Miksi naisille on niin turnoff _naisten_ oma häpykarvoitus?

Miehenä en ole koskaan tuota ajeluintoa ymmärtänyt. Hassun ja luonnottoman näköistä alapäätä siitä vain seuraa.

Luulisin että pohjimmiltaan kyse on epävarmuudesta, konformistisuudesta ja pornon liikakulutuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Luulisin että pohjimmiltaan kyse on epävarmuudesta, konformistisuudesta ja pornon liikakulutuksesta.

Vähän sama kuin botoxit, liika meikkiä ja pornot vaatteet. Kaikkea mitä voi tuunata ja puunata niin pitää koska nainen itsessään ei koe kelpaavansa. Heikko itsetunto.

Mammat perustelemassa puskiaan. Nyt turvat tukkoon ja trimmaamaan

Minusta nainen normaalilla karvakolmiolla on erittäin kaunis näky. En ymmärrä, miksi ajella?

http://68.media.tumblr.com/23cffe04087f37f4749268bb2ec93334/tumblr_oqmv…

Mä vaan tykkää karvattomasta/vähäkarvaisesta, en kyllä silti yöki muiden karvoituksille koska ihan sama mitä muut itselleen tekevät. Muuten en sitten muokkaakaan ulkonäköäni pahemmin, en esim. meikkaa, lakkaa kynsiä tai värjää hiuksia.

En mä ainakaan ole tavannut naisia, joita ällöttäisi luomu alapää.

Mun mielestä se on jännä, kun miehelle kelpaa joko ajeltu, tai kunnon puska. Ei mitään siltä väliltä

Täällä ainakin yksi puskamamma, jonka ei tarvitse ällöttyä eikä perustella.

Samaa ihmettelen. Tytöt oppivat häpeämään luonnollista itseään, kun taas pojat suorastaan odottavat partahaivenien kasvua. Partaa pidetään miehisyyden symbolina. Saatan kyllä itsekin ajella karvoja, mutta vihaan sitä viikon jälkeen tulevaa kutinaa, joten nyt on ollut ihanaa olla luonnontilassa. Hetken piti ällöttävän, kunnes huomasi tykkäävänsä siitä että ilma kiertää eikä paikat hierry. Varsinkin urheillessa tärkeää. Erityisesti ihmettelen että karvoja pidetään epähygienisiä naisilla, mutta kappas samat karvat miehillä ei vastaavaa reaktiota saa. Karva kuin karva, onko sillä väliä kenellä on.

Musta se on vaan oksettavaa kun on sellainen puska mitä ei ole sheivattu YHTÄÄN ja sitten siihen kakkeroituu esim kaikki valkovuoto+menkkavuodot ja sieltä karvojen kätköistä saa nyppiä vessapaperin paloja. Itse olen posliini eikä tulisi mieleenkään enää palata puskaan!

Edelliseen vielä lisätäkseni: panen nuoria kolleja eivätkä he nuole jos en ole sheivannut.

Luulen et noi on jotain lassukkamiehen provoja yhdestä kynästä. Tunnistaa tyylin ja samat teesit aina. 

Ensinnäkin mun karvoitukseen ei tule paakkuja ja toiseksi ne menkkaveret on sitten iholla muhimassa vai luuletko että ne mystisesti katoaa kun on karvaton. 

Toiseksi suihku on myös keksitty. Menkkojen aikaan voi joutua suihkuttelemaan, mutta niinhän sitä karvattomanakin pitää.

Kolmanneksi, jos sulle tulee karvoja suuhun nuollessa, nuolet väärästä paikasta. Karvat saa kyllä sivuun kädellä. 

Neljänneksi, ei suihinottaessa ne miesten munakarvatkaan mitään herkkua ole, mutta onneksi en tee sitäkään kun ei vastapalvelusta tule.

Sitten ihmetellään kun ei kelvata kenellekään vaikka ollaan ihan mukavia normaalinaisia. JOs haluaa miehen, kannattaa meikata, ajella naamakarvat ja ne häpykarvat sekä kainalokarvat. Miehet eivät todellakaan tykkää karvoista naisessa muuta kuin tukassa. Myös hyvälle tuoksuminen on erittäin tärkeää unohtamatta tietenkään suuhygieniaa.

En muista miksi aloitin karvojeni ajelun, mutta aika nuorena sen aloitin ja vasta joskus muutama vuosi sitten aloin kyseenalaistaa miksi teen sitä. Kasvatin muutaman kerran karvani takaisin, mutta kun on tottunut olemaan karvaton niin ne karvat tuntuu olevan tiellä, kutittaa, ärsyttää masturboidessa ja niihin jää menkkaveri inhottavasti. Muiden karvat ei minua kiinnosta, mutta omani tykkään pitää minimaalisena.

Itse ainakkn tykkään jos naiseni on posliini. Vastapainoksi voin nuolla sitä usein, jos on karvainen niin sitten en.

No muistaahan herrat itse sitten ajella kaikki karvat pois. Turha odottaa sitten seksiä, jos ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Sitten ihmetellään kun ei kelvata kenellekään vaikka ollaan ihan mukavia normaalinaisia. JOs haluaa miehen, kannattaa meikata, ajella naamakarvat ja ne häpykarvat sekä kainalokarvat. Miehet eivät todellakaan tykkää karvoista naisessa muuta kuin tukassa. Myös hyvälle tuoksuminen on erittäin tärkeää unohtamatta tietenkään suuhygieniaa.

Minä en ajele karvoja enkä meikkaa ja silti on miehiä riittänyt. Olet vaan nirso etkä mulle kelpaisikaan.

Muutama esimerkki: ala-asteella minua kiusattiin, kun säärissä kasvoi karvaa. Muut kai sitten ajelivat jo omat jalkansa.

Yläasteella joku näki minulla kolme karvaa nilkassa ja rupesi sössöttämään, että hei tota kai sä tiedät että jalat voi sheivata...

Toisilla treffeillä mies näki kuvan jostain värjättyjä kainalokarvoja esittelevästä naisesta ja nauroi minulle, että _kasvatanko_ minäkin kainalokarvoja.

Kun mursin nilkan, terveydenhoitaja nauroi sänkisille säärilleni.

Ensimmäistä kertaa sängyssä (joskaan ei yhdynnässä) poikaystävä kokeili alushousujen reunaa ja totesi, että siellä tuntui karvoja. "Siis ei mitään viidakkoa, mutta kyllä siellä jotain karvoitusta oli..." jaa, minä en ollut ikinä koskenutkaan siihen viidakkoon. En tiennyt, että pitäisikään.

Noihin kaikkiin liittyi hyvin paljon häpeää teini-ikäisellä, mutta tuo viimeinen oli liikaa. Siitä eteenpäin ajelin, epiloin ja vahasin itseni leuasta varpaisiin, jos oli edes mahdollisuus, että joutuisin olemaan vähissä vaatteissa toisen ihmisen seurassa.

Ei karvoitus ole minulle mikään turn-off. Olen vain omasta karvoituksestani epävarma, sillä minua on nöyryytetty siitä niin monta kertaa.

Minä trimmaan, vaikkei ole miestä ollut moneen vuoteen. Olen kokeillut posliinia sekä myös luonnontilaa, mutta kumpikaan ei ole minua varten. Koen oloni puhtaammaksi tällä nykytyylillä, ja tässä ei ole niin paljon hommaa kuin täyssheivauksessa, joka oli ihan hullunhommaa. Seksuaalisuuteen tämä ei minulla liity tätä nykyä, kun en seksiä harrasta.