska alkujaan laktoosi-intoleranssi on ollut normaali olotila aikuisilla. Toiseksi, kehitettiin maitotuotteita, joissa valmistusprosessi kuten juustojen kypsyttäminen, vähentää laktoosin määrää.

Maidon proteiinit aiheuttavat maitoallergiaa ja vastaavia oireita. Etenkin proteiini nimeltä A1-kaseiini on se pahin. Kuitenkin useimmissa kulttuureissa onkin käytetty maitoja, joissa A1-kaseiinia on vähemmän, kun taas helpommin siedettävää A2-kaseiinia on enemmän. Näitä maitoja ovat vuohenmaito, lampaanmaito, kamelinmaito, vesipuhvelinmaito, hevosenmaito, jakinmaito, aasinmaito, poronmaito, jne... Lehmistä alkuperäiskarjalla ja tietyillä roduilla kuten Guernsey-lehmillä tai Intian kyttyräselkäisillä perinteisillä roduilla maito on A2-voittoista, joten nekin ovat käyneet useimmille.

Ongelma maidon A1 kaseiinin kanssa lienee tullut tunnetummaksi vasta viime vuosikymmeninä, koska maitokarjasta suurin osa Suomessa (ja joissain muissakin maissa) on korvattu rodultaan sellaisilla joiden maito on A1-versiota (holstein-friisiläistä tai ayrshireä tai muut teolliseksi maitokarjaksi jalostetut rodut).

Jos seuraat eri maiden ruokaperinteitä, huomaat, että maitoa sellaisenaan on käytetty aika harvoin juomana, yleensä maitoa on nautittu juustoina, jugurtteina, ja usein maito on ollut A2-maitoa siis perinteisimmiltä lehmäroduilta tai sitten aivan muilta eläimiltä.

Vierailija kirjoitti:

Onko Lushin saippuat voimakkaantuoksuisia?

Ovat! sain allergisen reaktion kun kävin ensimmäistä kertaa kaupassa (kurkkuoireita, hillitöntä aivastelua), vaikka en tietääkseni ole kovin allerginen millekään. Sen jälkeen en ole kaupassa käynyt, joskus kun olen kulkenut kaupan ohi, tuntuu tuoksu tosi voimakkaana pitkälle ulos asti. 

Vierailija kirjoitti:

miten ihmiset selvisivät aikanaan hengissä jos ainoa ruoka oli joku pettyleipä kun taas nykyään pelkkiä leipiä on olemassa kymmeniä eri lajeja ja muutenkin on ties mitä syötävää ja juotavaa hyllymetreittäin kaupat täynnä?

Eivät ihmiset pysyneetkin hengissä. Valitettava tosiasia on että nälänhädät, joissa kuoli valtavasti ihmisiä, olivat normaaleja ja toistuivat keskimäärin joka 11. vuosi. Suomessakin viimeisestä suuresta nälänhädästä on vain 150 vuotta. Silloin kuoli sellainen määrä ihmisiä, joka vastaisi tämän päivän Suomessa 440 000 ihmistä. Tämä siis muutamassa vuodessa.

Pettuleipä, jonka mainitsit, oli kehittynyt juuri siksi, että nälkää nähtiin niin usein. Se oli yksi selviytymiskeino. Suomessahan perinteisesti leivällä on suuri merkitys kansan perusruokana, joka pitää "miehen tiellä" (eikä nälkään kuolleena ojassa). Juuri leipäviljojen kato aiheutti nälänhädät suureksi osaksi.

Nälänhädät tai nälkäkaudet ovat olleet ihmisen evoluutiossa normaaleja, joten kehomme onkin kehittynyt elämään niiden kanssa. Eli pahastakin nälänhädästä jää aina jonkun verran ihmisiä eloon.

Lisäksi onhan tapana ollut että nälänhätä hellittää varakkaiden kukkarojen nyöriä ja apua köyhille on annettu. Toki jos ruoka on ennen vanhaan loppunut, ei uutta viljaa ole ollut helppo saada mistään ennen seuraavaa satokautta. Siksi Suomessakin on edelleen perinteenä säilyttää varmuusvarastoissa juuri viljaa pahan päivän varalle.