Kyhmy rinnassani,pelot
Talvella olin huomaavinani pienen herneen rinnassa,en ollut varma.Nyt loppukeväästä se muuttui kyhmyksi,ensin tunsin vain välillä ja lopulta hyvin.Mies huomasi,että kyhmy kasvoi.
Varasin ajan lääkäriin ja sain sen parin viikon päähän.Läähäri löysi kyhmyn,se oli n.2,5 cm halkaisijaltaan.Kyhmy ei ole kipeä.Lääkäri lohdutti,että varmaan hyvälaatuinen.
Ensi viikolla on kuoitenkin kiireellisellä lähetteellä mammogragia,ultra ja mahdollisesti ohutneulanäyte.Pelkään toimenpiteitä ja pelkään lopputulosta.
Kuulisin mielelläni kokemuksista.Ainoastaan sellaisista joissa et ole kokenut kipua tai tutkimukset ovat olleet ihan siedettävät.Älä kerro kamalista kipukokemuksista,koska pelkään jo valmiiksi.
Tarvitsisin hiukan vahvistusta ja tsemppiä,kiitos.
Kommentit (13)
Kiireellinen lähete oli mullakin. Mammografia ja ultra otettiin. Ne ei ainakaan sattunu yhtään. Se kyhmy oli pelkkä kysta.
Mulla kanssa oli kyhmy, sellainen muljuva ja aika iso. Pelkäsin mammografiaa erityisesti, kun on tosi pienet rinnat ja ihmettelin, että miten niitä voi edes mihinkään väliin pusertaa. Ei sattunut ollenkaan, voimakasta puristusta vaan tuntui.
Paksuneulanäyte otettiin. Puudutuksessa tuntui vähän, itse näyte tuntui vähän samalta kuin korvien lävistys kultasepänliikkeessä. Eli ei pahalta.
Ja kyhmy oli hyvänlaatuinen. Sellainen muljuva patti yleensä on.
Muistan kun kävin, niin sattui niin helvetisti se näytteenotto mutta helpotus oli sitäkin suurempi kun mitään vakavaa ei löytynyt.
Nykyään rintasyövissä on hyvät ennusteet. Monesti kyhmyt ovat hyvänlaatuisia. Mutta hyvä asia ,että menet tutkimuksiin. Tsemppiä!
Helpotti nuo kommentit,että ei sattunut suuremmin.Tuota,että helvetisti sattui en olisi halunnut kuulla.Pelottaa muutenkin,tietty se tulos eniten.
Hyvä nyt että ei kaikilla satu.Voi vaan jättää sanomatta jos oli kauhea kokemus.Korvien reiytys nyt on hyvä vertailukohde,sehän on suht ok.
Vierailija kirjoitti:
Mulla kanssa oli kyhmy, sellainen muljuva ja aika iso. Pelkäsin mammografiaa erityisesti, kun on tosi pienet rinnat ja ihmettelin, että miten niitä voi edes mihinkään väliin pusertaa. Ei sattunut ollenkaan, voimakasta puristusta vaan tuntui.
Paksuneulanäyte otettiin. Puudutuksessa tuntui vähän, itse näyte tuntui vähän samalta kuin korvien lävistys kultasepänliikkeessä. Eli ei pahalta.
Ja kyhmy oli hyvänlaatuinen. Sellainen muljuva patti yleensä on.
Tämä oli ihan kuin minun kirjoittamani, jopa pienet rinnat täsmää. :D Mutta minullakin patti oli hyvänlaatuinen eikä tutkimukset olleet ollenkaan kivuliaita.
Tsemppiä ap, tiedän että vaikeaa olla stressaamatta, minäkin valvoin öitä murehtien, mutta todennäköisyydet on kuitenkin paljon suuremmat hyänlaatuiseen löydökseen kuin mihinkään vakavampaan.
Itseä helpotti jonkun verran ultraa, mammoa ja mahdollista ohutneulanäytettä odottaessa ajatus, että asia on nyt hoidossa, pääsen hoitoon, mulla on tutkimukseen aika ja kyhmy tutkitaan, on tavallaan yksi huoli vähemmän, kun ei tartte enää miettiä, että mikä tuo patti on ja pitäiskö käydä näyttämässä ja kasvaako se nyt jne. Vaan sai ajatella, että olen nyt ns. hoitoputkessa, asia tutkitaan ja tarvittaessa mua hoidetaan. Toki murehtiminen valtasi ajatukset koko ajan, mutta tuo ajatus rauhoitti kuitenkin vähän. Työnteko auttoi myös, sai ajatukset pois huolehtimisesti hetkeksi.
Mun patti oli normaalia rintarauhaskudosta. Lopulta edes mammoa tai koepalaa ei tarvittu, asia selvisi ultrassa.
Vierailija kirjoitti:
Itseä helpotti jonkun verran ultraa, mammoa ja mahdollista ohutneulanäytettä odottaessa ajatus, että asia on nyt hoidossa, pääsen hoitoon, mulla on tutkimukseen aika ja kyhmy tutkitaan, on tavallaan yksi huoli vähemmän, kun ei tartte enää miettiä, että mikä tuo patti on ja pitäiskö käydä näyttämässä ja kasvaako se nyt jne. Vaan sai ajatella, että olen nyt ns. hoitoputkessa, asia tutkitaan ja tarvittaessa mua hoidetaan. Toki murehtiminen valtasi ajatukset koko ajan, mutta tuo ajatus rauhoitti kuitenkin vähän. Työnteko auttoi myös, sai ajatukset pois huolehtimisesti hetkeksi.
Mun patti oli normaalia rintarauhaskudosta. Lopulta edes mammoa tai koepalaa ei tarvittu, asia selvisi ultrassa.
Niin ja jatkan tätä vielä, että kovasti tsemppiä piti vielä sanoa! :)
Kiitos.Kiva lukea hyviä lopputulemia.En ole asiasta puhunut,miehelle tietty,joten kyllähän tämä ahdistaa.
Miehen toteamus on,että ei se mitään syöpää ole.Ei se varmaan olekaan,mutta oma äiti kuoli nuorena syöpään (ei rintasyöpä) joten tiedossa on,että sitäkin sattuu.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään rintasyövissä on hyvät ennusteet. Monesti kyhmyt ovat hyvänlaatuisia. Mutta hyvä asia ,että menet tutkimuksiin. Tsemppiä!
Hyvät ennusteet??? Sinulla sitten varmaankin on ollut rintasyöpä, josta olet lopullisesti parantunut.
Hyvät ennusteet= jos elät viisi vuotta diagnoosin jälkeen, olet tilastollisesti parantunut.
Kuolet sen jälkeen samaan tautiin, niin tilastollisesti olet edelleen parantunut.
Her2+ on agressiivinen rintasyöpä (se yleisin rintasyöpä) ja leviämisriski on todella suuri. Kerran todetaan, että olet parantunut ( rinta, rinnat leikattu pois, kainaloiden imusolmukkeet pois, rankat sytöhoidot jne) ja vuoden, kahden päästä löytyy metastaaseja sieltä, täältä ja sama sytöralli jatkuu... loputon suo ja todella hyvä tuuri täytyy olla, että et jonkun vuoden kuluttua olet vielä elossa.
Ja minä tiedän, mistä puhun.
Voit ottaa särkylääkkeen ennen tutkimukseen menoa, niin minä tein. Kävin mammografian jälkeen ultrassa ja otettiin pari ohutneulanäytettä, leikkaus päiväkirurgiassa ja patti paljastui hormonaalisista muutoksista johtuvaksi. Huh!
Löysin rinnastani patin noin kaksi viikkoa sitten. Patti oli noin kello kolmen kohdalla oikeassa rinnassa. Varasin lääkäriajan seuraavalle viikolle. Lääkäri tunnusteli rinnat ja teki lähetteen ultraan. Sain ajan ultraan jo seuraavalle aamulle. Ultrassa ottivat kyhmystä paksuneulanäytteen. Ultraaja sanoi että hänen silmäänsä näyttää vaarattomalta, mutta näyte otetaan varmuudeksi. Näytteen ottaminen ei sattunut lainkaan. Nyt näytteenotosta on kaksi päivää, tissi ei ole kipeä tms. Mojovan mustelman kyllä sain!
Tällä hetkellä tulosten odottaminen pelottaa helvetisti! Olen kahminut netistä kaiken tiedon rintasyövästä ja itkenyt tätä asiaa. Juhannusfiilis on aivan kadoksissa ja haluaisin vain käpertyä peiton alle surkuttelemaan itseäni.
Halusin kirjoittaa pelkoni ja huoleni tänne, koska en halua huolestuttaa läheisiäni näin juhannuksena tällä asialla. Saattaa mennä muidenkin fiilis, koska en varmasti pysty tästä asiasta itkemättä puhumaan.
Tutkimukset ei ole kivuliaat, sitä ei tarvitse pelätä. Tiedän että on vaikeaa olla stressaamatta, mutta yritä. Et voi tehdä asialle kuitenkaan mitään. Älä lue liikaa nettipalstoja. Älä kopeloi ja tunnustele kyhmyä, se vaan aristaa enemmän ja hermostuttaa sua. Koita tehdä jotain kivaa mikä saa ajatukset muualle.