Miksi näytän peilistä kivalta ja kuvissa shitiltä?

Sama vika. Luulen, että se johtuu tästä naamasta.

Täälä samoin 😂

Sama täällä. Muutama mies on jopa kehunu kauniiksi, ei uskois kun jotain kuvaa katsoo.

No huh! Onneksi en ole ainoa joka tämän asian kanssa kamppailee! Kun katson itseäni peilistä näen ihan nätin naisen, mutta valokuvissa kasvoista punottavan sotanorsun.

Voiko oikeasti olla kehonkuva niin vääristynyt omassa päässä vai mistä se johtuu?

Sama ongelma täällä:Dd

Peilistä en näe massiivista kaksoisleukaa, kuvissa se korostuu.

Jos sovitaan vaan että näytämme samalta kuin peilissä😄 tulee kaikille parempi mieli.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/23/miksi-naytat-valokuvissa-aina-…

Kai se on. Miettikääpä nyt kun sitä samaa pärstää tuijottaa peilistä monta kymmentä vuotta, väkisinkin siihen "tottuu". Peilistä itsensä näkee symmetrisempänä, koska silmä pyrkii korjaamaan nämä ns. pikkuvirheet. Kun itsensä sitten näkee valokuvasta "peilikuvana" (eli oikeasti juurikin oikein päin) se näyttää järkymmältä, koska sitä ei näe tarpeeksi usein jotta siihen tottuisi

Sama ongelma täällä. Olen todennut, että kyse on varmaan fotogeenisyyden puutteesta. Yhden valokuvaajan mukaan monet ihmiset epäonnistuvat kroonisesti kuvissa, jos ovat ilmeikkäitä. Melkein aina on sitten joku ilme tulossa päälle, joka keskeneräisenä pysäytyskuvana näyttää epäluontevalta, epäsymmetriseltä ja ihan vaan rumalta, vaikka ihminen olisi luonnossa kuinka kaunis ja viehättävä.

Olet tottunut näkemään kasvosi peilistä ja koska kasvot ei ole symmetriset aivot eivät pidä "oikeasta" näkymästä niin paljon. Ainakin siksi.

Toisaalta esim kännykän kamera vääristää ellei ole riittävän kaukana kasvoista.

Et ole ruma vaan et vain kuvauksellinen. Olen sen niin monessa tapauksessa - myös malleja!! - todistanut että joku suorastaan epäviehättävä näyttää huikealta kuvissa, ja toisaalta livenä kaunis eloisa ja siro nainen kamalalta kuvissa. Myös miehissä täsmälleen samaa. Blogisteissakin suurin osa kauniina pidetyistä suorastaan järkyttää livenä...ottavat kymmeniä jos ei satoja kuvia joista yksi julkaistavaksi ja vielä opetelleet epäaidot poset, todellisuus ihan toista.

Kannattaa kuvata jollain muulla kuin laajakulmalla läheltä ja suoralla salamalla.

(ihmiset ottavat yleensä todella surkeita kuvia)

Sama täällä. Ilmeisesti muut eivät osaa ottaa hyviä kuvia 😎

Sama juttu täällä. Omissa kasvoissani suurin ongelma on kyllä epäsymmetrisyys, tietyistä kuvakulmista katsottuna näytän suoraan sanoen kehitysvammaiselta. Peilistä kun itseäni katselen, olen ihan kaunis. Todella outoa.

Peilin edessä kun oikein tarkastelet itseäsi, asettaudut mahdollisimman edustavan näköiseksi. Valokuva taas napataan yllättäen hetkellä, johon et ehdi valmistautua (paitsi tietysti jotkut selfiet, jotka ovat yhtä aseteltuja kuin peilikuva).

Valokuva ei ole kolmiulotteinen ja ihmiset näyttävät  pääsääntöisesti siis lihavammilta kuin oikeassa elämässä, kasvoista alkaen.

Olen kaunis, mutta kuvissa näytän järkyttävältä. Siksi välttelenkin kuvia, joissa täytyy katsoa suoraan kameraan+nauraa.

Appivanhempien kuvausinto senkun alentaa itsetuntoa. :-D

Minä olen kai kaunis, tai ainakin useampi ihminen on kysymättä sanonut niin. Peilistä mielestäni olen nätin näköinen. Kuvissa kuitenkin kamalan. Kaksi poikaystävää on ihmetellyt asiaa ääneen, kuulemma näytän luonnossa kauniilta ja kuvissa vammaiselta ja rumalta. En siis ole asiaa heiltä kysellyt, vaan itse ovat ottaneet puheeksi että miksi kaunis nainen näyttää kuvissa ihan rumalta. Eli tulkitsen, että kuvat vääristävät sitä miltä näytän oikeasti, koska muut ihmiset ovat niin sanoneet minulle.

Mua on aina pidetty viehättävän näköisenä mutta kuvissa olen ihan hirviön näköinen.

Kasvoni ovat täysin muodottomat ja epäsymmetriset, hymy kuin mielipuolella ja toinen silmäluomi roikkuu:)

Joskus harmittelen ja kadehdin monilla kotona olevia ihania perhekuvia, kun mä kuolen mun lapsilla ei ole kuin 1-2 kuvaa minusta ja nekin kaukaa otettuja!