Miten monen ihmisen asioita joudutte huolehtimaan?

Lähipiirissä on erityistä tukea tarvitsevia aikuisia ja kaikki odottavat minulta apua. En jaksaisi enää. Muut eivät auta, vaan minun läheisimpänä ja naisena pitäisi auttaa kaikkia. Nyt olen siivonnut kamalaa paskaläjää koko päivän. Ei voi siivoojaa ottaa - no en tiedä viitsisikö tänne kukaan tullakaan - kun se maksaa liikaa. Enkä minä voi täällä jatkuvasti käydä, olen töissä. Lomasta menee täällä aina iso siivu. Joo sano ei ja ota koko suvun vihat niskoille. Lisäksi olen osakas kuolinpesässä, eikä tässä talossa asuvalla ole varaa ostaa osuutta pois ja tätä paskaa ei uskalla kellekään myydäkään. Lisäksi nyt 400 km:n päässä yksi, joka olisi tarvinnut tukeani, sähläsi tosi tärkeän asian. Luotin että toinen sukulainen auttaa asiassa, mutta luotin liikaa. Nämä asiat kun toisinaan onnistuvat ja toisinaan ei, mutta nyt oli tosi tärkeä asia kyseessä. En jaksa enää huolehtia koko maailman murheista. Eikä nämä ole kaikki, vaan on muitakin, niin että koko ajan odotan missä kohta pamahtaa jotain. Eli olen mt-ongelmaisten ja erityisihmisten tukihenkilö, koska jotenkin vain jouduin ja yritän vielä töissäkin itse käydä.
Se on helppo sanoa, että sano ei. Mutta sitten kun jotain menee pieleen, kuten tuo ison asian sählääminen, niin mulla on huono olo pitkään. Koska minun paikallaoloni olisi estänyt sen sähläämisen. Ei sitä voi muuttua kovaksi luonteeksi kovin helpolla. Itse kovien ihmisten on sitä vaikea ymmärtää.