Rahat ja kotityöt pitää jakaa tasan - reilua?

Siis jos maksetaan puoliksi niin tottakai kotityötkin puoliksi.

Enemmän mä näkisin tän ehkä ajankäytöllisestä aspektista. Jos molemmat tekee 8h työpäivää, kotityöt jaetaan kesken. Jos toinen tekee 8h työpäivää ja toinen on työttömänä, työtön tekee huomattavan suuren osan jollei jopa kaikkia kotitöitä.

Toki vähän tilanteesta riippuen ja soveltaen. 

Palstamiehet vaativat, että menot pitää jakaa aina tasan riippumatta siitä, onko vaimo hoitovapaalla, työtön tai töissä. Jos vaimo on kotona, hänen pitää kuitenkin tehdä kaikki kotityöt yksin ja tietenkin hoitaa lapset yksin. Sama pätee tietenkin sitten, kun nainen palaa töihin. Palstamiehet eivät ymmärrä, että perhe on yhteinen yritys.

Minusta menojen jakaminen tasa on reilua silloin, kun kumpikin tienaa suunnilleen saman verran.

No meillä minä teen kotityöt, annan pidee, hoidan lapset, koitan käyttää mah vähän rahaa, kuuntelen siitä valitukset, ja saan vain alle tonnin kuussa tililleni ll ja kht. Mieheltä joudun pyytämään vähän kun omat ei riitä ruokakauppaan ja lasten tavaroihin.

Sitten mies ihmettelee kun oon väsynyt ja kyllästynyt. Mielestäni meillä ainoa oikea systeemi?

Oma on syyni, mitäs jäin kotiin ja pukkasin kakaroita.

Entä kun puolisoilla on erilainen käsitys kotitöiden määrästä? Toinen siivoaisi joka päivä ja toinen kerran kuussa. Tai että toinen syö ulkona tai eineksiä ja toinen haluaa kotiruokaa?

Vierailija kirjoitti:

Siis jos maksetaan puoliksi niin tottakai kotityötkin puoliksi.

Niin siis idea kysymyksessäni oli se, että toinen ei tienaa mitään eikä myöskään käy töissä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Palstamiehet vaativat, että menot pitää jakaa aina tasan riippumatta siitä, onko vaimo hoitovapaalla, työtön tai töissä. Jos vaimo on kotona, hänen pitää kuitenkin tehdä kaikki kotityöt yksin ja tietenkin hoitaa lapset yksin. Sama pätee tietenkin sitten, kun nainen palaa töihin. Palstamiehet eivät ymmärrä, että perhe on yhteinen yritys.

Minusta menojen jakaminen tasa on reilua silloin, kun kumpikin tienaa suunnilleen saman verran.

Muuten yhdyn, paitsi viimeiseen lauseeseen

Minusta menojen jakaminen tasan on reilua silloin, kun on yhteinen koti.

Itse olen sitä mieltä, että kotityöt jaetaan tasan ja rahat siinä mielessä, että molemmat maksaa puoliksi asunnon kustannukset ja esim. yhteiset ruoat. Omia tienaamiaan loppurahoja ei tarvitse jakaa kumppanille, itse tienasit ne, joten itse voit myös käyttää ne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis jos maksetaan puoliksi niin tottakai kotityötkin puoliksi.

Niin siis idea kysymyksessäni oli se, että toinen ei tienaa mitään eikä myöskään käy töissä.

ap

Ai, no tietysti se tekee enemmän kotitöitä kenellä on enemmän aikaa.

Kyllä sillä työttömälläkin pitää olla vastuu omasta elämästä.

Meillä jaetaan yhteiset menot ja arki, eli kummallakin on taloudellinen vastuu ja kotihommia. Molemmat tekee 8-16 työpäivää, joten saman verran on aikaa tiskaamisille ja autonhuollolle.

Jos toinen tippuu ansiosidonnaiselta päivärahoille, niin talouden korjausliikkeet on pitänyt tehdä jo vuotta aiemmin ja sopeutua. Toisaalta talo on pian velaton, joten päivärahoillakin pärjättäis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis jos maksetaan puoliksi niin tottakai kotityötkin puoliksi.

Niin siis idea kysymyksessäni oli se, että toinen ei tienaa mitään eikä myöskään käy töissä.

ap

Kukaan ei suomessa " tienaa mitään"

Meillä taas mies maksaa hieman enemmän asumismaksuja. Mutta nyt kun rupesin miettimään niin minähän maksan sähkön, veden ja jätemaksut. Ja mies loput. Asumme siis omakotitalossa. Ja minä teen joka ikisen kotityön ja käyn aina ruokakaupassa, maksan siis ruuatkin aina. Tienaan noin 1300€ nettona kuussa että ei tuolla paljon juhlita

Vierailija kirjoitti:

Itse olen sitä mieltä, että kotityöt jaetaan tasan ja rahat siinä mielessä, että molemmat maksaa puoliksi asunnon kustannukset ja esim. yhteiset ruoat. Omia tienaamiaan loppurahoja ei tarvitse jakaa kumppanille, itse tienasit ne, joten itse voit myös käyttää ne.

Sulla ei taida olla perhettä?

Perhe on yritys jonka eteen jokainen tekee sen mitä pystyy. En ymmärrä miten edes on riitoja jossain mitä kukakin tekee tai maksaa JOS molemmat tekevät parhaansa.

Me olemme perhe jossa toinen tienaa rahat ja toinen hoitaa kodin. Jako on on tehty yhteistuumin. Minulla ei ole ongelmia sen suhteen enkä ole edes lasten ollessa vauvaikäisiä kokenut mitään taakkaa mutta siis tykkään olla kotona ja hoitaa lapsia sekä raha-asiat. Mies omistautuu työlleen mutta antaa kaiken vapaa-ajan meille eli hänellä jäi vapaaehtoisesti poikien illat siihen kun alettiin perustaa perhettä. Meillä on kuitenkin myös sosiaalista elämää kodin ulkopuolella. 

Lapset ovat nyt kummatkin koulussa ja kohta teinejä niin olen pikkuhiljaa siirtynyt työelämän suuntaan samalle uralle jonka lopetin kun jäin aikanaan kotiin. Oma yritys on jo pistetty alulle ja hyvältä näyttää. Yhtään lainaa ei ole tarvittu. Aikanaan valitsin sellaisen alan itselleni ettei mahdollinen kotiäitiys haittaa:) En ole näinä kotiäiti-vuosina menettänyt mitään sillä meillä on yhteistalous. Kun aloitan todenteolla työt niin meille tulee siivooja viikottain. Elämä on valintoja ja minulle jotenkin tulee mieleen että nykypäivänä mennään perse edellä perhe-elämään jolloin ongelmia tulee. En olis koskaan uskonut että kodin siivous aiheuttaa avioeroja.

Meillä rahat on yhteiset ja luultavasti olen tienannut enemmän

Erilaisia aikoja on ollut. Aluksi en tienannut juuri mitään. Sitten yhtä paljon. Nykyään enemmän

Tilit on yhteiset

Mies on työttömänä eikä kukaan mieti kotitöitä tai rahoja. Aina on ollut reilu meininki

Muistaakseni yhdessä maksettiin myös nuoruuden miehen kanssa. Välillä oltiin ihan pa. Muttei tule mitään rahakysymyksiä mieleen

En voi ymmärtää että asuu jonkun kansa ja toinen jää toiselle velkaa

Vierailija kirjoitti:

Me olemme perhe jossa toinen tienaa rahat ja toinen hoitaa kodin. Jako on on tehty yhteistuumin. Minulla ei ole ongelmia sen suhteen enkä ole edes lasten ollessa vauvaikäisiä kokenut mitään taakkaa mutta siis tykkään olla kotona ja hoitaa lapsia sekä raha-asiat. Mies omistautuu työlleen mutta antaa kaiken vapaa-ajan meille eli hänellä jäi vapaaehtoisesti poikien illat siihen kun alettiin perustaa perhettä. Meillä on kuitenkin myös sosiaalista elämää kodin ulkopuolella. 

Lapset ovat nyt kummatkin koulussa ja kohta teinejä niin olen pikkuhiljaa siirtynyt työelämän suuntaan samalle uralle jonka lopetin kun jäin aikanaan kotiin. Oma yritys on jo pistetty alulle ja hyvältä näyttää. Yhtään lainaa ei ole tarvittu. Aikanaan valitsin sellaisen alan itselleni ettei mahdollinen kotiäitiys haittaa:) En ole näinä kotiäiti-vuosina menettänyt mitään sillä meillä on yhteistalous. Kun aloitan todenteolla työt niin meille tulee siivooja viikottain. Elämä on valintoja ja minulle jotenkin tulee mieleen että nykypäivänä mennään perse edellä perhe-elämään jolloin ongelmia tulee. En olis koskaan uskonut että kodin siivous aiheuttaa avioeroja.

Mikä ala?

Naurettavaa hymistelyä.