Avaruusolento kokemuksia?
Itse heräsin yöllä kun olin yksin mökillä, verhojen raosta paistoi yöttömän yön kajastus ja tunsin jotenkin olon tutuksi ja rauhalliseksi, jopa euforiseksi.
Sitten tajusin että tuo tunne oli tuttu ajoilta kun olin sairaalassa ja sain kipulääkkeitä, paljon kipulääkkeitä.
Katseeni siirtyi verhoista seiniin, tauluihin ja keittiön pöytään joka näkyi avoimesta ovesta, pöydälle oli aseteltu jotain
Lopulta sain katseeni jalkopäähän, jossa seisoi kolme olentoa jonkinlaisista suomuista tai suikaleista koostuvissa tiukoissa puvuissa.
He, tai ne, näyttivät keskustelevan eivätkä katsoneet minuun päin, yritin liikkua ja ikuisuudelta tuntuvan ajan jälkeen(aloin jo uskoa että unihalvaushan se on) ikään kuin napsahdin irti kahleistani ja aloin riuhtoa itseäni ylös.
Olentojen "keskustelu" loppui kuin seinään ja pisin näistä osoitti minua jollain, en osaa edes kuvailla sitä kovin hyvin :/ vähän kuin ne syvän meren meduusat joissa vilkkuu bioluminenssin aiheuttamat valot, tunsin kuinka selkärankaa ja silmänpohjia kouristi ja "lensin" takaisin selälleni, hetken kouristelun jälkeen aloin menettää tajuntaani.
Viimeinen asia jonka muistan tästä oli kun katseeni kääntyi takaisin verhoihin ja jokin peitti näkymät.
Tästä on nyt 2 viikkoa, olen epäillyt mielenterveyttäkin ja kaikkea mahdollista, mutta en uskalla mennä enää mökille.
Onko muilla kokemuksia?
Kommentit (11)
Reptiliaaneja ilmeisesti. Älä pelkää, nyt tiedät.
Lasketaanko kaikki ihmisetkin muuten avaruusolennoiksi vai pitääkö olla oikeasti käynyt avaruudessa?
Kaapattu kirjoitti:
Itse heräsin yöllä kun olin yksin mökillä, verhojen raosta paistoi yöttömän yön kajastus ja tunsin jotenkin olon tutuksi ja rauhalliseksi, jopa euforiseksi.
Sitten tajusin että tuo tunne oli tuttu ajoilta kun olin sairaalassa ja sain kipulääkkeitä, paljon kipulääkkeitä.
Katseeni siirtyi verhoista seiniin, tauluihin ja keittiön pöytään joka näkyi avoimesta ovesta, pöydälle oli aseteltu jotain
Lopulta sain katseeni jalkopäähän, jossa seisoi kolme olentoa jonkinlaisista suomuista tai suikaleista koostuvissa tiukoissa puvuissa.
He, tai ne, näyttivät keskustelevan eivätkä katsoneet minuun päin, yritin liikkua ja ikuisuudelta tuntuvan ajan jälkeen(aloin jo uskoa että unihalvaushan se on) ikään kuin napsahdin irti kahleistani ja aloin riuhtoa itseäni ylös.
Olentojen "keskustelu" loppui kuin seinään ja pisin näistä osoitti minua jollain, en osaa edes kuvailla sitä kovin hyvin :/ vähän kuin ne syvän meren meduusat joissa vilkkuu bioluminenssin aiheuttamat valot, tunsin kuinka selkärankaa ja silmänpohjia kouristi ja "lensin" takaisin selälleni, hetken kouristelun jälkeen aloin menettää tajuntaani.
Viimeinen asia jonka muistan tästä oli kun katseeni kääntyi takaisin verhoihin ja jokin peitti näkymät.
Tästä on nyt 2 viikkoa, olen epäillyt mielenterveyttäkin ja kaikkea mahdollista, mutta en uskalla mennä enää mökille.
Onko muilla kokemuksia?
Oletan ettet ole loistava trolli joten vastaan:
Onko mökillä muuten havaittu samanlaisia asioita? Oletko kertonut kokemuksesta läheisille?
Näissä tarinoissa on toistuva kaava. Muukalaisilla on teknologiaa joka tainnuttaa ja estää liikkumisen. He ovat epäpäteviä koska pääsit heräämään ja muistat näkemäsi. Avaruusolennot ovat kovia neuvottelemaan keskenään ja heillä on aina yksi johtaja, joka on hivenen muita pidempi tai jolla on erilainen univormu. Yleensä myöhemmin kuvioihin tulee mukaan lääketieteelliset kokeet (usein rectum) ja telepatia.
Jatka mukavaa kirjoitusharrastustasi, sinulla lienee siihen taipumuksia. Omalta äidinkielenopettajaltasi saat syksyllä taas neuvoja ja ohjausta.
On kokemusta nuoruudessa. Kävijät olivat ihmisen näköisiä, viestivät mulle telepaattisesti. Uskon sinua.
No nyt pomppas! :D
Nauruista 2/5