Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen uusperheen äiti, jossa miehen vanhempi poika on murrosikäinen. Sanoin suutuspäissäni jotain ihan kamalaa
28.06.2017 |
En näe kuin hirttäytymisen vaihtoehtona.
Poika kiukutteli ja oli kamala, kaikki väärin päin. Ruoka, viihdyke jne.. Minulla niksahti ja sanoin, että en ihmettele, että äitinne jätti teidät.
Äiti nimittäin on hylännyt nämä miehen kaksi lasta lähtiessään toisen matkaan. Ei ole edes tavannut sen jälkeen.
Pyysin tasaannuttuani tätä sata kertaa anteeksi, mutta toivunko tästä koskaan? Toipuuko poika koskaan, se on olennaisempaa. Kiersin veistä haavassa tuhatkertaisesti. Halveksni ja vihaan itseäni.
Ja saa haukkua! Mitään muuta ei saakaan nyt tehdä!
Kommentit (39)
Ihailtava ihminen. Juuri noin naisen tuleekin tehdä, ilmaista tunteensa eikä pitää kulisseja yllä. Jos lapsi siitä nyt menee ja tekee jotain itselleen, voi olla kuitenkin ylpeä siitä, että tunteita ei padottu, sanoit suoraa.
Ja koska äitinsäkin hylkäsi, niin täytyykö muka muidenkaan sietää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano pojalle jotta kuppi keitti yli, et todellakaan tarkoittanut mitä sanoit vaan olet vajavainen ihminen niinkuin me kaikki muutkin. Mun mielestä voit ihan hyvin sanoa vielä noilla sanoillasikin että susta tuntuu niin pahalta että tekis mieli tappaa ittensä häpeästä. Ajattelis että menis pahoittelut perille <3 Kaikki sanoo joskus pahasti.
Sano pojalle itse, että hermostuit ja sanoit asioita joita et tarkoittanut.
Ei lapsi mene rikki, jos vanhempi välillä suuttuu.
Yhtälailla sinun on hyväksyttävä, jos riidan keskellä lapsi huutaa sinulle vaikka: - Et sinä ole minun äiti! Onneksi.
Jokainen hermostuu välillä. Se on vain tunne-elämä, ei sen tarvitse ola koko ajan hallinnassa.
En ole uskaltanut kertoa miehelle tätä.
En tiedä, kertooko poika. Hänellä on siihen täysi oikeus ja en "kieltänyt" tai yrittänyt mitenkään ohjata siihen suuntaan.
-ap
Vierailija kirjoitti:
En ole uskaltanut kertoa miehelle tätä.
En tiedä, kertooko poika. Hänellä on siihen täysi oikeus ja en "kieltänyt" tai yrittänyt mitenkään ohjata siihen suuntaan.
-ap
Eiköhän kannata kertoa itse, että tuli "hieman" tyrittyä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihailtava ihminen. Juuri noin naisen tuleekin tehdä, ilmaista tunteensa eikä pitää kulisseja yllä. Jos lapsi siitä nyt menee ja tekee jotain itselleen, voi olla kuitenkin ylpeä siitä, että tunteita ei padottu, sanoit suoraa.
Ja koska äitinsäkin hylkäsi, niin täytyykö muka muidenkaan sietää?
No eihän se äiti niiden lasten takia lähtenyt ja se ei ole lasten vika. Käsittämätön kommentti -- varmaan joku vela.
Lähes olematon ongelma.
Paista sille vaikka lättyjä.
Kyllä se siitä.
(ja nuoriso sanoo kyllä pahempia asioita toisilleen)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka kuinka tuota jälkeenpäin selittelisi, niin kyllä se on totuus, että se sanoja ainakin välillä ajattelee juuri niin kuin sanoo. Todella julmasti ajateltu ja sanottu.
Ja kerro sille anteeksipyynnön lisäksi sekin, että et ole hylkäämässä häntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ei. Kyllä sun kannattaa miehelles kertoo riidasta. Voitte sitten porukalla keskustella tilanteen selväksi. Tsemppiä.
Totahan se on, kun se ei ole oma lapsi. Niin siltä lapselta kuitenkin odottaa vähän kiitollisuutta siitä, että "vieras" ihminen hoitaa ja huolehtii. Vaikka eihän lapsi tietenkään niin ajattele, että hänen pitäisi olla jossain kiitollisuudenvelassa, vaan ottaa hoivan itsestäänselvyytenä. Ja vapaaehtoisesti ap on hommaan lähtenyt, eikä lapsen kuulukaan olla kiitollisuudenvelassa. Mutta inhimillisesti sitä tulee sillä tavalla vähän joskus ajateltua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja kerro sille anteeksipyynnön lisäksi sekin, että et ole hylkäämässä häntä.
Siis kerro lapselle, ettet ole hylkäämässä lasta. Kun tuohon väliin ehti tulla jo kommentteja miehen kanssa keskustelusta :-)
Vierailija kirjoitti:
Sano pojalle itse, että hermostuit ja sanoit asioita joita et tarkoittanut.
Ei lapsi mene rikki, jos vanhempi välillä suuttuu.
Yhtälailla sinun on hyväksyttävä, jos riidan keskellä lapsi huutaa sinulle vaikka: - Et sinä ole minun äiti! Onneksi.
Jokainen hermostuu välillä. Se on vain tunne-elämä, ei sen tarvitse ola koko ajan hallinnassa.
On kyllä ihan eri asia, jos lapsi hermostuu kuin aikuinen. Se on yksi aikuisuuden määritelmä, että ääritilanteissakin jollain tavoin pystyy kontrolloimaan sanomisiaan ja ymmärtämään niiden seuraukset.
Eli siksi ruoskin itseäni. Katson, että tämän pojan käytös ei totisesti oikeuta minua tuollaiseen loukkaukseen. On jo tullut hylätyksi ja kärsii tietysti tästä. Nyt minä sanon, että se on hänen syynsä.
Voiko pahemmin tehdä? Ei voi!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä, kun aloittaja pyytää haukkumaan, kukaan ei tee sitä. Kun pyydät hyväksyntää, kaikki haukkuu.
Kannattaa ehkä käydä juttelemassa pojan kanssa ja vielä selittää, että keitti yli ja sanoit jotain anteeksiantamatonta. Jos teillä on muuten hyvä suhde pojan kanssa ja luottamus kunnossa, niin voit yrittää jutella siitä, että millaisia tunteita se pojassa herätti. Jos siellä on traumaa, niin luultavasti sohaisit muurahaispesää ja sieltä nousi ikäviä tunteita pintaan, ja poika saattaisi haluta puhua niistä. Mainitse että välität hänestä silti, vaikka hän välillä kiukutteleekin.
Hienoa, että kadut, ja ymmärrän että joskus hermot vaan ei kestä. Harmi vaan, että sanoja ei saa enää takaisin. Aikuisen pitäisi tuollaisessa tilanteessa pystyä vaikka puremaan kieleen, ettei päästä suustaan tuollaista hirveää tekstiä. Anteeksi voi poika sinulle toki antaa, mutta tuskin koskaan tulee unohtamaan.
Yritä keskustella pojan kanssa rauhassa vielä tilanteesta. Pyydät anteeksi. Sanot, että sulla keitti yli. Sanoit jotain sellaista, mitä ET tarkoittanut. Sanot, että vaikka pikastuksissasi sanoit niin, niin et todellakaan hylkäisi häntä tuollaisten asioiden takia.
Murkut on murkkuja. Itseriittoisia ja ärsyttäviä. Mutta silloin, enemmän kuin koskaan, tarvitaan ympärille niitä luotettavia aikuisia.
Maailma ei tuohon kaadu, aikuisetkin ovat ihmisiä ja on inhimillistä tehdä virheitä. Mutta nyt sun kannattaa tukea sitä nuorta kasvussaan aikuiseksi, ja näyttää et sinä olet pysyvä asia hänen elämässään. Perhe on perhe, oli se miten uusperhe hyvänsä.
Vierailija kirjoitti:
Jännä, kun aloittaja pyytää haukkumaan, kukaan ei tee sitä. Kun pyydät hyväksyntää, kaikki haukkuu.
Porukka tsemppaa koska ap myöntää tehneensä kamalan mokan ja ruoskii jo itse itseään.
No ei tuo nyt niin kamalaa ole. Älä suurentele asiaa pojalle pyytelemällä koko ajan anteeksi ym. Silloin tämä huomaa, että on ns. niskan päällä asiassa. Olet ystävällinen ja sanot, että sinäkin olet vain ihminen ja suutuksissa sanot sellaustakin mitä et tarkoita. Tulevaisuudessa tuo lienee pienimpiä sammakoita mitä tulee sanottua puolin ja toisin. Teinit tykkää olla omissa oloissaan, anna olla rauhassa. Syövät kun on nälkä.
Alue: Aihe vapaa
Se kiittämätön penikka ansaitsi sen.