Olen ihan turhaan töissä henkilökohtaisena avustajana.

Vierailija kirjoitti:

Hän ei ole sinun pomosi, työnantaja on kaupunki. Käy lääkärin ohjeet läpi ja sovitte yhdessä lääkärin ja omaisten kanssa miten tätä avustettavaa aktivoidaan. Vie ulos vaikka väkisin yms. Minulla on tapana lukea raamattua avustettavalle jos ei muuta ole tehtävissä.

Henkilökohtaisen avustajan työnantaja ja pomo on nimenomaan hänet palkannut avustettava. Palkat ja kulut korvataan ja käytännössä maksetaan kunnalta, mutta työnmääräysoikeus on avustettavalla samoin salassapitovelvollisuudesta silloin vastataan hänelle. Tuo on säädetty ihan vammaispalvelulaissa. Muunlaista avustustakin voi saada, jos ei ole kykenevä toimimaan työnantajana, mutta silloin ei ole lain mukaan määritelty henkilökohtainen avustaja.

Nukkuuko se koko sen neljä tuntia? Ei halua jutella?

Hommaa sille korvatulpat.

Lankuta lattialla niin pitkään kuin pystyt ja pyri pikkuhiljaa täyteen neljään tuntiin. Äänetöntä, hyödyllistä ja selkä kiittää.

Siis eiks avustettava saa avustajan siks, että hän ei pysty ilman avustajaa suoriutumaan elämään kuuluvista tehtävistä niinku esim. siivouksesta, ulkoilusta, asioiden hoidosta, peseytymisestä yms? Mikä sun avustettavalla on esteenä, ettei hän suoriudu yksin arjestaan, mitkä on ne tehtävät, joissa tarvitsee sun apua? Älytöntä, että maksetaan avustajan palkkaa pelkästä olemisesta paikan päällä, jos sitten avustettava ei ole esim. hengityskoneessa, jolloin avustajan tarve olla paikalla on 24/7.

Outoa. Mutta en yhtään ihmettele. Tuossa maailmassa tapahtuu vaikka mitä.

Olen tehnyt samaa. Yskiäkkään ei saanut. Onneksi kesällä saattoi olla pihalla. Pakkasella ja sateella ikävämpi. Vaihdoin sitten työpaikkaa. Voin sanoa ettei kyllä parantunut...😯.

Edellisessä oli vielä rasitteena se, ettei suostunut käyttämään nosturia tai muita apuvälineitä. Ei selkä tykännyt...

Minullakin reilu vuoden kokemus henkilökohtaisena avustajana toimimisesta, yhteensä neljässä paikassa olen ollut. Kolme kivaa kohdetta ollut, mutta yksi – voi luoja minä sanon. Avustettava valitteli, ettei hän saanut tarpeeksi tunteja, mutta minun mielestäni olisi vähempikin riittänyt. Valitteli siis kiirettä ja tuntien vähyyttä, mutta silti päivän aluksi vietimme kahvipöydässä tunnista kahteen pelkästään jutellen! Kun takamus alkoi jo puutua ja kyselin mahdollisia työtehtäviä, niin vastauksena tuli vain että "katsotaan myöhemmin, kahvitellaan vielä hetki"!

Palkka juoksee, minä en...