Mitä kuoleman jälkeen tapahtuu?

Lukekaa Raamattua.

Raamattu on Jumalan Sanaa.

Raamattuun voi luottaa.

Raamatun Sana on varmaa.

Raamatun kertomukset ovat todistettavissa.

Raamattu on Jumalan Rakkaus Kirje Sinulle.

Kuoleman jälkeen on elämää.

Jumala on Rakkaus.

"Jotkut uskovat, että sen jälkeen ei tapahdu mitään. Toiset uskovat, että meille kasvaa siivet. Minä uskon, että meidän ajatuksemme elävät niin kauan kuin joku muistaa meidät. Ja meidän ruumiimme, jotka haudataan laaksoon, muuttuvat maaksi, synnyttävät sammalta ja ruokkivat puita, jotka kasvavat vielä meitäkin suuremmiksi."

Tämä erittäin omalta tuntuva vastaus on lainaus Suna Vuoren lastenkirjasta "Hirveää, parkaisi hirviö". Helmi!

Mun mielestä on naiivin uhmakasta ja oikeastaan epätieteellistä väittää tietävänsä, että ihminen muuttuu vain mullaksi tai tuhkaksi. Kukaan ei tiedä varmasti, ja ihmisillä on ollut hurjia rajatilakokemuksia, jotka toki voi laittaa ties minkä milloinkin piikkiin, mutta sekin on vain arvailuja.

deri kirjoitti:

Täällä näkee ihmisten tietämättömyyden hengellislle asioille. Helvettiin te ootte menossa ilman uudestisyntymisen  kokemusta Jeesuksen kautta. Näin Raamattu sanoo selkeästi. Se on ikuinen kadotus ilman Jeesusta.

Niinpä, Jumalan nimessä kaikki ihmiset EIVÄT ole samanarvoisia. Ne ketkä ei ole kuulleet Jeesuksesta kokevat iankaikkisen kärsimyksen. Mitäs syntyivät sivistyksen ulkopuolelle tai tynnyriin.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu aika surulliselta jos ei kuoleman jälkeen olisi mitään,mikä olisi elämän tarkoitus, ? Siis uskon...en oikein uskalla muutakaan.

Sinulle on annettu mahdollisuus elää niin hienossa paikassa kuin maapallo ja se ei sinulle riitä?

Mä uskon taas silleen et me kaikki + kaikki elävä jolla on tietoisuus on se sama tietoisuus joka elää tässä energiassa sekä atomeissa ja on se sama "minä" mikä mulla ja teillä nytkin siellä päässä. Sit kun kuolee niin se vaan ilmenee erinäköisissä tyypeissä se kaikkeuden tietoisuus kuin mikä se sun naama oli. Se maatuu ja ego ja yksilön illuusio samalla. Ja uskoisin että se tietoisuus on samaan aikaan kaikessa (ennen syntymää ja kuoleman jälkeen) ja vain siinä ydessä henkilössä joka on syntynyt johonkin muotoon. Kuuntelemalla intuitiota näin vain päättelin mutta kaipa siitä on ollut jo jonkinnäköistä tutkimusta että mitä jos se tietoisuus on kvanteissa ja atomeissa pysyvä ominaisuus jota yksilön kuolema ei muuta. Kaiken ajan ja paikan lävistävä tietoisuus joka menee siimankaltaisina linjoina kaiken läpi kultaisessa leikkauksessa noudattaen tuttuja geometrisia kuvioita. Geometrisia lainalaisuuksia tästä löytyy moskeijoista. Myös sanonta "As above, So below" kuvastaa tuota kvanteille tyyppistä kykyä olla kahdessa paikassa samaan aikaan ja toistaalta kaikkeuden taipumusta toistaa samoja muotoja aina vain, ikuisesti. Palluroita tiloissa toisensa perään.

Vierailija kirjoitti:

deri kirjoitti:

Täällä näkee ihmisten tietämättömyyden hengellislle asioille. Helvettiin te ootte menossa ilman uudestisyntymisen  kokemusta Jeesuksen kautta. Näin Raamattu sanoo selkeästi. Se on ikuinen kadotus ilman Jeesusta.

Mitään uudestisyntymisiä ei ole. Usko Jeesukseen riittää. Kuolleet herätetään ja elävät ylöstemmataan kun sen aika on.

Ihminen uudestisyntyy ylhäältä, kun hän uskoo Jeesukseen.

Tietoisuus (sielu???) on vain pitkälle kehityneen hengissäpysymisvietin sivutuote. Puhdas evolutiivinen vahinko joka on syntynyt kädelliselle apinalle jolle on kehittynyt vaativat taidot pysyä hengissä erilaisissa ilmastollisissa ja sosiaalisissa tilanteissa.

Vierailija kirjoitti:

Mikä sielu?

Googleta ,sieltä sen vastauksen löydät

Vierailija kirjoitti:

Mä uskon taas silleen et me kaikki + kaikki elävä jolla on tietoisuus on se sama tietoisuus joka elää tässä energiassa sekä atomeissa ja on se sama "minä" mikä mulla ja teillä nytkin siellä päässä. Sit kun kuolee niin se vaan ilmenee erinäköisissä tyypeissä se kaikkeuden tietoisuus kuin mikä se sun naama oli. Se maatuu ja ego ja yksilön illuusio samalla. Ja uskoisin että se tietoisuus on samaan aikaan kaikessa (ennen syntymää ja kuoleman jälkeen) ja vain siinä ydessä henkilössä joka on syntynyt johonkin muotoon. Kuuntelemalla intuitiota näin vain päättelin mutta kaipa siitä on ollut jo jonkinnäköistä tutkimusta että mitä jos se tietoisuus on kvanteissa ja atomeissa pysyvä ominaisuus jota yksilön kuolema ei muuta. Kaiken ajan ja paikan lävistävä tietoisuus joka menee siimankaltaisina linjoina kaiken läpi kultaisessa leikkauksessa noudattaen tuttuja geometrisia kuvioita. Geometrisia lainalaisuuksia tästä löytyy moskeijoista. Myös sanonta "As above, So below" kuvastaa tuota kvanteille tyyppistä kykyä olla kahdessa paikassa samaan aikaan ja toistaalta kaikkeuden taipumusta toistaa samoja muotoja aina vain, ikuisesti. Palluroita tiloissa toisensa perään.

Kyllä yksilön kokemukseen omasta itsestään liittyy mielestäni nimenomaan aivot ja hermosolujen toiminta aivoissa. Kyllähän monet ns. henkiset opettajat (jotka eivät ole tiedemiehiä todellakaan) opettavat juuri noin kuin tuossa kuvaat, mutta mitä virkaa jollain abstraktilla atomeissa olevalla "tietoisuudella" oikein on? Atomeista on varsin pitkä matka aivoissa oleviin hermosoluihin ja niiden välisiin biokemiallisiin yhteyksiin.

En ymmärrä myöskään lainkaan miksi ego ja yksilön kokemus omasta itsestään olisi mikään illuusio. Miksi evoluutio on luonut edes "egon" jos kyseessä on vain jokin illuusio?

Kyllä tietoisuutta on itse asiassa tutkittu ihan neurotieteissä paljonkin, harvoin siitä vain puhutaan. Tutkimukset ovat aika monimutkaisia, joten siitä on tietysti vähän hankala puhuakaan täysin mutu-pohjalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon että sielu irtoaa ruumiista , uskon kuolemattomaan sieluun ja raamatun mukaiseen uudelleen syntymiseen.

Raamatussa ei ole mitään uudelleensyntymisiä.

Ok,väärä sanamuoto siis: uudestisyntymiseen!

 En ole koskaan ollut millään tavalla uskonnollinen, en kuulu edes kirkkoon, joten oli kyllä aikamoinen järkytys, kun isäni ilmestyi minulle kuolemansa jälkeen ja vielä useampaan otteeseen. Ja sanottakoon, että en ollut mitenkään erityisen järkyttynyt isäni kuolemasta, vaan ennemminkin helpottunut, sillä hän oli jo vanha ja sairastanut pitkään. Lisäksi mieheni oli kerran paikalla, kun isäni ilmestyi ja näimme molemmat hänet. Ensimmäisen kerran isäni kävi luonani myöhään illalla, mutta en aivan varmasti nukkunut, muilla kerroilla päiväsaikaan. Tätä jatkui noin kaksi vuotta isän kuoleman jälkeen, sitten isäni ilmoitti, että hän jatkaa nyt matkaansa, emmekä toistaiseksi näe toisiamme ja siihen ilmestymiset loppuivat. Muita yhteydenottoja oli kyllä.

En osaa tuota mitenkään selittää, enkä viitsi siitä hirveästi puhua, koska liikun lähinnä piireissä, joissa tällaiselle nauretaan ja niiden kokijoita pidetään jonkinlaisena hörhöinä ja ikävä sanoa, että juuri tuollainen olin itsekin ennen näitä kokemuksia. Kokemukset ovat tehneet minuun syvän vaikutuksen ja olen alkanut ajattelemaan, että ehkä kaikki ei olekaan tässä mitä näemme, vaan on todella jotain muutakin ja ehkä ihminen ei kuolekaan kuin fyysisesti. En tiedä mihin uskon, mutta omiin kokemuksiini uskon täysin, ne eivät olleet mielikuvitusta eikä toivetta, ei surun aiheuttamaa hallusinaatiota. Näiden kokemusten jälkeen olen kokenut muitakin ns. yliluonnollisia asioita. 

Mutta siis, en tietenkään tiedä mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, mutta nykyään olen avoin erilaisille vaihtoehdoille. 

Vierailija kirjoitti:

Tietoisuus (sielu???) on vain pitkälle kehityneen hengissäpysymisvietin sivutuote. Puhdas evolutiivinen vahinko joka on syntynyt kädelliselle apinalle jolle on kehittynyt vaativat taidot pysyä hengissä erilaisissa ilmastollisissa ja sosiaalisissa tilanteissa.

Vedäpä sitä piriä lisää ja käy hakkaamassa joku.

Miksi yliluonnollisia näkyjä (jos esim. kuollut ilmestyy tai jokin kummitus-havainto) tai muita vastaavia ei taltioida? Kaikilla on nykyään kamerakännykät mukana, tuntuu oudolta, ettei kunnolla dokumentoituja havaintoja tulisi ihan kaiken aikaa suorastaan netti täyteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä uskon taas silleen et me kaikki + kaikki elävä jolla on tietoisuus on se sama tietoisuus joka elää tässä energiassa sekä atomeissa ja on se sama "minä" mikä mulla ja teillä nytkin siellä päässä. Sit kun kuolee niin se vaan ilmenee erinäköisissä tyypeissä se kaikkeuden tietoisuus kuin mikä se sun naama oli. Se maatuu ja ego ja yksilön illuusio samalla. Ja uskoisin että se tietoisuus on samaan aikaan kaikessa (ennen syntymää ja kuoleman jälkeen) ja vain siinä ydessä henkilössä joka on syntynyt johonkin muotoon. Kuuntelemalla intuitiota näin vain päättelin mutta kaipa siitä on ollut jo jonkinnäköistä tutkimusta että mitä jos se tietoisuus on kvanteissa ja atomeissa pysyvä ominaisuus jota yksilön kuolema ei muuta. Kaiken ajan ja paikan lävistävä tietoisuus joka menee siimankaltaisina linjoina kaiken läpi kultaisessa leikkauksessa noudattaen tuttuja geometrisia kuvioita. Geometrisia lainalaisuuksia tästä löytyy moskeijoista. Myös sanonta "As above, So below" kuvastaa tuota kvanteille tyyppistä kykyä olla kahdessa paikassa samaan aikaan ja toistaalta kaikkeuden taipumusta toistaa samoja muotoja aina vain, ikuisesti. Palluroita tiloissa toisensa perään.

Kyllä yksilön kokemukseen omasta itsestään liittyy mielestäni nimenomaan aivot ja hermosolujen toiminta aivoissa. Kyllähän monet ns. henkiset opettajat (jotka eivät ole tiedemiehiä todellakaan) opettavat juuri noin kuin tuossa kuvaat, mutta mitä virkaa jollain abstraktilla atomeissa olevalla "tietoisuudella" oikein on? Atomeista on varsin pitkä matka aivoissa oleviin hermosoluihin ja niiden välisiin biokemiallisiin yhteyksiin.

En ymmärrä myöskään lainkaan miksi ego ja yksilön kokemus omasta itsestään olisi mikään illuusio. Miksi evoluutio on luonut edes "egon" jos kyseessä on vain jokin illuusio?

Kyllä tietoisuutta on itse asiassa tutkittu ihan neurotieteissä paljonkin, harvoin siitä vain puhutaan. Tutkimukset ovat aika monimutkaisia, joten siitä on tietysti vähän hankala puhuakaan täysin mutu-pohjalta.

Hermosolut aivoissa muodostavat täysin samankaltaisia rakenteita ja rihmastoja kuin myöskin tähdet universumissamme. Siitä tuo as above, so below. Atomeista ei ole pitkä matka aivosoluihin, sillä ne muodostuvat niistä. Kaikki kemialliset ja sähköiset prosessit ovat atomien aikaansaamia. Atomit muovaavat aivot. Kun aivoja kantava ihminen kuolee, energia ei universumista tai multiversumista katoa. Se siirtyy kvanttimeressä muualle.

Ego sekä yksilön kokema erillisyys ei ole eläessä illuusio, mutta on esitetty teorioita siitä, että kuollessa tietoisuus kokee ahaa-elämyksen siinä, että tietoisuus onkin olemassa yhä vaikka tuo yksilö ei enää ole minä. Ego onkin tärkeä sillä se suojaa meitä sen aikaa kun elämme. Syntyminen johonkin muotoon antaa tietoisuudelle alustan kokea olemassaolon. Miksi näin on, ei tiedetä.

Tietenkään en väitä että asia on näin. Minusta on vain kiehtovaa ajatella sekä visualisoida asioita joita ei olla vielä pystytty varmuudella todentamaan.

Miten ajattelette dementoituneen ihmisen elämän jatkuvan kuoleman jälkeen. Ylipäätään millaiseen ikään ihminen herää ylösnousemuksen jälkeen.

Ihmisen on uskottava Jumalaan, jotta pääsee taivaaseen. Mutta entä dementoitunut. Hän voi olla unohtanut, että on Jumala, vaikka uskoi aiemmin. Entä päänsä kolauttanut. Entä psykopaatti, jonka synnynnäinen aivorakenne estää uskomisen.

Olisi kovin ankeaa elää, jos ei olisi toivoa, että kuoleman jälkeen pääsisi parempaan paikkaan eli taivaaseen.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kovin ankeaa elää, jos ei olisi toivoa, että kuoleman jälkeen pääsisi parempaan paikkaan eli taivaaseen.

Kuulut siis heikkoihin ja aivopestyihin pelkureihin.

Ihminen lakkaa olemasta ja madot saa ruokaa.