Mikä minulla on, kun en hyväksy (vapaata) seksiä?

Ajattelen samalla tavalla ja olen mies. En tosin sanoisi etten hyväksy, en siis arvostele muiden tapaa toimia enkä tuomitse ketään, mutten itse suhtaudu asiaan niin kevyesti kuin tänä päivänä ikään kuin tulisi suhtautua ilman että tuomitaan oudoksi. Ei ehkä yllätä että olen jo kolmikymppinen ja neitsyt. Se ei ainakaan kumppaninhakua helpota. En ole uskis enkä muutenkaan mikään pidättyväinen luonne, mutta kumppania ei ole kohdalle osunut, eikä seksiä. Se ei voi olla vaikuttamatta takaraivossa, jolloin se toimii ikäänkuin itseään syventävänä kierteenä. Kai se on jonkinlaista itsesuojelua. Olisi ollut parempi päästä tämän kynnyksen yli jo teininä, mutta silloin äitini taisteli syöpää vastaan lopulta häviten sen, enkä jaksanut silloin naisiin keskittyä. Tässä sitä nyt ollaan, toivon toki että tapaisin vielä sopivan naisen. Hänen ei tarvitse olla neitsyt.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu pahalta, että ihmiset panevat toisiaan melko vapaasti ja nauttivat siitä. Tajuan että asia ei kuulu minulle yhtään mutta silti se haittaa minua, jotenkin tuntuu loukkaantuneelta. Onko mulla vaan liian erilainen näkemys ja tunnen oloni yksinäiseksi sen takia? Saatan esimerkiksi tutustua mukavaan jätkään,mutta jos hänellä on paljon entisiä panoja, tai jos on esim kavereina naisia, joita on ihan muuten vaan joskus pantu, en kestä sitä enkä pysty enää ajattelemaan hyvää siitä ihmisestä.

Seksi kahden vakituisessa parisuhteessa tai naimisissa olevien välillä on mulle ok. Mulla olisi jotenkin turvallisempi olo, jos seksin harrastamiseen olisi vanhanaikaiset säännöt. En tiedä miksi.

Mielipiteitä?

Huomaatko, ap, että et ollenkaan perustele etkä analysoi asennettasi avauksessa? Kuvailet vain tuntemuksia. 

Minusta se, mitä kaksi täysivaltaista ihmistä tekee vapaaehtoisesti keskenään on heidän oma asiansa. Pääasia on, että he eivät tee itselleen tai toiselle pahaa ja että se suojautuvat raskaudelta ja taudeilta. Eikä se ole synti jos ilosta antaa, kuten äitivainaa tapasi sanoa. 

Minua arveluttaa varsinkin nuorten naisten kohdalla sosiaalisen hyväksynnän hakeminen seksillä, suhtautuminen seksiin suoritteena, jonakin, jota on pakko harrastaa. Sekin, että hakee elämänkokemusta kokeilemalla mahdollisimman monia partnereita, on surullista, eikä se kokemus ja viisaus sillä kartu. Kännipanot ovat vain tyhmiä (mutta kuuluvat elämään kunhan eivät tule tavaksi) ja seksikokemustensa levitteleminen somessa tai muuten muiden ihmisten silmille on tyhmää sekin. Kts. vaikka Axl Smith tai ne julkkismiehet FB -ryhmineen. Tyhmyys ei sitäpaitsi tuota kuin huonoa seksiä. 

Elämme seksualisoitunutta aikaa, teinit aloittavat seksielämän aikaisin ja vaikka ruumis on valmis, pää ja tunteet eivät välttämättä ehdi mukaan. Äitinä ei voi muuta kuin opettaa lastaan kunnioittamaan itseään ja muita ja käyttämään järkeään. 

En ole laskenut omia seksipartnereitani. Aloitin seksin harrastamisen miesten kanssa n. 30 v sitten ja elämässä on tapahtunut niin paljon muutakin. Kuten Mae West sanoi: It's not the men in my life that count, it's the life in my men :) Luultavasti niitä on aika vähän. Viimeiset parikymmentä vuotta minulla on ollut yksi ja sama partneri. Sitäkään en tiedä kuinka monta partneria miehelläni on ollut. Tiedämme kyllä kuinka monta ihmistä olemme rakastaneet ennenkuin aloimme rakastaa toisiamme, mutta se on eri asia. 

Vastaus otsikon kysymykseen: olet kapeakatseinen ja empatiakyvytön ihminen.

Jännä juttu, miten mulla ei oo ennen ollut mitään ajatuksia ihmisistä, jotka yhdistää seksin voimakkaasti rakkauteen tai kiiintymykseen. En ole heidän tekemisilleen aikasemmin uhrannut ajatustakaan, kuten en muidenkaan ihmisten tekemisille (elleivät ne vahingoita muita). Vasta tämän keskustelun kommentteja lukiessani aloin ymmärtää, että edellämainitut ihmiset ovat melko kusipäisiä. Eivät varmasti kaikki, mutta ilmeisesti ainakin osa. Yhdenillanjuttuja harrastavan ihmisen ja ei-harrastavan ihmisen ero näkyy olevan seksin harrastustavan lisäksi myös se, että ei-harrastavat tuomitsevat ensinmainitut. Tapahtuuko tätä toisinpäin, sitä en tiedä.

Ymmärrän sen, että joillain ihmisillä seksi kietoutuu jotenkin hyvin voimakkaasti rakkauteen. Sitä en voi tietää, mistä se johtuu. Mutta arvaan sen kyllä nyt, että kasvatuksella (uskonnollisuudella?) on jotain tekemistä asian kanssa, sillä kuvioon kietoutuu mukaan myös toisten toimintatapojen vastustaminen ja ymmärtämättömyys.

Itselleni seksi ja rakkaus ovat kaksi täysin eri asiaa. Ne voivat toimia myös yhdessä, mutta suurimmaksi osaksi ne eivät liity toisiinsa. Mua ei kuitenkaan voisi vähempää kiinnostaa, mitä muut sängyissään tekevät ja kenen kanssa, kunhan kaikki toimivat sulassa yhteisymmärryksessä. Täällä joku mainitsi ettei voi puhua muille tarpeestaan rakkauteen seksin saralla, koska muut ajattelevat hänen tuomitsevan irtosuhteiden harrastajat. Miksiköhän? Tässä samaisessa keskustelussa joku kiintymyssekstailija nimitti yhdenillanjutun naista mälliastiaksi. Niin, miksiköhän ajatellaan että tuomitsette.

Tämä keskustelu myös vahvisti ajatustani siitä, että estoiset naiset ovat niitä jotka huorittelevat muita naisia, eivät niinkään miehet.

N25

Minulle miehenä yhdenillan jutuissa on ollut ongelmana se, että en yksinkertaisesti meinaa kiihottua tarpeeksi tuntemattoman kanssa ja siihen se seksi sitten lopahtaakin. Aina myös suhteiden alussa parikymppisestä lähtien on ollut sama ongelma. Suhteiden edetessä erektio-ongelmat ovat tyystin kadonneet. Syy lienee siinä, että minullakin pitää olla tunteet kehissä ennenkuin seksi ylipäätään kiinnostaa.

M47

Minulla on myös sama, etten ikinä voisi harrastaa seksiä ilman tunnetta. Koen myös seksuaalisuuden niin henkilökohtaiseksi asiaksi, etten halua jakaa sitä yhä uudelleen jonkun tuntemattoman kanssa. En silti ole mikään nutturatyyppi, vaan oman mieheni kanssa kokeilunhaluinen ja muidenkin miesten kanssa voin flirttailla ;)

Ehkä tämä on hassua, sillä olen uskonnoton ja vapaamielinen. Mielestäni olen saanut seksin suhteen erittäin vapaamielisen kasvatuksen (vanhemmillani tosin on pitkä liitto takana, jokin harvinaisuus sekin nykyään).

En sanoisi, että tuomitsen muita, eikä haittaisi, vaikka ystäväni harrastaisivat vapaata seksiä. Mutta kumppanikseni en osaisi ajatella hyvin kokenutta miestä (eikä nyt tarvitsekaan, olen naimisissa), enkä toivoisi että lapseni harrastaisivat yhden illan juttuja (ja kyllä, tiedän ettei tämä kuulu minulle).

Vierailija kirjoitti:

En tuomitse ketään tai pidä huonompana ihmisenä irtosuhteiden harrastamisen takia

...

Ehkä olen sitten ainoa kelle seksuaalisuus on sen verran henkilökohtainen asia, että minua sattuisi jos antaisin itsestäni sen saralta tuntemattomalle, joka kohtelisikin mälliastiana :-)

Pieni ristiriita havaittavissa.

Käyttäjä2079 kirjoitti:

Pääasia on, että he eivät tee itselleen tai toiselle pahaa ja että se suojautuvat raskaudelta ja taudeilta.

Ei voi suojautua kaikilta taudeilta, eikä kaikki suojaudu, etenkin niissä kännipanoissa jotka sinun mielestä kuuluu elämään. Suurempi keskimääräinen kumppanimäärä johtaa poikkeuksetta suurempaan infektiomääräänkin.

Olet terve.

Seksi on kauniimpaa kuin satunnaista panemista. M36

Itsekään en pidä yhden illan jutuista, mutte en myöskään muita siitä tuomitse. En ole uskonnollinen, eikä perheessä ole mitenkään seksi ollut tabu. En ole ikinä edes ajatellut mitä odotan kumppanilta, mutta löysin itselleni kyllä hyvän miehen. Itse olin siinä kohtaa neitsyt, ja hän oli ollut vain yhden naisen kanssa (tosin useamman vuoden suhteessa), joten ei hänkään pitkin kyliä mennyt.

Kerran baarissa ajattelin testata yhden illan panoa, mutta en kyennyt siihen. Ällötti koko ajatus.

Minä pidän yhden illan jutuista ja monen illan jutuista. Parisuhdeseksi on toki parempaa, jos sitä on saatavilla. Jos ei ole, niin miksikäs ei pitäisi hauskaa vähemmän vakavasti.

Mulle seksi on tarkoittanut aina "rakkautta". Jotenkin olen sekoittanut sen että jos mies haluaa minua, ei se välttämättä tarkoita että se välittää/rakastaa. Nuorena hain paljon hyväksyntää seksillä. Luulin että seksi on se millä ne miehet saadaan ja sen jälkeen ns. pysyvät. Nyt vasta olen alkanut käsittämään ettei se ihan niin mene.. :)

Minun mieheni <3 

Hänellä on ollut ikään 36v asti "vain"n. 5 s*ksikumppania. Minulla tosiaan useita kymmeniä, en edes kaikkia enää muista, kun en ole ylös aikoinaan kirjoitellut. Minun mieheni ei ymmärrä yhden illan juttuja, vaikka hänelläkin niitä pari on, tai ehkä juuri siksi. Yksi kumppani on exvaimo, ja muutama seuruselukumppani. 

Hänen omin sanoin hän voi run*ata yksinkin, eikä toisella ihmisellä. Että kuulemma kertaakaan ei ole aamulla itseään kiittänyt. Hän sanoo seksin olevan hänelle tunteiden näyttämisen keino, eikä halua vahingoittaa itseään antamalla "kaikille".

Toisaalta hänelle on tullut entisissä suhteissa paha mieli myös parisuhdeseksissä, jos on riidan jälkeen "vaadittu" toimintaa, vaikka miehellä on vielä riidasta ikävä olo. On näitä herkkiäkin miehiä olemassa. He eivät vain pidä itsestään melua, koska "tosiäijä panee kaikkea mikä liikkuu" ja eivät myöskään koe että seksijuttujen esiintuominen olisi jotenkin jees, vaan pitävät niitä omina asioinaan.

Niin ja se piti vielä  sanoa, että s-kumppanien tarkka valikointi ja niiden vähyys ei sitten korreloi sänkyhommissa sen kanssa että siellä olisi muuten tahmeaa tai tylsää ;) Malttavalla kumppanilla voi olla aika paljon annettavaa sitten kun se oikea löytyy ;)

Koen oudoksi monen kommentoijan kokemuksen siitä, että olisi jotenkin ylempänä tai "puhtaampi aatteeltaan" verrattuna yhden yön juttuja harrastaviin. Korostetaan sitä, että he eivät harrasta seksiä ilman tunnetta. Miksi päättelette, että yhden yön suhteiden harrastajat tekevät sitä tunteetta? Ehkä olette pidättyväisempiä ja hitaammin lämpeneviä noin keskimäärin? Tai koette pidättyväisyyden korkeammaksi taidoksi tai pyrkimykseksi kuin nautinnonhalun?

Itse en kategorisoi itseäni kumpaankaan ryhmään. Olen ollut parisuhteessa kahdesti ja näiden välissä oli fwb-suhde todella luotettavan, kunnioittavan ja minua huomioivan miehen kanssa. Yhden yön juttuihin en itse osannut heittäytyä aikoinani ja uskon takana olevan osin kulttuurimme painon ja seksuaalisen häveliäisyyden. Lisäksi halusin "säästää itseäni" ensimmäiselle kumppanilleni, mikä taas oli ihan tarpeetonta. Saman hyvän fiiliksen olisin siitä saanut hyvin valikoidun henkilön seurassa ja seksikin on tuosta parantunut itselleni paremmin sopivien ihmisten kanssa. Tämän jälkeen kuitenkin rentouduin enemmän ja olen kuunnellut omia tunteitani paremmin ja kulkenut niiden mukana rohkeammin.

Aika törkeää lisäksi nähdä nainen jotenkin "antavana" ja mällisankona. Ihan kuin nainen ei itse nauttisi ja saisi seksissä haluamaansa nautintoa ja mies yhtä lailla toimisi "panopuuna" vastaavan näkökulman mukaan? Mitä pahaa on seksissä? Miksi seksiä ei saisi tai pitäisi harrastaa silloin kun siltä tuntuu? Miksi parisuhteessa tapahtuva akti on ylempänä irtosuhteita? Jos on vuosikausia sinkkuna, niin pitäisikö silti vain pidättäytyä seksistä tai muuten saa huonon ja kevyen ihmisen leiman?

Vierailija kirjoitti:

Tai koette pidättyväisyyden korkeammaksi taidoksi tai pyrkimykseksi kuin nautinnonhalun?

Kyllä. Eikä se koska vaan seksiä, se koskee ihan kaikkea. Perimmiltään se on mikä erottaa ihmisen eläimestä.

"Kts. vaikka Axl Smith tai ne julkkismiehet FB -ryhmineen." 

Nämä kyllä levisivät siksi kun joku mulkero vasikoi lehdille asiasta.

Miten musta tuntuu että nyt moni käsitti ton mälliastian vähän väärin? Ikävästihän se olisi TOISESTA henkilöstä sanottuna, vrt -sinä olet mälliastia, -tuntisin itseni mälliastiaksi jos antaisin tuntemattomalle miehelle piltsiä.

mutta mun silmiin tuossa tarkoitetaan sitä että HÄN näkisi ITSENSÄ mälliastiana, jos harastaisi kanssakäymistä ilman ns. painavaa syytä. En niinkään että hän haukkuu muita mälliastiaksi.

Mä näen itseni lihavana painaessani tietyn verran. En näe lihavana MUITA jotka painavat saman verran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tuomitse ketään tai pidä huonompana ihmisenä irtosuhteiden harrastamisen takia

...

Ehkä olen sitten ainoa kelle seksuaalisuus on sen verran henkilökohtainen asia, että minua sattuisi jos antaisin itsestäni sen saralta tuntemattomalle, joka kohtelisikin mälliastiana :-)

Pieni ristiriita havaittavissa.

Jep. Yhtään ei kirjoittaja pidä itseään parempana. 😂

Maaau kirjoitti:

Vastaus otsikon kysymykseen: olet kapeakatseinen ja empatiakyvytön ihminen.

Jännä juttu, miten mulla ei oo ennen ollut mitään ajatuksia ihmisistä, jotka yhdistää seksin voimakkaasti rakkauteen tai kiiintymykseen. En ole heidän tekemisilleen aikasemmin uhrannut ajatustakaan, kuten en muidenkaan ihmisten tekemisille (elleivät ne vahingoita muita). Vasta tämän keskustelun kommentteja lukiessani aloin ymmärtää, että edellämainitut ihmiset ovat melko kusipäisiä. Eivät varmasti kaikki, mutta ilmeisesti ainakin osa. Yhdenillanjuttuja harrastavan ihmisen ja ei-harrastavan ihmisen ero näkyy olevan seksin harrastustavan lisäksi myös se, että ei-harrastavat tuomitsevat ensinmainitut. Tapahtuuko tätä toisinpäin, sitä en tiedä.

Ymmärrän sen, että joillain ihmisillä seksi kietoutuu jotenkin hyvin voimakkaasti rakkauteen. Sitä en voi tietää, mistä se johtuu. Mutta arvaan sen kyllä nyt, että kasvatuksella (uskonnollisuudella?) on jotain tekemistä asian kanssa, sillä kuvioon kietoutuu mukaan myös toisten toimintatapojen vastustaminen ja ymmärtämättömyys.

Itselleni seksi ja rakkaus ovat kaksi täysin eri asiaa. Ne voivat toimia myös yhdessä, mutta suurimmaksi osaksi ne eivät liity toisiinsa. Mua ei kuitenkaan voisi vähempää kiinnostaa, mitä muut sängyissään tekevät ja kenen kanssa, kunhan kaikki toimivat sulassa yhteisymmärryksessä. Täällä joku mainitsi ettei voi puhua muille tarpeestaan rakkauteen seksin saralla, koska muut ajattelevat hänen tuomitsevan irtosuhteiden harrastajat. Miksiköhän? Tässä samaisessa keskustelussa joku kiintymyssekstailija nimitti yhdenillanjutun naista mälliastiaksi. Niin, miksiköhän ajatellaan että tuomitsette.

Tämä keskustelu myös vahvisti ajatustani siitä, että estoiset naiset ovat niitä jotka huorittelevat muita naisia, eivät niinkään miehet.

N25

Otit tämän aiheen nyt ihan liikaa ihosi alle. Jännä juttu, kun minulle tuli mieleen että olet vain odottanut että pääset tuomitsemaan pidättyväisempiä, vaikka niin julistat ettet ole koskaan heistä mitään ikävää ajatellut tai tuominnut. Teit hieman liian nopeita johtopäätöksiä ja päädyit tekemään juuri sitä mistä ap:ta haukuit, eli tuomitsemaan. Sanoit ettet tiedä tapahtuuko sitä toisinpäin, no, todellakin tapahtuu niinkuin jo omalla esimerkilläsi osoitat. Nykyisessä yliseksualisoituneessa yhteiskunnassa vähänkin maltillisemmat luokitellaan todella helposti joko oudoiksi, uskonnollisiksi, traumatisoituneiksi, aspergereiksi tms. Ainakaan sitä ei hyväksytä, tai pidetä normaalina. Tuntuu että nykyään panosuhteiden määrä määrittelee aikuiset ihmiset.

Jos et olisi tuomitseva, olisit malttanut lukea nuo mielipiteet rauhassa ja provosoitumatta, etkä tulkinnut niitä hyökkäykseksi omia tapojasi vastaan. Täällä ihmiset jakaa vaan omia näkemyksiään, tämä on nykypäivänä harvinainen keskustelunaihe. Ota ihan rauhassa, ei sinulla ole tarvetta puolustautua. Tuo mälliastia-asia on näköjään haluttu ymmärtää täysin väärin. Kirjoittajahan ei sanonut yhdenillan naisia mälliastioiksi, vaan kertoi omasta näkökulmastaan yhdenillan juttuja kohtaan ja siitä pelosta, että jos avaa seksuaalisuuttaan tuntemattomalle, niin on vaara ettei tulekaan kohdelluksi arvostettavalla tavalla, vaan kokemus voi olla hyvinkin ikävä ja jopa nöyryyttävä. Tästä hän käytti sanaa mälliastia ja siihen kaikki on nyt tarttuneet. Yhdenillan suhteetkin voivat olla mukavia ja tasavertaisia, positiivisia kokemuksia, vaikka olisivatkin pelkkää seksiä, tai ne voivat olla myös ikäviä, jossa toista arvostellaan tai halveksutaan ja kokemus ottaakin paljon enemmän kuin antaa. Mulkkuja ihmisiä on, sekä miehissä että naisissa, se on selvä asia. Antakaa ihmisten jakaa omia näkemyksiään, älkääkä heti pyrkikö vastakkainasetteluun, vaikka jonkun näkemykset eroaisivatkin omistanne.

Ap:n päässä viiraa. Ihmisen tulee naida kanin tavoin, niin pysyy mieli virkeänä.

Minusta tuntuu pahalta, että ihmiset moralisoivat toimintaani.