Lue keskustelun säännöt.
Ystäni sai elämänsä takaisin, 120 kg -> 60 kg - lihavuusleikkaus.
24.06.2017 |
Hän sanoo itse, että hän sai oman elämänsä takaisin. Aikaisemmin sitä ei juuri ollut. Hän on juuri täyttänyt 50 ja tuo paino oli hänen pituudelle (n. 160cm) aivan karmea.
IUniapnea ihan kamala, oli hengittämättä vaikka miten pitkään ja nukkuminen oli ihan huonoa. Jalat turposivat hänellä ihan limpuiksi, kävely on hankalaa muutenkin, hengittäminen semmosta pintahuohotusta.
Sitten hän pääsi siihen leikkaukseen. Nyt hän on kuin eri ihminen, vaikka itse tosiaan sanoo että tällainen hän olikin nuorempana.
Olen niin iloinen hänen puolestaan ja näen miten hän taas elää ja nauttii! Lähinnä harmittaa nuo viimeiset n. 15 vuotta ennen leikkusta, jotka siis menneet aivan hukkaan ylipainon alla.
Mutta nyt hänellä on vuosia edessä vaikka miten paljon, ja hyvviä vuosia.
Kommentit (16)
Ihanaa <3
Itse en uskalla lähteä leikkaukseen koska kun pudottaa painoa nopeasti isot määrät jää roikkumaan ihoa.. sitä en halua :(
Joten omin voimin kidutaa pikkuhiljaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
... eikä aikaakaan, kun läskit palaavat "itsestään" vaikka ruoka-aikana ei syö paljon mitään ja vain vähän (oikeasti PALJON) tulee syötyä välipalaherkkuja (noin 10min välein).
Se vatsa on pysyvästi pieni. Lihavuusleikatulla on täysi työ siinäkin, että syö kolmen tunnin välein ne pakolliset ateriat. Kylläisyydentunnetta kestää ainakin kaksi tuntia aterian jälkeen. Siinä välissä pitäisi ehtiä juomaan myös päivän maidot/piimät sekä puolitoista litraa vettä.
Ja tämäkin itseaiheutetun läskiongleman laskun maksaa kaikki muut paitsi läski itse. Niinpä niin.
Mäpä tunnen ihmisen joka laihdutti saman kilomäärän ilman leikkausta.
missä ajassa toi paino putosi? jäikö iho roikkumaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja tämäkin itseaiheutetun läskiongleman laskun maksaa kaikki muut paitsi läski itse. Niinpä niin.
Lihavuusleikkaus säästää yhteiskunnan kuluja pitkällä tähtäimellä, sitä on tutkittu. Yhteiskunta käyttää rahaa muidenkin itseaiheutettujen ongelmien kanssa, on tupakanvieroituskursseja, alkoholiriippuvuuden hoitoon sitä vasta meneekin rahaa ja peliongelmaisiakin autetaan. Rappioalkohistikin hoidetaan teho-osastolla, jos tarve vaatii. Eikä ne urheiluvammatkaan hoidu ilman yhteiskunnan tukea.
Jos on noin pahasti lihava, ni ei varmaan oo työkykyinen, et kai toi leikkaus kannattaa, tulee sit tuottoisa veronmaksaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mäpä tunnen ihmisen joka laihdutti saman kilomäärän ilman leikkausta.
Miten monta vuotta hän on pitänyt painon laihdutetussa luvussa?
Vierailija kirjoitti:
Jos on noin pahasti lihava, ni ei varmaan oo työkykyinen, et kai toi leikkaus kannattaa, tulee sit tuottoisa veronmaksaja.
Kyllä työelämässä näkee hyvinkin lihavia, ei iso paino tarkoita työkyvyttömyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja tämäkin itseaiheutetun läskiongleman laskun maksaa kaikki muut paitsi läski itse. Niinpä niin.
Kyllä se läski on vähintäänkin ALV:n muodossa maksanut myös veroja jokaisesta imemästään kalorista. Ja meinaatko, ettei yksikään läski koskaan ole työelämässä maksaen tuloveroa?
Iho jää aina roikkumaan kun tarpeeksi paljon laihduttaa, teki sen nopeasti tai hiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
... eikä aikaakaan, kun läskit palaavat "itsestään" vaikka ruoka-aikana ei syö paljon mitään ja vain vähän (oikeasti PALJON) tulee syötyä välipalaherkkuja (noin 10min välein).
Se vatsa on pysyvästi pieni. Lihavuusleikatulla on täysi työ siinäkin, että syö kolmen tunnin välein ne pakolliset ateriat. Kylläisyydentunnetta kestää ainakin kaksi tuntia aterian jälkeen. Siinä välissä pitäisi ehtiä juomaan myös päivän maidot/piimät sekä puolitoista litraa vettä.
Valitettavasti ei ole pysyvästi pieni, se venyy. Tunnen useampia lihavuusleikkauksessa olleita, ainoastaan yksi heistä on pysynyt normaalipainoisena eikä palannut vanhoihin ruokailutottumuksiin. Mutta hienoa, kun ystäväsi sai elämänsä takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Jos on noin pahasti lihava, ni ei varmaan oo työkykyinen, et kai toi leikkaus kannattaa, tulee sit tuottoisa veronmaksaja.
Ihmiset on ihan pihalla siitä, miltä tosi lihavat näyttää ja painaa. Kuule 120 kiloa on ihan hemmetisti, mutta ei todellakaan lähellä työkyvyttömyyttä. Kuvitteleeko joku, että 120-kiloinen henkilö tarvitsee invamopon tai lyllertää avuttomasti kadulla pysähdellen huohottamaan kymmenen metrin välein? Ei löydä vaatteita normaalikaupoista edes XL-puolelta? Väärin luulitte. Miettikää erästä nimeltä mainitsematonta plussabloggaajaa. Henkilö painaa ainakin 140 kg ja on työelämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
... eikä aikaakaan, kun läskit palaavat "itsestään" vaikka ruoka-aikana ei syö paljon mitään ja vain vähän (oikeasti PALJON) tulee syötyä välipalaherkkuja (noin 10min välein).
Se vatsa on pysyvästi pieni. Lihavuusleikatulla on täysi työ siinäkin, että syö kolmen tunnin välein ne pakolliset ateriat. Kylläisyydentunnetta kestää ainakin kaksi tuntia aterian jälkeen. Siinä välissä pitäisi ehtiä juomaan myös päivän maidot/piimät sekä puolitoista litraa vettä.
Valitettavasti ei ole pysyvästi pieni, se venyy. Tunnen useampia lihavuusleikkauksessa olleita, ainoastaan yksi heistä on pysynyt normaalipainoisena eikä palannut vanhoihin ruokailutottumuksiin. Mutta hienoa, kun ystäväsi sai elämänsä takaisin.
Ei se veny jollei sitä venytä. Kun pitää kiinni annetuista ohjeista niin hyvä tulee. On omaa tyhmyyttä jos ehdoin tahdoin haluaa pilata hyvän leikkaustuloksen syömällä vääränlaista ruokaa, joka ei useimmiten sisällä tarpeellisia ravintoaineita. Tunnet aika erikoisia ihmisiä, jotka muutenkin jättävät noudattamatta terveydenhuoltohenkilöstön antamia ohjeita? Onneksi minä tunnen fiksumpia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
... eikä aikaakaan, kun läskit palaavat "itsestään" vaikka ruoka-aikana ei syö paljon mitään ja vain vähän (oikeasti PALJON) tulee syötyä välipalaherkkuja (noin 10min välein).
Se vatsa on pysyvästi pieni. Lihavuusleikatulla on täysi työ siinäkin, että syö kolmen tunnin välein ne pakolliset ateriat. Kylläisyydentunnetta kestää ainakin kaksi tuntia aterian jälkeen. Siinä välissä pitäisi ehtiä juomaan myös päivän maidot/piimät sekä puolitoista litraa vettä.
Valitettavasti ei ole pysyvästi pieni, se venyy. Tunnen useampia lihavuusleikkauksessa olleita, ainoastaan yksi heistä on pysynyt normaalipainoisena eikä palannut vanhoihin ruokailutottumuksiin. Mutta hienoa, kun ystäväsi sai elämänsä takaisin.
Ei sitä pötsiä voi vaarattomasti venyttää koska se on hauraampi kuin leikkaamaton pötsi. Se voi ihan oikeasti revetä. Toki itsensä voi lihottaa vaikka kuinka suureksi juomalla kaloripitoisia nesteitä. Nehän menevät hujauksessa mahalaukun ohi.
... eikä aikaakaan, kun läskit palaavat "itsestään" vaikka ruoka-aikana ei syö paljon mitään ja vain vähän (oikeasti PALJON) tulee syötyä välipalaherkkuja (noin 10min välein).