5-vuotias tyttäreni torui minua"Älä äiti syö enää sokeria ku olet noin lihava"
Lähes joka päivä hän muistuttaa samasta asiasta.
Tänään hän sanoi,et
Uimahallissa ja kylpylässäkin oli melkein kaikki Äidit lihavia.
Super pikkuvanha ;-).
Kommentit (16)
Oletkin kasvattanut oikean pikkupir... siis enkelin.
Onks toi ihme.
Kyllä lapset seuraa aikuisten puheita.
Pitäiskö nyt viimeistään alkaa herätyskellot soimaan?
Tuon ikäisen ei tarvitsisi edes osata sanaa lihava, saati yhdistää syömistä ja ylipainoa keskenään. Kasvatat tulevaa syömishäiriöistä, ap.
Colette kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäisen ei tarvitsisi edes osata sanaa lihava, saati yhdistää syömistä ja ylipainoa keskenään. Kasvatat tulevaa syömishäiriöistä, ap.
Ei vittu ole todellista... lasten on ensiarvoisen TÄRKEÄÄ yhdistöä liikasyöminen lihavuuteen!!!! Apn lapsi on TÄYDELLINEN
Olette vaib kateellisia kun ette itse tuossa iässä tajunneet lopettaa lihomistanne
Siinä nykyinen syömishäiriöinen
Lapsi on luonnollisestikin huolissaan äitinsä terveydestä. Kuka lapsesta huolehtisi, jos äiti kuolla kupsahtaa tukkoiseen suoneen?
Colette kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäisen ei tarvitsisi edes osata sanaa lihava, saati yhdistää syömistä ja ylipainoa keskenään. Kasvatat tulevaa syömishäiriöistä, ap.
Ei vittu ole todellista... lasten on ensiarvoisen TÄRKEÄÄ yhdistöä liikasyöminen lihavuuteen!!!! Apn lapsi on TÄYDELLINEN
Olette vaib kateellisia kun ette itse tuossa iässä tajunneet lopettaa lihomistanne
Olen toipunut syömishäiriöinen ja toivon kovasti, että omat lapseni ei joutuisi käymään samaa tietä. Olen hukannut syömishäiriöön niin suuren osan elämääni, että todellakin toivon lasteni elämään jotain muuta sisältöä. Toisekseen lapset kyllä oppivat syömään terveellisesti ja ennen kaikkea järkevästi ihan itsestään, kun kotona tarjotaan terveellistä ruokaa ja herkkuja opetellaan syömään kohtuudella. Ruokaan ei pidä ikinä liittää häpeää ja syyllisyyttä. Sinulla on eri arvot, mutta itse ottaisin tänä päivänä mielummin ylipainon kuin anoreksian. Onneksi olen kuitenkin ihan normaalipainoinen.
Äitistä huolissaan. Mustakin oli jo pienenä jotenkin surullista, että äitini oli aina ylipainoinen. Se ei lapselle ole vain mikään ulkonäköongelma, varmaan lasten mielestä äiti on yleensä kaunis lihavanakin, minusta oma äitini ainakin on. Lapsena äitin kanssa ei voinut leikkiä mitään juoksuleikkejä. Jotenkin kai sitä huomasi, että se ylipaino vaikeuttaa toisen liikkumista jotenkin. Ei se ajatus hirveästi pinnalla ollut, en muista koskaan sanoneeni äitin painosta mitään, eikä kukaan muukaan siitä huomauttanut. Mutta tuli vain se huoli mieleen tästä ketjusta ja jotenkin tunnen suorastaan samaistuvani ap:n lapseen.
Oma lapseni hokee samaa. Olen anorektikko, 168 cm ja juuri ja juuri 40 kg. Silti lapsi kyselee, että miksi olen näin lihava.
Etkö ole opettanut tulevalle koulukiusaaja kakarallesi ettei toisten painoa saa kommentoida ? Et ole varmaan ainoa jonka painoon hän on mielestään oikeutettu puuttumaan.
"Lasten suusta kuulet totuuden."