Mitä kannattaa opiskella yliopistossa jos on huono matikassa

Luokanopettajista valtaosa on ollut lyhyen matikan lukijoita. Opettajan koulutuksessa ei painoteta matikkaa.

Et sinä sitä matikkaa karkuun pääse missään oppiaineessa. :)

Sukupuolentutkimus.

Onko se muka pakollista?

Vierailija kirjoitti:

Et sinä sitä matikkaa karkuun pääse missään oppiaineessa. :)

Paitsi jos on saanut siitä vapautuksen, niin kuin minä. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et sinä sitä matikkaa karkuun pääse missään oppiaineessa. :)

Paitsi jos on saanut siitä vapautuksen, niin kuin minä. :D

Olet siis erityislahjakas. Onnittelut! :)

Mä hain hallintotieteisiin, ainakaan pääsykokeissa ei tarvittu matikkaa

Vierailija kirjoitti:

Onko se muka pakollista?

Kaikki perustuu matematiikkaan. Ja vähintään opinnäytetyössä on se osoitettava, että jotain on oppinut. :)

Luokanopettaja, sosiaalityö.  Siis jos töitäkin haluaa saada. Jos ei, niin sitten voi ihan vapaasti valita kieliä ja historiaa ja yhteiskuntatatieteellisen tiedekunnan valikoimaa. Mutta kovin montaa ei-matemaattista ja samalla työllistävää ainetta ei vain ole olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et sinä sitä matikkaa karkuun pääse missään oppiaineessa. :)

Paitsi jos on saanut siitä vapautuksen, niin kuin minä. :D

Olet siis erityislahjakas. Onnittelut! :)

Enkä ole. Pelasin vaan kortit lukiossa niin hyvin, että pääsin matikasta eroo. :D

Vierailija kirjoitti:

Luokanopettajista valtaosa on ollut lyhyen matikan lukijoita. Opettajan koulutuksessa ei painoteta matikkaa.

Minä kyllä toivoisin, että luokanopettaja ymmärtää matematiikkaa sen verran, että osaa opettaa sen oikein. Eli tajuaa ainakin sen ettei matematiikka ole kaavojen ulkoa pänttäämistä.

Vierailija kirjoitti:

Onko se muka pakollista?

No ei nyt täysin, mutta ehkä joudut pakollisen tilastotieteen kurssin tutkimusmenetelmissä tekemään. Vähän kuin virkamiesruotsi: pakollista.

Kasvatustiede (mm. opettajuus, paitsi nyt matematiikka, fysiikka ja kemia köh köh).

Humanistiset tieteet.

Yhteiskuntatieteet (joisa sptutkimus mainittiin jo). Filosofiassa on aika laillakin matematiikkaakin, eli tutkimusmenetelmäkurssilla saattaa olla, tosin filosofinen tutkimus ei ole määrällistä, mutta yleissivistyksen kannalta voi tulla. Mutta sitten logiikka on iso filosofian alue, jossa tarvitaan jo ihan aika hyvääkin matemaattista tasoa.

Kielitieteet.

Onhan näitä.

Onko pakko mennä yliopistoon? Jos on niin sosiologia ja monet humanistiset aineet ei vaadi matikantaitoa. Amiksesta valmistuneet voivat usein ansaita enemmän. Kannattaa tarkistaa työllistymisyys tilastot, tietyillä tutkinnoilla ei tee mitään.

Vierailija kirjoitti:

Mä hain hallintotieteisiin, ainakaan pääsykokeissa ei tarvittu matikkaa

Joo mutta ei kannata opiskella mitään tuollaista höpö höpöä vaan alaa joka myös työllistää.

Vierailija kirjoitti:

Luokanopettaja, sosiaalityö.  Siis jos töitäkin haluaa saada. Jos ei, niin sitten voi ihan vapaasti valita kieliä ja historiaa ja yhteiskuntatatieteellisen tiedekunnan valikoimaa. Mutta kovin montaa ei-matemaattista ja samalla työllistävää ainetta ei vain ole olemassa.

Jokaisen yliopistosta valmistuvan tulee osata matematiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokanopettajista valtaosa on ollut lyhyen matikan lukijoita. Opettajan koulutuksessa ei painoteta matikkaa.

Minä kyllä toivoisin, että luokanopettaja ymmärtää matematiikkaa sen verran, että osaa opettaa sen oikein. Eli tajuaa ainakin sen ettei matematiikka ole kaavojen ulkoa pänttäämistä.

Läpäisin juuri peruskoulun 6. luokkaan asti olevan matematiikan testin yläastematematiikalla vanhasta muistista (monialaisten opintojen parituntinen testi, yliopistolla). En ole siis ylioppilas. Aikanani oli tasokurssit matematiikassa ja olin vaativimmalla ja 9. arvosanalla. En kertaillut edes tuohon testiin. Meni kirkkaasti läpi - vanhalla osaamisella. Joten kyllä lukion lyhyellä peruskoulun alakoulun matikan osaa opettaa ja yläkoulussa onkin sitten aineenopettajat eri aineissa.

Ei kannata ainakaan valita ainetta sen mukaan, missä ei pärjää, vaan sen mukaan, mikä kiinnostaa.

Mutta vakavasti ottaen, totaalinen matikkakielto rajaa sinulta tilastollisia tutkimusmenetelmiä ulos, ja niitä voi käyttää kyllä useammassakin aineessa. Itse tosin olen päässyt esimerkiksi tilastotieteen yliopiston kurssista läpi, vaikka kahlasin lyhyen matikan lukiossa oppimatta mitään siitä. Lähinnä ehkä sellainen ei ole niin antoisaa itselle sitten.:) On tietysti aineita, joissa pärjää ilman matikkaa, mutta miettisin tuota niin, että pääsisinkö hyödyntämään kaikkea, jos joku juttu on täysin poissuljettu.

^^ Mä kävin tilastotieteen opintojakson kahteen kertaan. Ei sillä, että opettaja olisi ollut huono vaan aineen vaikeus mulle. Muistan kuin eilisen päivän.

Vierailija kirjoitti:

Mä hain hallintotieteisiin, ainakaan pääsykokeissa ei tarvittu matikkaa

Huh, näin kunnallisen puolen tilastonörttinä olen hieman joutunut kiroamaan hallintotieteilijöitä, joilla ei tunnu olevan harmainta hajua matematiikasta ja sitä myötä taloudesta. Ja silti pääsevät tekemään tärkeitä päätöksiä. Samoin matematiikkaa heikonpuoleisesti ymmärtävää Jyrki Kataista ei olisi ikinä pitänyt päästää valtiovarainministeriksi.

Yliopistossa opitaan oman alan tieteellisen tutkimuksen pohja ja perusteet. Tietty voi yrittää luovia ilman tilastotiedettä, mutta käy enempi työstä kuin asioiden opettelu.

En tiedä jos kielten opinnoissa pääsisi pakoon. Mutta ainakin sosiologia, kasvatustieteet, psykologia jne vaatii kyllä jonkin verran myös matikkaa liittyviä taitoja.

Eli kannattaa sitten kyllä hakeutua muualle kuin yliopistoon.