Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko tälle nimeä? Kun yli satakiloinen rajoittaa kaloreitaan ja ajatukset pyörii vain syömisessä/syömättömyydessä..
11.06.2017 |
Olen pudottanut kymmenen kiloa kuukaudessa ja päivän kalorit ovat siinä 500-800 kcal. Nuorempana olen ahminut, siis saanut kohtauksia joiden aikana olen syönyt kunnes tuntuu että melkein oksennan. Nyt en ahmi, mutta kyttään tarkasti syömisiäni ja tunnen epäonnistumista jos syön jotain, mikä ei "kuulu" listalleni.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Turha ja tyhjänpäiväinen kitudieetti.
Syö ravitsevaa ruokaa, niin pysyy mieli ja kroppa kunnossa. Tarpeeksi proteiinia ja rasvaa. Kykkä. Kuulit oikein. Rasvaa. Se pitää kylläisenä ja se on iholle ja hiuksille tarpeellista.
Kitudieetillä saat vaan elimistön sekaisin ja pään hajoamaan.
En oikein tiedä itsekään, mistä tämä alkoi. Olin pitkään kipeänä enkä saanut alas ruokaa, joten vatsalaukkuni pienentyi -> opin syömään paljon pienempiä annoksia. Sitten huomasin myös, etteivät tavalliset herkut ja lempiruoat maistu enää hyviltä suussani, joten aloin syömään terveellisempää ja puhtaampaa ruokaa. Syön tällä hetkellä lähes maustamattomia versioita perusruoasta.
Ja joo, tyhmää tämä on.
Vierailija kirjoitti:
En oikein tiedä itsekään, mistä tämä alkoi. Olin pitkään kipeänä enkä saanut alas ruokaa, joten vatsalaukkuni pienentyi -> opin syömään paljon pienempiä annoksia. Sitten huomasin myös, etteivät tavalliset herkut ja lempiruoat maistu enää hyviltä suussani, joten aloin syömään terveellisempää ja puhtaampaa ruokaa. Syön tällä hetkellä lähes maustamattomia versioita perusruoasta.
Ja joo, tyhmää tämä on.
Ei maustamatta jättäminen tee huonosta ruuasta puhdasta ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein tiedä itsekään, mistä tämä alkoi. Olin pitkään kipeänä enkä saanut alas ruokaa, joten vatsalaukkuni pienentyi -> opin syömään paljon pienempiä annoksia. Sitten huomasin myös, etteivät tavalliset herkut ja lempiruoat maistu enää hyviltä suussani, joten aloin syömään terveellisempää ja puhtaampaa ruokaa. Syön tällä hetkellä lähes maustamattomia versioita perusruoasta.
Ja joo, tyhmää tämä on.
Ei maustamatta jättäminen tee huonosta ruuasta puhdasta ruokaa.
Ei teekään, mutta vaihdoin einekset ym. kotiruokaan, mielestäni se tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein tiedä itsekään, mistä tämä alkoi. Olin pitkään kipeänä enkä saanut alas ruokaa, joten vatsalaukkuni pienentyi -> opin syömään paljon pienempiä annoksia. Sitten huomasin myös, etteivät tavalliset herkut ja lempiruoat maistu enää hyviltä suussani, joten aloin syömään terveellisempää ja puhtaampaa ruokaa. Syön tällä hetkellä lähes maustamattomia versioita perusruoasta.
Ja joo, tyhmää tämä on.
Ei maustamatta jättäminen tee huonosta ruuasta puhdasta ruokaa.
Ei teekään, mutta vaihdoin einekset ym. kotiruokaan, mielestäni se tekee.
Mistä aineksista valmistat ruokasi?
Entä sille, kun 60-kiloinen ei voi olla miettimättä ruokaa ja laihduttamista koko ajan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein tiedä itsekään, mistä tämä alkoi. Olin pitkään kipeänä enkä saanut alas ruokaa, joten vatsalaukkuni pienentyi -> opin syömään paljon pienempiä annoksia. Sitten huomasin myös, etteivät tavalliset herkut ja lempiruoat maistu enää hyviltä suussani, joten aloin syömään terveellisempää ja puhtaampaa ruokaa. Syön tällä hetkellä lähes maustamattomia versioita perusruoasta.
Ja joo, tyhmää tämä on.
Ei maustamatta jättäminen tee huonosta ruuasta puhdasta ruokaa.
Ei teekään, mutta vaihdoin einekset ym. kotiruokaan, mielestäni se tekee.
Mistä aineksista valmistat ruokasi?
Tein tänään spagettia täysjyväpastasta, tomaateista, luomujauhelihasta (10%), selleristä, porkkanasta ja sipulista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alkava anoreksia.
Voiko näin lihavalla muka olla anoreksia? Ainakaan Google ei tiedä asiasta juuri mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
EDNOS
Käy syli ry:n keskustelupalstalla, sieltä löydät tietoa ja ehkä vertaistukeakin.
Ihan normaali vaihe ahmimishäiriössä. Kohta taas repsahtaa.
Pitäs tehä täydellinen elämänmuutos ja käydä verikokeissa ym. Aloittaa liikunta ja ajatella sen olevan uusi elämä, eikä mikään dietti tai syömishäiriö. Syömishäiriö sinulla on ja se on ahmimishäiriö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkava anoreksia.
Voiko näin lihavalla muka olla anoreksia? Ainakaan Google ei tiedä asiasta juuri mitään.
Ei anoreksia katso kokoa, se on vika korvien välissä.
Mulla samaa, mutta paino nyt n. 85kg. Ahmimishäiriötä minulla ei ole, sillä en ole koskaan ahminut. Paino noussut pikkuhiljaa raskauksien ja vuosien myötä. Aloin laihduttamaan ns. normaalisti vuodenvaihteessa ja nyt olen päässyt siihen pisteeseen mitä tavoittelinkin (ja jossa joitakin vuosia sitten olin). Eli lasken ja punnitsen joka suupalan, sitä tyytyväisempi olen mitä vähemmän syön. 800-1000kcal on tällä hetkellä suunnilleen päivän määrä. Pyrin käymään tunnin verran salilla tai lenkillä joka päivä. Ajoittain oksennan jos syön jotain mitä en olisi halunnut (mutta en siis ahmi, ihan vaikka palan jäätelöä tai vastaavaa). Syöminen tai oikeastaan sen vahtiminen vie suuren osan päivästäni.
Tiedän ettei laihduttamistapani ole kovin terveellinen, mutta koen että se on ainoa tapa jolla voin onnistua. Minulla oli vastaava jakso nuorempana, silloin tilanne meni lähes diagnosoitavan anoreksian puolelle ja hain apua. Nyt aion laihduttaa vain sopivasti, en päästä sitä niin pahaksi tällä kertaa. Tiedän että ajatukseni ovat jollain tavalla jo syömishäiriöisiä, mutta en välitä niin kauan kuin se antaa minulle riittävän motivaation syödä tarpeeksi vähän.
T. 38v äiti. (Ei kaikki syömishäiriöiset ole teinejä tai teineinä sairastuneita)
Vierailija kirjoitti:
Mulla samaa, mutta paino nyt n. 85kg. Ahmimishäiriötä minulla ei ole, sillä en ole koskaan ahminut. Paino noussut pikkuhiljaa raskauksien ja vuosien myötä. Aloin laihduttamaan ns. normaalisti vuodenvaihteessa ja nyt olen päässyt siihen pisteeseen mitä tavoittelinkin (ja jossa joitakin vuosia sitten olin). Eli lasken ja punnitsen joka suupalan, sitä tyytyväisempi olen mitä vähemmän syön. 800-1000kcal on tällä hetkellä suunnilleen päivän määrä. Pyrin käymään tunnin verran salilla tai lenkillä joka päivä. Ajoittain oksennan jos syön jotain mitä en olisi halunnut (mutta en siis ahmi, ihan vaikka palan jäätelöä tai vastaavaa). Syöminen tai oikeastaan sen vahtiminen vie suuren osan päivästäni.
Tiedän ettei laihduttamistapani ole kovin terveellinen, mutta koen että se on ainoa tapa jolla voin onnistua. Minulla oli vastaava jakso nuorempana, silloin tilanne meni lähes diagnosoitavan anoreksian puolelle ja hain apua. Nyt aion laihduttaa vain sopivasti, en päästä sitä niin pahaksi tällä kertaa. Tiedän että ajatukseni ovat jollain tavalla jo syömishäiriöisiä, mutta en välitä niin kauan kuin se antaa minulle riittävän motivaation syödä tarpeeksi vähän.
T. 38v äiti. (Ei kaikki syömishäiriöiset ole teinejä tai teineinä sairastuneita)
Tosi sairasta touhua!
Tottakai ajatuksesi pyörii vain syömisessä, jos rajoitat kalorit 800-1000 kcal päivässä. Se on aivan liian vähän, ja elimistö huutaa koko ajan lisää ravintoa. Järkevä määrä satakiloiselle laihdutukseen olisi noin 2000 kcal päivässä.
Jos et saa itsellesi puhuttua järkeä, niin suosittelen juttelemista mielenterveysalan ammattiauttajan kanssa.
Onko nimeä? Eikös tuo ole laihduttamista? Tai sitten VLCD, Very Low Caloric Diet.
Sairaalloinen kalorien ja syömisen tarkkailu on Ortoreksia.
Moni missi ja malli tms harrastaa/ kärsii ortoreksiasta. Luulen et harrastaa ,sillä kuka nyt uskaltaa tunnustaa ( heistä) että kärsii.
Karita Tykkä tulee ekana mieleen ja moni muu.
Alue: Aihe vapaa
Syömishäiriö