Lue keskustelun säännöt.
Veljen vaimo ignooraa vauvani
10.06.2017 |
Meillä on mieheni kanssa nyt 1-vuotias lapsi ja koko lapsen elinaikana ei veljen vaimo ole kiinnittänyt oikein mitään huomiota vauvaan. Esim. tämä veli kuitenkin leikkii ja viihdyttää lasta ja vauva tykkääkin tosi paljon veljestäni, mutta tätä veljen vaimoa vierastaa ja ihan ymmärrettävästikin, koska hän ei aina edes tervehdi vauvaa. Muuten on siis ihan kohtelias ja kiva, viettää aikaa aikuisten kesken ja on ihan mukava vaikka ehkä vähän hiljainen, mutta ihmetyttää kun ei lapsen asiat kiinnosta yhtään?! Omia lapsia heillä ei ainakaan vielä ole, mutta ihmetyttää kyllä että noin törkeästi jätetään huomiotta ja korkeintaan sanotaan jotain "hei hei" vauvalle, kun ollaan perheen keskeen jossain. Toivottavasti ei omia lapsiaan tule kohtelemaan noin kylmästi.
Kommentit (48)
Minä olin ihan järkyttävän jäinen lapsille ennen omani syntymää. Ei minkään laista kokemusta lapsista. Vierastin pieniä ihmisiä siis todella. En yhtään tiennyt miten niiden kanssa toimitaan ja mitä voi jutella tms. Nyt olen oppinut. Vasta oman lapsen myötä. Ehkä veljen tyttöystävä on samaa sorttia kanssani?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No hei parikymppinen on melkein lapsi itsekin. Ei vielä paijaa vauvoja. Kaikki aikanaan!
Miten se lapsi oppii käyttämään kuin aikuiset jos sitä ei huomioida ja aikuiset eivät näyt ä mallia ja ota kontaktia?
Vierailija kirjoitti:
Miten se lapsi oppii käyttämään kuin aikuiset jos sitä ei huomioida ja aikuiset eivät näyt ä mallia ja ota kontaktia?
Tässä on kyseessä siis vuoden ikäinen ihminen: sen ikäiset eivät opi käytöstapoja aikuisilta vaan elävät ihan omissa maailmoissaan!!! Vai muistatko itse traumatisoituneesi vuoden vanhana jos joku ei kiinnittänyt sinuun huomiota?! Lähes kaikki, mikä tapahtuu ennen 2-3 ikävuotta jää unohduksiin, eikä ton ikäisellä ole aivokapasiteettia tajuta veljen vaimon käytöksestä yhtään mitään!
Lapsen äiti tässä on pahoittanut mielensä ja hän voi pukea ne "ison tytön housut" ylleen ja hyväksyä, ettei kaikki palvo hänen silmäterää ja halua viettää iltaa leperrellen lapselle!
Jos asia näin paljon vaivaa aptä, niin otahan asia puheeksi kyseisen naisen kanssa tai lakkaa kutsumasta kylään, ongelmahan on sillä ratkaistu!!!!
En minäkään ole kiinnostunut toisten lapsista. Kohteliaisuudesta jutustelen kyllä pakolliset kuulumiset.
Omani olen jo kasvattanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin äitinä ymmärrän tunteesi, onhan se oma lapsi aina itselle erityinen ja siksi tuntuu oudolta/ikävältä, jos tuttava/sukulainen toistuvasti jättää lapsen huomioimatta.
Mutta: se oma lapsi on kuitenkin aina nimenomaan OMA - tämä ei tarkoita, että muilla kuin ehkä isovanhemmilla olisi erityisen lämpimiä tunteita lasta kohtaan. Tämä ei tietenkään tarkoita myöskään sitä, että muut varsinaisesti inhoisivat lasta. Heille lapsi on mahdollisesti yhdentekevä eikä mitään sen kummempaa.
Ja vielä tämä: eiväthän kaikki ihmiset ole "lapsirakkaita" tai taitavia lasten kanssa (oma mieheni kuuluu näihin "taitamattomiin"). Tällaiset ihmiset pyrkivät välttelemään lapsia, koska eivät osaa olla luonnollisesti lasten kanssa.
Mitä sitten kannattaisi tehdä? Älä ainakaan missään tapauksessa sano kälyllesi asiasta mitään, sanominen vain pahentaisi tilannetta varsinkin, jos et tiedä tarkkaa syytä kälysi toimintaan. Itse antaisin asian olla. Voihan olla, että tilanne alkaa korjaantua itsestään, kun lapsesi vähän kasvaa ja oppii esim. puhumaan kunnolla. Sitten kun lapsesi on isompi ja jos tilanne on edelleen sama, voit keksiä lastasi varten jonkun "meriselityksen" siitä, miksi täti (siis kälysi) käyttäytyy sillä tavalla. Yritä keksiä sellainen neutraali selitys, joka ei loukkaa lastasi tai kälyäsi (esim. tätiä varmaan vähän jännittää lasten kanssa oleminen yms.).
Toivottavasti tästä oli apua...😊
Muiden lapset ei vaan kiinnosta.. Vaikka lapsesi on oman elämäsi keskipiste, ei muiden tarvitse ajatella tai toimia samoin. :)
Olen työskennellyt päiväkodissa ja koulussa, mutta en silti hirveästi ota kontaktia kavereiden vauvoihin ym.. En vapaa-ajallani jaksa ajatella lapsia. Serkuillani on myös lapsia, mutta lähinnä vain hymyilen heille, koska näemme niin harvoin joten se kontaktin otto ei ole niin luontevaa. He Myös vierastavat, vaikka työelämässä lapset lähestyvät mua helposti.