Kummaksi kannattaa opiskella..Diplomi-insinööriksi vai insinööriksi ?

DI:ksi tietenkin jos vain pääset sisään. 

t: DI-nainen :) 

DI tietty. 

Minulla on sukulainen sähkölinjalla dippainssiksi opiskelemassa. Ei ole pitänyt opetusta riittävän laadukkaana. Voi tietysti riippua koulusta, mutta tämän pitäisi olla muka vielä arvostettu koulu.

Riippuu ihan siitä, oletko luonteeltasi enemmän akateeminen "pohtija" vai käytännönläheinen "toiminnan ihminen". Osaatko sanoa, kumpaa olet enemmän?

Tietenkin DI:ksi jos vain rahkeet riittää. 

Diplomi-insinööriksi tottakai! Paljon arvostetumpi.

DI tienaa jo valmistuessaan helposti tonnin enemmän joka kuukausi.

Se tekee melko paljon 40 vuoden työuralla..

Suunnittelijaksi riittää perusinssi. Suunnittelijan palkat eivät ole kummoiset. Tehdään niin paljon tuntityönä ja kilpailu on kovaa, ettei siitä pysty maksamaan paljon. DI:nä päällikkötasolla voi tienata hyvin. Tutkijana ei tienaa kummoisesti. Monesti naiset päätyvät tutkijaksi jostain syystä. 

Insinööriksi. Opiskelu on haastavampaa ja insinöörillä on enemmän tekemisen taitoja mitä DI:llä. Saat varmemmin työpaikan ja palkka on suurempi.

DI Tottakai.

Riippuu siitä, että minkä tyyppiset tehtävät sua kiinnostaa. Meidän kaupungissa yliopisto ja amk tekevät paljon yhteistyötä - amklaiset tuntuvat osaavan paljon enemmän kuin yliopistolaiset. Yliopistolla on vain laskemista, amk:lla pääsee oikeasti labratunneille kokeileaan asioita.

DI:tä suosittelen, jos vain olet pärjännyt lukiossa vähänkään paremmin. Kokemukseni mukaan insinöörikoulutuksessa on ollut pääasiassa lukiossa hieman heikommin pärjänneitä sekä ennen asentajina työskennelleitä, jotka ovat halunneet fyysisesti kevyempään työhön.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan siitä, oletko luonteeltasi enemmän akateeminen "pohtija" vai käytännönläheinen "toiminnan ihminen". Osaatko sanoa, kumpaa olet enemmän?

Veljeni on sähköpuolen DI, eikä kyllä töissä harrasta akateemista pohdintaa vaan johtaa asennusprojekteja, välillä kotimassa välillä ulkomailla.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että minkä tyyppiset tehtävät sua kiinnostaa. Meidän kaupungissa yliopisto ja amk tekevät paljon yhteistyötä - amklaiset tuntuvat osaavan paljon enemmän kuin yliopistolaiset. Yliopistolla on vain laskemista, amk:lla pääsee oikeasti labratunneille kokeileaan asioita.

Ilmeisesti itse et ole yliopiston puolella etkä tiedä että myös siellä on labroja. Et taida olla olla edes amk tekniikan opiskelija?

Vierailija kirjoitti:

Insinööriksi. Opiskelu on haastavampaa ja insinöörillä on enemmän tekemisen taitoja mitä DI:llä. Saat varmemmin työpaikan ja palkka on suurempi.

Buaaaah :D ... anteeksi oli pakko :)

Teknikko tietää, miten tehdään, DI tietää miksi tehdään. Insinööri ei tiedä kumpaakaan :D :D:D:D

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan siitä, oletko luonteeltasi enemmän akateeminen "pohtija" vai käytännönläheinen "toiminnan ihminen". Osaatko sanoa, kumpaa olet enemmän?

Huvittaa, että DI voisi töissä vain "pohtia". Kyllä se menee niin, että tulosta on nykyään tehtävä työssä kuin työssä. Edes DI-taustaiset tutkijat eivät ehdi "pohtia" syntyjä syviä, vaan on myytävä, tehtävä asiakastyötä yritysten kanssa, työstää julkaisuja tehokkaasti jne. Yrityksissä tulosvastuu on kova. On sitten myynnissä, tuotannossa, tuotekehityksessä tai missä vain. Kyllä töitä pitää paiskia kunnolla eikä pelkkä pohdiskelu riitä ;) Mutta siis tehtävät ovat mielenkiintoisia ja mahdollisuuksia on Tosi paljon erilaisiin tehtäviin. Ja saa olla yleensä osana älykkäitä, fiksuja työyhteisöjä, toimialoja ja yrityksiä. Mahdollisuuksia edetä uralla vaikka mihin, tehdä kansainvälistä uraa jne. 

Jos vain rahkeet riittää, niin ehdottomasti DI:ksi :) 

Insinööriksi on järkevämpää opetella siltä pohjalta, että on asentaja.

DI-opinnoissa pääsee haastamaan itsensä kunnolla, vaikka tutkinnolla ei nykyään enää oikein töitä meinaa löytää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu siitä, että minkä tyyppiset tehtävät sua kiinnostaa. Meidän kaupungissa yliopisto ja amk tekevät paljon yhteistyötä - amklaiset tuntuvat osaavan paljon enemmän kuin yliopistolaiset. Yliopistolla on vain laskemista, amk:lla pääsee oikeasti labratunneille kokeileaan asioita.

Ilmeisesti itse et ole yliopiston puolella etkä tiedä että myös siellä on labroja. Et taida olla olla edes amk tekniikan opiskelija?

- Tämä on varmasti ihan paikkakunta/koulukohtaista. Olen yliopistossa juurikin sähköinssinä, mutta meillä on naurettavan vähän mitään käytäntöä. Opinnot koostuvat laplace-muunnoksista, integroinneista, derivoinnista sekä siitä saatanan piirrianalyysistä ja erilaisista kenttäteorioista. Amk-yhteistyökurssit ovat olleet huomattavasti opettavaisempia, joskin helppotasoisempia.

Mut ihan oikeasti, meidän yliopiston labrat ovat viimeisen parin vuoden aikana koostuneet siitä, että hei tää on oskilloskooppi ja tästä sen saa päälle ja tällä voi tutkia virran ja jännitteen vaiheita. Ja hei, tää on tällainen moottori ja kytketään tää piiri ja analysoidaan vähän kierrosnopeuksia/vaihetta/whatevör.