Lue keskustelun säännöt.
Jätin mieheni 5 vuotta sitten. Tilanne nyt:
11.06.2017 |
Exäni löysi uuden puoli vuotta erosta. Mulla ollut 3 suhdetta, olen tullut jätetyksi jokaisessa. Omasta mielestäni olen rankkuni jo kärsinyt, mutta ehei, ei kuulu mulle hyvää miestä. Nyt olen 39-v ja todennäköisesti loppuelämäni yksin. Eroa en silti kadu, mutta kieltämättä en uskonut että tämä näin vaikeaa olisi.
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
Kerran jättäjä, aina jättäjä
Ai kuka? Nyt en ymmärtänyt oikein sun pointtia
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Exäni löysi uuden puoli vuotta erosta. Mulla ollut 3 suhdetta, olen tullut jätetyksi jokaisessa. Omasta mielestäni olen rankkuni jo kärsinyt, mutta ehei, ei kuulu mulle hyvää miestä. Nyt olen 39-v ja todennäköisesti loppuelämäni yksin. Eroa en silti kadu, mutta kieltämättä en uskonut että tämä näin vaikeaa olisi.
Kumppanin löytäminen on vaikeaa. - Joku toinen ei olisi pystynyt tai saanut yhtään uutta suhdetta kolmen vuoden aikana, Minä itse olen ollut reilusti yli kolme vuotta sinkkuna ilman yhtään sellaista kokemusta, jota voisi kutsua suhteeksi. Eikä varmaan tule yllätyksenä, mutta en ole eläessäni ollut av tai avioliitossa. Ikää minulla on yli 30 vuotta mutta alle 40 vuotta. Joskus kyllä harmittaa kunsaan kuulla olevani nirso. Mutta itselleni minä kumppania haen tai toivoisin kohtaavani ja löytäväni, enkä varsinaisesti kenellekään muulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran jättäjä, aina jättäjä
Ai kuka? Nyt en ymmärtänyt oikein sun pointtia
-ap
Sinä otsikon perusteella. Jättäjänaiset (tai -miehet) eivät ole kovin haluttuja useinkaan
I feel you kolmonen. Nirso olen minäkin, ei kaikki vaan kelpaa. Mielummin olen sitten yksin kun en kelpaa niille miehille, jotka mulle kelpaisi. Toivon että sulla tärppää!
-ap
Kyllä se hyvä mies tulee jos on tullakseen!
Mä erosin 33v:nä, miehellä 5kk myöhemmin jo uusi nainen ja vuotta myöhemmin jo naimisissa. Mulla kesti kyllä hieman aikaa tajuta että varmaan tuo oli jo "valmiiksi katsottuna" ennen meidän eroa (jonka minä halusin, ei hän).
Mulla oli 2 ihanaa laastarisuhdetta jotka kumpikin kesti vuoden ja monta tarjokasta joiden kanssa ystävystyin mutta jätin sikseen. Noiden aikana itsetunto koheni ja lopulta löysin taas oman itseni kaikin tavoin. Sitten menin uuteen työpaikkaan ja sieltä löysin itselleni ihanan miehen 3v eron jälkeen. Ei ehkä suurinta intohimoa vaan ihanaa rakastavaa kumppanuutta joka on kestänyt jo yli 20v! Parhaan mahdollisen miehen sain:)
Ei kannata menettää toivoaan eikä olla liikaa haku päällä, kyllä se oikea tulee kohdalle . Ja todellakin aikuisella naisella saa jo olla kriteerit hyvälle miehelle, ihan mihin tahansa ei tarvitse tyytyä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmille sukupuolille voi tulla yllätyksenä, kuinka 30+ jälkeen osat vaihtuvatkin. Yks-kaks se nainen ei enää saakaan miestä noin vain, kun taas miehestä on kehittynyt se itsevarma ja omillaan toimeentuleva teinipojan tulevaisuudenkuva. Lisäksi sinkkuilleet miehet tuppaavat alkoholisoitumaan tai kuolemaan ennen 40 ikävuotta, mikä edelleen vääristää jakoa.
Kannattaa oppia nauttimaan elämästä myös yksin. Älä ota niitä alkoholisteja silkasta yksinäisyydestä.
Keskity vaan omaan elämääsi, älä siihen onko exällä uusi vai ei, tai että onko sulla miestä vai ei. Miehettömyys ei ole mikään "rankku", joka johtuisi jostain erosta, oli itse jätetty tai jättäjä. Luulen, ettei sulla ole pysyvää miestä sen takia, että sun ajattelutapa on jotenkin typerä ja irrationaalinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onko elämäsi rangaistusta ilman parisuhdetta, vaikka sinullakin on ollut parisuhteita. 3 on suurempi suhdemäärä kuin koko elämässä palastan kiltti miehillä
Vierailija kirjoitti:
Molemmille sukupuolille voi tulla yllätyksenä, kuinka 30+ jälkeen osat vaihtuvatkin. Yks-kaks se nainen ei enää saakaan miestä noin vain, kun taas miehestä on kehittynyt se itsevarma ja omillaan toimeentuleva teinipojan tulevaisuudenkuva. Lisäksi sinkkuilleet miehet tuppaavat alkoholisoitumaan tai kuolemaan ennen 40 ikävuotta, mikä edelleen vääristää jakoa.
Kannattaa oppia nauttimaan elämästä myös yksin. Älä ota niitä alkoholisteja silkasta yksinäisyydestä.
Uuden miehen kohtaaminen on helppoa se ei että löytää ihannemiehen kun "täydellisyyden
Tavoittelu on mahdotonta.
Jos on lapsia tilanne mutkistuu moninkerroin. Sit kun lapset ovat aikuistuneet mut saattaa olla vielä vaikeampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä taas olen sitä mieltä, että kun nainen kasvaa tytöstä aikuiseksi naiseksi, tietää mitä tahtoo eikä suostu ihan mihin tahansa, etenkään olemaan hoitaja miehelle - niin jo on vaikea löytää riittävän aikuista miestä rinnalle.
Miehet kun ikuisesti kai etsivät kilttiä, alistuvaa, perinteistä naista - ja usein nuoret, kokemattomat naiset suostuvat tähän perinteiseen naisen rooliin.
On ihan oikein, että naisella on jonkinlainen kriteeri, taso, tai toive/vaatimus uudelle ihmissuhteelle. Liian paljon naiset ovat joutuneet kärsimään elämässään miehen vuoksi. Liian monet naiset joutuvat äitylin, ruuanlaittajan, hoitajan, huoltajan tehtäviin parisuhteessa. Nähty on.
Aloittajalle sanon: keskity muihin juttuihin kuin miehen etsimiseen. Kannattaa panostaa työhön ja harrastusjuttuihin, vapaa-aikaan, jne. Elä itsellesi!
Miksi sun ihmisarvo on kiinni siitä onko parisuhdetta vai ei?
Hanki elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Exäni löysi uuden puoli vuotta erosta. Mulla ollut 3 suhdetta, olen tullut jätetyksi jokaisessa. Omasta mielestäni olen rankkuni jo kärsinyt, mutta ehei, ei kuulu mulle hyvää miestä. Nyt olen 39-v ja todennäköisesti loppuelämäni yksin. Eroa en silti kadu, mutta kieltämättä en uskonut että tämä näin vaikeaa olisi.
Vähän samoin meni täällä, sillä erolla että mies löysi uuden jo 2 kk siitä, kun muutti pois. Olin jonkun aikaa jotenkin katkera, että hänellä ne vaan asiat sujuu, mutta toisaalta, kyllähän sitä itsekin saisi jonkun, jos vaan ottaisi "kenet vaan". Kuten exä otti. Pikaisella aikataululla nainen hommautui raskaaksi (kuultu miehen ystävältä), siellä koitetaan ylläpitää onnellisen suhteen kulisseja, mutta totuus on vähän toinen.
Itse olen asennoitunut niin, että olen loppuelämän yksin. Jos asia muuttuu, niin sitten muuttuu, mutta olen sen seikankin kanssa ihan sinut. En elä muita varten, vain itseäni. :)
Vierailija kirjoitti:
Mä taas olen sitä mieltä, että kun nainen kasvaa tytöstä aikuiseksi naiseksi, tietää mitä tahtoo eikä suostu ihan mihin tahansa, etenkään olemaan hoitaja miehelle - niin jo on vaikea löytää riittävän aikuista miestä rinnalle.
Miehet kun ikuisesti kai etsivät kilttiä, alistuvaa, perinteistä naista - ja usein nuoret, kokemattomat naiset suostuvat tähän perinteiseen naisen rooliin.
On ihan oikein, että naisella on jonkinlainen kriteeri, taso, tai toive/vaatimus uudelle ihmissuhteelle. Liian paljon naiset ovat joutuneet kärsimään elämässään miehen vuoksi. Liian monet naiset joutuvat äitylin, ruuanlaittajan, hoitajan, huoltajan tehtäviin parisuhteessa. Nähty on.
Aloittajalle sanon: keskity muihin juttuihin kuin miehen etsimiseen. Kannattaa panostaa työhön ja harrastusjuttuihin, vapaa-aikaan, jne. Elä itsellesi!
Tuo mitä kerrot miehistä on ihan täyttä roskaa. Kuten varmasti itsekin sen tiedät.
T. mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä. 2 v kun oli erosta ex on naimisissa ja pullat uunissa, ei myönnä oli nainen valmiina.
Minä kamppailen pienen elintasoni kanssa. Elämä on valintoja täynnä ja 1 valinnoistani oli lasten ei tarvinnut muuttaa kotiaan. Kun yhtäkkiä 2 maksajaa muuttuu yhdeksi, on lopputulos tämä.
Itse pärjään loistavasti elämäntavalla, jossa syödään perusruokaa, ei käytetä alkoholia, en ole tähänkään mennessä käyttänyt, en käy maksullisissa jutuissa. Helsinki on täynnä ilmaistapahtumia. Ja en maksa miehen kuluja.
Deittailu on onneksi helppoa ja halpaa. Kun treffaa kahvilassa, jossa on vielä kahvipussi, ei omat kulut ole montaa euroa. Olen antanut monta hauskaa hetkeä vakiokahvilan työntekijöille, elämään kun mahtuu paljon iloa.
Se miehen uusi nopeasti tilalle tullut nainen ei varmaan ole mikään elämänrakkaus. Kunhan jonkun ekan ottanut, joka hänet on huolinut. Olisit säkin voinut sillä lailla tehdä, mutta olisiko se nyt kivaa. Pidä vaan kriteerit vähän korkeammalla.
Jätin eksäni 15 vuoden suhteen jälkeen kolmekymppisenä. Otin lapset mukaani. Eksä löysi monta vuotta nuoremman naisen parin kuukauden sisään. En edes harkinnut uutta suhdetta tuossa vaiheessa. Baariin menin ekaa kertaa kolme kuukautta eron jälkeen, viisi kuukautta eron jälkeen löysin nykyisen mieheni jonka kanssa yhdessä yli 10v josta 7 vuotta naimisissa. Eksäni erosi jokunen aika siitä naisesta jonka löysi silloin hetimiten. Eivät olleet naimisissa.Heillä ei ole yhteisiä lapsia. Kuukausi eronsa jälkeen löysi itsensä ikäisen naisen jonka luo muutti heti. Minulla on nykyään kaksi lasta niiden eksän kanssa tehtyjen lisäksi. Olen tukevasti naimisissa. Miehet edelleen yrittävät tehdä tuttavuutta kanssani kun yksin jossain kuljen mutta pysyttelen nykyisessä elämässäni. Mitä ehkä yritän sanoa on että asiat voivat muuttua hetkessä. Jos nykyinen suhteeni loppuu jostakin syystä niin aion pysytellä sinkkuna. En usko että kukaan pysyy sinkkuna koska on niin kranttu vaan ainoastaan siksi ettei kohdalle satu oikeaa ihmistä jonka kanssa synkkaa.
Kerran jättäjä, aina jättäjä