Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Vierailija kirjoitti:

Mielikki kirjoitti:

Miksi blondeja jotenkin ehkä kadehditaan ja vielä hyvän näköisiä. Minkäs teet jos olet vaaleaksi syntynyt. En kyllä tämän takia värjää hiuksia mustaksi tai muun värisiksi.

En usko, että blondeja kadehditaan. Nykyään jokainen voi vaalentaa tukkansa, jos haluaa. Huomaathan, että suurin osa ei halua? Jos haluaisi, blondeja olisi paljon enemmän.

Jos oma hiustenväri on kaukana vaaleasta, blondaaminen on työlästä, kallista ja aikaavievää. Lisäksi juurikasvu paljastaa pian, ettei kyse ole aidosta blondista, joten käsittely on uusittava usein. Vaaleat hiukset muuttuvat helposti kellertäviksi, jos niitä ei hoida oikein, joten värjättynä vaalea voi olla työläs. 

Minä en myöskään usko, että blondeja enää erityisesti kadehditaan. Nykyään kun todella monella on värjätyt hiukset, eikä aina voida tietää, onko väri kantajalleen aito vai purkista saatu.

Vaaleutta ihaillaan edelleen niissä maissa, joissa kaikilla tai lähes kaikilla on tummat hiukset. Blondina saa paljon huomiota näissä maissa. Kaikki eivät pidä sitä välttämättä toivottavana, vaan haluaisivat olla mieluummin rauhassa.

Jos ihminen ei opi koskaan kirjoittamaan edes omaa nimeään vaikka syvän kehitysvamman vuoksi, niin mitä tehdään jos hänen pitää kirjoittaa nimensä johonkin asiakirjaan? Tai jos on esimerkiksi halvaantunut eikä pysty liikuttamaan käsiä eikä kirjoittamaan?

Vierailija kirjoitti:

Jos ihminen ei opi koskaan kirjoittamaan edes omaa nimeään vaikka syvän kehitysvamman vuoksi, niin mitä tehdään jos hänen pitää kirjoittaa nimensä johonkin asiakirjaan? Tai jos on esimerkiksi halvaantunut eikä pysty liikuttamaan käsiä eikä kirjoittamaan?

Luulen, että hänelle määrätään asianhoitaja, joka hoitaa tämänkaltaiset tehtävät.

Olenko minä ihan kamala ihminen, kun olen helpottunut saadessani tietää, että eräs tuntemani todella ilkeä ihminen muuttaa eikä minun tarvitse enää kestää hänen ilkeyttään? Se ei edes useimmiten kohdistu minuun vaan muihin ihmisiin mutta silti minä kärsin siitä paljon kun näen ja kuulen kuinka ilkeästi hän muita kohtelee.

Mikä minussa on vikana, kun muutenkin eri ihmisten vihaisuus, riidat ja erimielisyydet ahdistavat minua todella paljon vaikka esim. se riita ei mitenkään liity minuun? Ja jos vaikka huomaan että jotakin ihmistä kohdellaan huonosti niin ahdistun siitä? Monet muut ihmiset eivät selvästikään välitä siitä yhtään tai heitä voi jopa naurattaa kun vaikka kaksi ihmistä riitelevät keskenään.

Minkä pituinen aikuinen on lyhytkasvuisen? Entä miten pitkä ihminen luokitellaan tavallista pitemmäksi, ns. jättikasvuiseksi?

Vierailija kirjoitti:

Jos ihminen ei opi koskaan kirjoittamaan edes omaa nimeään vaikka syvän kehitysvamman vuoksi, niin mitä tehdään jos hänen pitää kirjoittaa nimensä johonkin asiakirjaan? Tai jos on esimerkiksi halvaantunut eikä pysty liikuttamaan käsiä eikä kirjoittamaan?

Jo edesmennyt setäni sairasti Polian ihan pienenä lapsena ja jäi henkiseltä kehitykseltään ehkä noin viisivuotiaan tasolle.

Hän oppi kyllä kirjaimet, mutta ei koskaan kirjoittamaan kokonaisia sanoja.

Hänellä oli koko elämänsä ajan holhooja, joka siis hoiti kaikki hänen viralliset paperit. Ensin holhooja oli isoisäni, sitten iso-äitini ja lopulta isäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun on ihmisiä jotka väittävät ilmaston lämpenemisen olevan vain suuri huijaus, niin kuka siitä sitten hyötyisi?

Ilmastonmuutoshysteriasta hyötyy monikin taho, mm. sähköautoteollisuus.

Sähköautoja väsäävät pääasiassa samat valmistajat kuin polttomoottoriautojakin, poikkeuksia on todella vähän. Näille perinteisille autovalmistajille pakkosiirtyminen sähköautoteknologiaan on erittäin kova taloudellinen haaste. He olisivat varmasti halunneet lypsää vanhoilla kehityskuluilla rahaa markkinoilta.

Tämä ei ole mielestäni nolo kysymys, mutta muissa ketjuissa saisin kuitenkin piikittelyä. Lapsellani ja naapurin tytöllä on usein riitoja. Olen monesti kuunnellut kinastelua sivusta ja tullut siihen tulokseen, että erityisesti kaveri käyttäytyy huonosti ja kiukuttelee, vaikka ei omakaan lapseni syytön ole. Olen välillä mennyt väliinkin. Miten ottaa asia puheeksi kaverin vanhempien kanssa, kun kokemukseni mukaan moni vanhempi puolustelee vain omaa lastaan tyyliin "ei meidän kullanmuru mitään ole tehnyt, se oli se naapurin kakara". Niinhän minäkin nyt puolustan omaani, mutta tytöt on melko usein meillä ja tosi harvoin heillä, niin tiedän paremmin, mitä oikeasti tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Olenko minä ihan kamala ihminen, kun olen helpottunut saadessani tietää, että eräs tuntemani todella ilkeä ihminen muuttaa eikä minun tarvitse enää kestää hänen ilkeyttään? Se ei edes useimmiten kohdistu minuun vaan muihin ihmisiin mutta silti minä kärsin siitä paljon kun näen ja kuulen kuinka ilkeästi hän muita kohtelee.

Mikä minussa on vikana, kun muutenkin eri ihmisten vihaisuus, riidat ja erimielisyydet ahdistavat minua todella paljon vaikka esim. se riita ei mitenkään liity minuun? Ja jos vaikka huomaan että jotakin ihmistä kohdellaan huonosti niin ahdistun siitä? Monet muut ihmiset eivät selvästikään välitä siitä yhtään tai heitä voi jopa naurattaa kun vaikka kaksi ihmistä riitelevät keskenään.

Mielestäni siinä ei ole mitään pahaa, että olet helpottunut toisen ihmisen muutosta. Minä luulin aluksi, kun luin tekstiäsi, että hän on kuollut. Se olisi eri juttu. Minua myös ahdistaa riitelevät ihmiset.

Mistä löytää liimaa irtoripsille? Olen yrittänyt etsiä monta kertaa meikkiosastolta, mutta en vain löydä tai tajua että mikä tuubi on irtoripsille tarkoitettua liimaa.

Vierailija kirjoitti:

Olenko minä ihan kamala ihminen, kun olen helpottunut saadessani tietää, että eräs tuntemani todella ilkeä ihminen muuttaa eikä minun tarvitse enää kestää hänen ilkeyttään? Se ei edes useimmiten kohdistu minuun vaan muihin ihmisiin mutta silti minä kärsin siitä paljon kun näen ja kuulen kuinka ilkeästi hän muita kohtelee.

Mikä minussa on vikana, kun muutenkin eri ihmisten vihaisuus, riidat ja erimielisyydet ahdistavat minua todella paljon vaikka esim. se riita ei mitenkään liity minuun? Ja jos vaikka huomaan että jotakin ihmistä kohdellaan huonosti niin ahdistun siitä? Monet muut ihmiset eivät selvästikään välitä siitä yhtään tai heitä voi jopa naurattaa kun vaikka kaksi ihmistä riitelevät keskenään.

Olet järkevä ihminen kun helpotut tietäessäsi että päivittäinen olosi tulee mitä todennäköisesti käymään hiukan mukavammaksi. Vaikka välillä kuulee yleistäviä lausuntoja kuten "kaikkien kanssa pitää vaan tulla toimeen", faktaa on että on olemassa hurjan kuluttavia ja ympäristöään rikkovia ihmisiä. Sinulla ei ole velvollisuutta nauttia pahaa oloa aiheuttavan ihmisen seurasta.

Lihavoitu kohta on, jos nyt ei hurjan yleistä niin kuitenkin selvästi monien ongelma / ominaisuus. Joihinkin ihmisiin, mm. minuun, ympäristön mieliala tarttuu todella helposti etenkin tässä suunnassa: konfliktit saavat olon jollain oudolla tavalla todella uhatuksi. Reaktio tulee jostain todella syvältä enkä ainakaan itse onnistu järkeilemään tunteistani ulos. Tuntuu että muiden välinen konflikti saa minut täysin "karvat pystyyn", aivan kuin olisi nousemassa uhka tulla pahoinpidellyksi tms. Minulla on traumatausta, ja tämä saattaa liittyä siihen.

Vierailija kirjoitti:

Mistä löytää liimaa irtoripsille? Olen yrittänyt etsiä monta kertaa meikkiosastolta, mutta en vain löydä tai tajua että mikä tuubi on irtoripsille tarkoitettua liimaa.

Samalla hyllyllä kuin ripset, yleensä muidenkin tarvikkeiden kanssa. Pieni tuubi, Duo taitaa olla yleisin merkki. Tai kysy henkilökunnalta.

Vierailija kirjoitti:

Minkä pituinen aikuinen on lyhytkasvuisen? Entä miten pitkä ihminen luokitellaan tavallista pitemmäksi, ns. jättikasvuiseksi?

Wikipedian mukaan lyhtykasvuisena pidetään aikuista, jonka pituus on alle 140 - 150 cm. Mutta samaisen artikeklin mukaan kaikki noin lyhyet eivät ole lyhytkasvuisia.

Jättikasvuisuus on taas tautiluokka ja kaikki pitkät eivät ole jättikasvuisia.

Vierailija kirjoitti:

Lievästi autistinen kirjoitti:

Onko Forrest Gump-elokuvan päähahmo autistinen, kehitysvammainen vai kenties molempia? Minä olin siinä käsityksessä, että hän olisi lievästi kehitysvammainen tai heikkolahjainen, mutta luin jostain, että se elokuva on luokiteltu luokkaan "elokuvat autismista" eli se kertoisi autistisesta henkilöstä. Eli kyseinen henkilö olisi ollut lievästi kehitysvammainen autisti?

Elokuvan alkupuolella on kohta, jossa Forrest sanoi jotain siihen tyyliin, että hänen ystävänsä Jennyn isä piti Jennyä usein hyvänä, mutta Jenny piileskeli isäänsä jossain pellossa. Voisiko tuo kohta viitata lapsrn (eli Jennyn) seksuaaliseen hyväksikäyttöön, mitä Forrest ei vain ymmärtänyt?

Tätä on pohdittu av-palstalla ennenkin. Jotkut ovat epäilleet Forrestin olevan asperger tai ainakin as-piirteinen. Asperger sisällytetään nykyään autismin kirjoon. Forrest Gump on kuitenkin elokuvan mukaan älykkyydeltään heikompi, ja hänellä oli myös lapsena ne jalkaraudat, mitkä taas viittaisi synnytyksessä tapahtuneisiin ongelmiin (hapenpuute vaikuttaisi aivoihin ja jalat voisivat vammautua synnytyksessä myös). Siitä on aikaa, kun olen ko. leffan nähnyt, joten en muista, puhutaanko siinä Forrestin vammojen syistä.

Tuo Jennyn isän "hyvänäpito" viittaa aivan varmasti seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Jennyllä oli hyvin vaikea lapsuus, mikä vaikutti hänen valintoihinsa myös aikuisena.

Forrest Gump on kaikkea muuta kuin realistisen uskottava elokuva, ja siksi se jakaa mielipiteet. Jotkut pitävät sitä naurettavana ja historiaa vääristelevänä roskana, kun taas toiset suhtautuvat siihen lämminhenkisenä ja kauniina tarinana pojasta/ miehestä, joka kuin sattumalta osuu tärkeiden tapahtumien keskelle ja keksii vahigossa mm. sanonnan "shit happens".

Itse pidän ko. elokuvasta paljonkin, mutta minua häiritsee eniten se, miten Forrest istuu loputtomalta tuntuvan ajan bussipysäkin penkillä kertoen tarinaansa, eikä kukaan näytä tuntevan häntä, vaikka hänen täytyy olla maankuulu julkkis.

Forrest Gumpin tarina on alunperin Winston Groomin romaani. Elokuvan Gump on aika erilainen kuin kirjan alkuperäinen Gump. Siten elokuvaan on pomittu kirjasta jotain piirteitä, mutta toisia ei. Aika vaikea on siis sanoa mikä Gumpin diagnoosi olisi ja onko kirjassakin lapsena saatu diagnoosi "idiootti" väärä ja kyseessä on autisti vai ehkäpä vain normaali sinisilmäinen maalaispoika.

Lisäksi jos ajatellaan kirjan sanomaa syvemmin, voi nähdä että Forrest Gump ei välttämättä ole tarkoitettu realistiseksi henkilöhahmoksi vaan on sukua kirjallisuudessa esiintyville ns. hyväuskoisille hölmöille, joiden kautta satiirisesti tarkastellaan maailmanmenoa. Ranskan valistusajan kirjailija Voltaire käytti vastaavaa hahmoa useasti. Kuuluisin Voltairen hahmoista on Candide (jonka nimi tarkoittaa vilpitöntä), hän on eräänlainen 1700-luvun Forrest Gump.

Tästä näkökulmasta ei ole merkitystä sillä mikä elokuvan tai kirjankaan Gumpin diagnoosi voisi olla, vaan tärkeämpää on se mitä kyseisen hahmon vilpittömyys paljastaa maailmasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä pituinen aikuinen on lyhytkasvuisen? Entä miten pitkä ihminen luokitellaan tavallista pitemmäksi, ns. jättikasvuiseksi?

Wikipedian mukaan lyhtykasvuisena pidetään aikuista, jonka pituus on alle 140 - 150 cm. Mutta samaisen artikeklin mukaan kaikki noin lyhyet eivät ole lyhytkasvuisia.

Jättikasvuisuus on taas tautiluokka ja kaikki pitkät eivät ole jättikasvuisia.

Aivan niin, kasvun häiriöt ovat oireita jostakin sairauksista, mutta kaikki keskimääräistä lyhyemmät tai pidemmät eivät ole sairaita vaan heidän pituutensa on normaalia vaihtelua, jota esiintyy ihmisillä luonnostaan.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen syönyt, eikä ole mennyt maha sekaisin. Olen syönyt vanhempiakin, ja silloin on mennyt. Toisaalta ei se kauheaa ollut, vaikka oli ripuli. Tästä oikeastaan tulen seuraavaan kysymykseen: Miksi te pelkäätte lievääkin ruokamyrkytystä niin julmetusti? Kyllähän se menee ohi. Oikeastaan en ymmärrä, miksi joidenkin melestä oksennustauti on niin hirveä asia. Minulla on muutaman kerran ollut, eikä se ollut muuta kuin vaihtelua arkeen.

Yleensä ihmiset eivät pidä oksentamisesta. Se tuntuu ikävältä ja oksennuksen haju tarttuu joka paikkaan. Samoin oksennusrefleksi ei yleensä lopu siihen, että mahan saa tyhjäksi, vaan yökkiminen jatkuu , mikä aiheuttaa kouristuksia mahassa ja ruokatorvessa. Harva myöskään tykkää pahoinvoimisesta ja mahakivusta, pahimmillaan ruokamyrkytyksessä tulee tavaraa yhtäaikaa molemmista päistä, mikä on myös logistisesti hankalaa. On myös ikävää kun ei pysty juomaan, kun vesikin laukaisee oksennusrefleksin, ja koko päivän oksennettuaan on hirveän janoinen. Harvalle sairaana olo on "vaihtelua arkeen".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä oikein naisella käynnistää synnytyksen? Onko se jokin hormoni, se että lapsella alkaa loppumaan tila kasvaa kohdussa vai mikä? Ja jos sen aiheuttaa jokin hormoni tai muu vastaava aine, niin alkaako se erittymään äidin omassa elimistössä vai vauvan elimistössä, josta se sitten siirtyy äitiin? Jokuhan siinä täytyy olla, että ainakin useimmat synnytykset käynnistyvät joskus viikoilla 38-42 eikä se kestä vaikka johonkin raskausviikkoon 50 asti jos sitä ei käynnistetä.

No lääketiede ei ihan täysin ymmärrä asiaa, mutta se tiedetään että oksitosiini-niminen hormoni on se joka erittyessään (sekä äidillä että sikiöllä) käynnistää supistukset ja pehmentää kohdunkaulaa.

Samaa ainetta käytetään sairaalassa myös käynnistämään synnytys, silloin kuin se ei itsestään lähde käyntiin.

Oksitosiinia erittyy myös synnytyksen jälkeen ja sillä on rooli imettämisessä.

Kun sikiön kasvuun tarvitsema energiamäärä ylittää äidin sikiön kasvuun tuottaman energian, äidin aivot ja elimistö aloittaa synnytyksen.

Jos kaksi veljestä menee yhteen kahden siskoksen kanssa ja he saavat lapsia ovatko heidän lapsensa geneettisesti läheisempiä kuin serkukset yleensä. Entä jos molemmat ovat identtisiä kaksosia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun on ihmisiä jotka väittävät ilmaston lämpenemisen olevan vain suuri huijaus, niin kuka siitä sitten hyötyisi?

Ilmastonmuutoshysteriasta hyötyy monikin taho, mm. sähköautoteollisuus.

He voisivat yhtä hyvin myydä fossiilisia polttoaineita käyttäviä autoja ilman suuria kehityssatsauksia, joten tuo selitys ei kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko minä ihan kamala ihminen, kun olen helpottunut saadessani tietää, että eräs tuntemani todella ilkeä ihminen muuttaa eikä minun tarvitse enää kestää hänen ilkeyttään? Se ei edes useimmiten kohdistu minuun vaan muihin ihmisiin mutta silti minä kärsin siitä paljon kun näen ja kuulen kuinka ilkeästi hän muita kohtelee.

Mikä minussa on vikana, kun muutenkin eri ihmisten vihaisuus, riidat ja erimielisyydet ahdistavat minua todella paljon vaikka esim. se riita ei mitenkään liity minuun? Ja jos vaikka huomaan että jotakin ihmistä kohdellaan huonosti niin ahdistun siitä? Monet muut ihmiset eivät selvästikään välitä siitä yhtään tai heitä voi jopa naurattaa kun vaikka kaksi ihmistä riitelevät keskenään.

Mielestäni siinä ei ole mitään pahaa, että olet helpottunut toisen ihmisen muutosta. Minä luulin aluksi, kun luin tekstiäsi, että hän on kuollut. Se olisi eri juttu. Minua myös ahdistaa riitelevät ihmiset.

Miksi ei saisi olla helpottunut hänen poistumisestaan, tapahtui se millä tavalla tahansa? Onko se jotain taikauskoa?