Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Saisiko sinun 16v muuttaa omilleen?
09.06.2017 |
Aloituksen mukaan. Nuoreni haluaa kovasti omaan kämppään ja ehdotti jopa samaa paikkakuntaa, jossa me muutkin perheenjäsenet asutaan. Hän haluaa kuulemma vain omaa tilaa, rauhaa&hiljaisuutta. Oma huone on kotonakin, mutta meillä pari vilkasta nuorempaa sisarusta, joihin esikoisellamme meinaa palaa käpy. En tiedä mitä sanoa, kieltänyt tähän asti olen. Syksyllä aloittaa lukion. Toisaalta olen miettinyt, että mitä jos antaisi sen vuokrata kämpän samasta kaupungista jossa asumme ja nuori saisi kokeilla itsenäisyyttä ja vastuunottoa. Ei se pahaa tekisi, kun itsenäinen on jo nyt melko paljon.. Mietin kuitenkin, että vaikuttaako muuten nuoren elämää jos "liian aikaisin" lähtee? Toisaalta syitä miksi en päästäisi on juuri se että ala-ikäinen ja voi hyvin asua kotonakin ja ei mitään pakollista syytä miksi pitäisi. Mitä muut tekisitte?
Kommentit (30)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kaikki muuttaneet yhdeksännen jälkeen toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Viikonloppuisin käyvät kotosalla. Osalla oma kämppä ja osalla oppilasasuntola. Hyvin on mennyt ja itsenäistyneet todella paljon. Suosittelen.
En noilla perusteilla päästäisi ja tietäisi lisäkustannuksia useita satoja euroja kuukaudessa. Nuori tottuu siihen, että vanhemmat kustantaa ja joku päivä kuitenkin pitäisi asua samalla tavalla ja maksaa itse eläminen ja miten se sitten onnistuu. Oma esikoiseni muutti asuntolaan 15 -vuotiaana pakon edessä opintojen takia ja on siis nyt yhden vuoden käynyt ammattikoulua toisella paikkakunnalla. Viikonlopuiksi tietty tuli kotiin.
Millä rahalla ajattelit hänen elävän? Teidän vai kelan rahoilla? Jos ajattelitte, että kelan rahoilla niin mielestäni alaikäiselle myönnetty toimeentulotuki voidaan periä huoltajilta takautuvasti.
Sinä tunnet nuoresi parhaiten. Onko vastuullinen? Luuletko hänen pärjäävän yksin?
Ei täältä palstalta sitä oikeaa vastausta löydy. Tämä on semmoinen asia missä pitää kuunnella niitä omia tunteita ja vaistoa. Voi olla, että teet väärän päätöksen, mutta sellaista elämä joskus on.
Itse muutin 16-vuotiaana tuollaisen poikaystävän kanssa. Kadun sitä suuresti. Poikaystävä rupesi hakkaamaan heti kahden viikon sisällä. Hän alisti, eristi muista ja kontrolloi kaikkea. Tulin raskaaksi ja sain minun rakkaan tyttäreni.
En. Tytär on kiittänyt jälkeenpäin että ei päästetty muuttamaan vielä lukioaikana poikaystävän kanssa yhteen, vaikka töissä kävikin . Perustivat kodin kyllä yhdessä myöhemmin, kun heillä oli siihen varaa (autoimme kyllä). Lukio on kallis kirjoineen ja kirjoituksineen + vuokra ja ruokaraha siihen päälle, jos asuu erikseen. Lukion ohella ei ehdi niin paljon töitä paiskoa että ilman apua eläisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse muutin 16-vuotiaana toiselle paikkakunnalle opiskelemaan ja hyvin sujui. Elämä opetti ja itsenäistyin. Luulisin että pärjääminen on ihan tyystin persoonasta kiinni.
Pakkohan tuo on päästää. Kotikylällä ei ole opiskelumahdollisuuksia ja hakemassaan koulutuksessa ei ole oppilasasuntoja.
Jos teillä varaa tuollaiseen järjestelyyn on, niin mikä ettei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän nuorten halun itsenäiseen elämään, mutta jäitä hattuun ehkä kuitenkin. Kerroit, että ei ole sellaista syytä, jonka mukaan olisi pakko muuttaa, joten itse pitäisin nuoreni silloin vielä omassa kodissa. Pidät omassa kodissa huolen, että nuori saa rauhaa ja vapauksia. Nuoremmat sisarukset tietenkin kuriin, etteivä häiritse tai mene teinin huoneeseen häiriköimään tai kilju oven ulkopuolella. Rajoilla ja rakkaudella kasvatetuista nuorista tulee fiksuja ja pärjääviä aikuisia.. Vähän myöhemmin vasta omia siipiä kodin ulkopuolelle kokeilemaan. Eri asia, jos esim. opiskelun takia muuttaminen.
Mä taas voisin päästää. Tai päästäisin kokeilemaan esim. pariks kuukaudeks. Pitäisin silmällä nuorta ja hänen touhujaan, asunnon siisteyttä, se että syökö nuori terveellisesti eikä ala järjestää esim. kotibailuja, onko onnellinen/viihtyykö. Jos kaikki olis ihan ok niin sitten voisi jatkaa asumistaan yksin, mutta kuitenkin lähellä vahempiaan. Jos ei toimi niin kotiin takaisin vielä kasvamaan. Kokeilemalla tietää :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä taas voisin päästää. Tai päästäisin kokeilemaan esim. pariks kuukaudeks. Pitäisin silmällä nuorta ja hänen touhujaan, asunnon siisteyttä, se että syökö nuori terveellisesti eikä ala järjestää esim. kotibailuja, onko onnellinen/viihtyykö. Jos kaikki olis ihan ok niin sitten voisi jatkaa asumistaan yksin, mutta kuitenkin lähellä vahempiaan. Jos ei toimi niin kotiin takaisin vielä kasvamaan. Kokeilemalla tietää :)
Toi ei kuulosta yhtään siltä "vapaudelta" mitä nuori mahdollisesti kaipaa. Ei tarvitse vahtia syökö nuori kasviksia vai hamppareita joka päivä...
Aika moni lähtee ton ikäsenä. Jos asuu syrjemmällä yli 30 km koulumatka on aika työlästä, joten suurin osa noissa tilanteissa antaa nuorien lähteä. Kyllä se nuori oppii vastuuta yksin kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat lapset on jo muuttaneet pois kotoa, mutta en olisi päästänyt. Lukio on omalla paikkakunnalla, joten mitään pakko vaihtaa paikkakuntaa ei ollut. Sukulaislapsia on asunut ammattikoulun oppilasasuntolassa ja kokemukset ovat olleet melko kirjavia. Kahden hengen huoneet on käytännössä hankalia. Soluasumisessa on omat haasteensa ja yksiö yksityisiltä markkinoilta olisi ollut liian kallis. Jos koti-ikävä iskee, niin muusta kuin oppilasasunnosta on vaikea päästä eroon, monessa minimivuokra-aika on vuosi.
En päästäisi. Vielä 21 v esikoinen hermoili aikoinaan pärjäämistään, vaikka intoa täynnä muuttikin pois kotoa. Hyvin on pärjännyt ja elää täysin itsenäisesti, mutta 16 v on kyllä vielä aika kakara. Asuminen ja ruoka on kallista, lukiokirjat ja kahvittelut kavereiden kanssa. Rahat ovat pian loppu, samoin uutuudenviehätys. Vaikka oma 16v, pian 17v melkoisen varhaiskypsä onkin, odotan vielä mielelläni pari vuotta että tuosta järkevöityy kaikin puolin ennen kuin lentää maailmalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kotona voi asua lukion ajan niin ei meillä ainakaan olisi niin paljon ylimääräistä rahaa että voitaisiin tuollainen kustantaa. Tietysti jos koulun takia on muutettava niin sillehän ei voi mitään.
Osaako kotihommat? Siivous, ruuanlaitto, pyykinpesu?
Onko vastuullinen opiskelija, ei lintsaile, hyvät numerot? Bilettääkö, onko yhden illan juttuja?
Oletteko laskeneet, paljonko saisi tukia ja opintolainaa? Ymmärtääkö, että lainan joutuu itse maksaa takaisin?
Jos nämä ok, tietysti voi asua omillaan, varsinkin samassa kaupungissa. Ei ole kiinni iästä, vaan kypsyydestä ja taloudellisesta mahdollisuudesta/mahdottomuudesta.
Vierailija kirjoitti:
En päästäisi. Vielä 21 v esikoinen hermoili aikoinaan pärjäämistään, vaikka intoa täynnä muuttikin pois kotoa. Hyvin on pärjännyt ja elää täysin itsenäisesti, mutta 16 v on kyllä vielä aika kakara. Asuminen ja ruoka on kallista, lukiokirjat ja kahvittelut kavereiden kanssa. Rahat ovat pian loppu, samoin uutuudenviehätys. Vaikka oma 16v, pian 17v melkoisen varhaiskypsä onkin, odotan vielä mielelläni pari vuotta että tuosta järkevöityy kaikin puolin ennen kuin lentää maailmalle.
Kasvata lapsesi, että kävisi töissä ja oppisi vastuuta, joka pitää sisällään rahan käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Osaako kotihommat? Siivous, ruuanlaitto, pyykinpesu?
Onko vastuullinen opiskelija, ei lintsaile, hyvät numerot? Bilettääkö, onko yhden illan juttuja?
Oletteko laskeneet, paljonko saisi tukia ja opintolainaa? Ymmärtääkö, että lainan joutuu itse maksaa takaisin?
Jos nämä ok, tietysti voi asua omillaan, varsinkin samassa kaupungissa. Ei ole kiinni iästä, vaan kypsyydestä ja taloudellisesta mahdollisuudesta/mahdottomuudesta.
Kuka tietää oman lapsensa yhden illan jutuista?
Kyllä päästäisin, koska olen hyvä kasvattaja.
Se vetää käynnit ja jää kiinni. Joudutte lastensuojeluun ja selitä siellä että meidän vastuullinen lapsi asuu yksin.
Tilanne kuvitteellinen mutta noin se menee tosielämässä.
Alue: Aihe vapaa
usemmiten on vielä liian nuori.