Huomaako mies jos teen lääkkeellisen abortin?
Raskaus on vasta ihan alkuvaiheessa. Kuinka nopeasti voi toipua? Voiko miehelle väittää että jälkivuoto on kuukautiset. Meneekö läpi? Voin tehdä abortin yksin ollessani mutta en voi pitää eroa poikaystävääni päiväkausia ilman että tarvitaan joku selitys.
Onko kenelläkään kokemuksia? Ei kiitos moralisointia, tiedän että mies ei halua lasta, enkä halua minäkään, ja en halua mitään ylimääräistä hässäkkää vaan hoitaa asian yksin nopeasti pois päiväjärjestyksestä.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Voiko mies tehdä muuten jälkiabortin naiselle? Pillerin lipsauttais jonnekin aamukahviin. Kätevää ois kyllä sellanen!
Miten kukaan voi edes kuvitella tuollaista? Jos suostut mäjäyttämään mällisi sisään niin sitten suostut myös siihen että maksat elareita 18v ja huolehdit muistakin lapseen liittyvistä velvollisuuksista.
Raskauden keskeytyspäivänä kotona pitää olla täysi-ikäinen tukihenkilö mukana
Vierailija kirjoitti:
Miksei miehesi mene vasektomiaan?
Se on turvallisempaa ja halvempaa kuin se, että sinä ap vuodat litroittain verta.
Vasektomia ei ratkaise ap:n nykyistä, akuuttia ongelmaa.
Ei huomaa jos kaikki menee hyvin. Itse sain yhdet lääkkeet mukaani, aamulla sairaalaan, lepohuoneessa puoli päivää ja sain lähteä kotiin. En tarvinnut saattajaa, mutta sellainen voi olla ihan hyvä. Raskauteni keskeytyi vasta kotiinpääsyn jälkeen. Ei ollut jälkivuotoa kovinkaan paljoa, ehkä kaksi päivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi avasinkaan tämän. Nyt oksettaa. Kyllä pitää joidenkin ihmisten olla hulluja. Siinä on kyllä eräänlaista pahuutta jos vauvaa inhoaa niin paljon ettei anna syntyä.
Mitähän sinua jonkun toisen lapsenteko tai tekemättömyys liikuttaa?
Ei kiinnosta pätkän vertaa tekeekö joku lapsia vai ei mutta tässä ap:n tapauksessa lapsi on jo tehty joten on selvää ettei sitä saa tappaa. Murha se on syntymättömän murhakin.
:DDDDDD painu muualle sekoilemaan. Älä tuu tätä ketjua pilaamaan, sua ei kaivata tänne eikä kukaan ole sun mielipidettäs kysynyt.
Siinäpä tuli kypsää ja suorastaan viiltävää argumentointia. Kysyikö joku muuten sinun mielipidettäsi vai miksi itse kirjoitat tänne?
Vierailija kirjoitti:
Miksi avasinkaan tämän. Nyt oksettaa. Kyllä pitää joidenkin ihmisten olla hulluja. Siinä on kyllä eräänlaista pahuutta jos vauvaa inhoaa niin paljon ettei anna syntyä.
Juokse nyt kahjo jo mutkia. Jos täällä jollain koiraa, se taidat olla sinä.
Ohis
Tsemppiä AP:lle! Ehkä voisit hoitaa keskeytyksen yksin, mutta en kuitenkaan sitä suosittele. Vuoto voi kestää pitkään ja komplikaatioiden riski on todellinen. Itse olin henkisesti melko heikoilla, vaikka päätös oli oikea ja silloinen poikaystävä hieman tukenakin.
Vierailija kirjoitti:
Kaipaisin kokemuksia enkä tällaista kauhistelua. Olen jo aikuinen nainen ja minulla on kolme lastakin, enkä mikään hämmentynyt pikkuteini kriisissä. Rakastan lapsia, mutta tätä lasta en nyt voi ottaa vastaan, elämäntilanne ei sitä salli. Ihmettelen usein kuinka hysteerisesti Suomessakin suhtaudutaan aborttiin, ihan kuin oltaisiin jossain kiihkouskovaisten Amerikassa. Järkevä perhesuunnittelu on naisten oikeuksista tärkeimpiä. Abortti ei ole mikään maailman kauhein asia. Joskus se on paras ratkaisu. Tietysti minua harmittaa tämä tilanne, mutta en haluaisi paisutella sitä. Juuri tällaisista syistä en halua puhua miehelle. Ehkä hänkin olisi sitä mieltä että minun pitää soittaa jonnekin avustavaan puhelimeen ja nyyhkiä sinne vaikka haluaisin vain jatkaa normaalia elämääni. ap
Aika erikoista, että aikuinen nainen, jolla on kolme lastakin, käyttää miehestään nimitystä "poikaystävä".
Vierailija kirjoitti:
Kaipaisin kokemuksia enkä tällaista kauhistelua. Olen jo aikuinen nainen ja minulla on kolme lastakin, enkä mikään hämmentynyt pikkuteini kriisissä. Rakastan lapsia, mutta tätä lasta en nyt voi ottaa vastaan, elämäntilanne ei sitä salli. Ihmettelen usein kuinka hysteerisesti Suomessakin suhtaudutaan aborttiin, ihan kuin oltaisiin jossain kiihkouskovaisten Amerikassa. Järkevä perhesuunnittelu on naisten oikeuksista tärkeimpiä. Abortti ei ole mikään maailman kauhein asia. Joskus se on paras ratkaisu. Tietysti minua harmittaa tämä tilanne, mutta en haluaisi paisutella sitä. Juuri tällaisista syistä en halua puhua miehelle. Ehkä hänkin olisi sitä mieltä että minun pitää soittaa jonnekin avustavaan puhelimeen ja nyyhkiä sinne vaikka haluaisin vain jatkaa normaalia elämääni. ap
Ei tarvitse olla kiihkouskovainen tai edes uskovainen vastustaakseen aborttia, on nimittäin olemassa myös mm. pro-life ateisteja ja muita täysin sekulaareja ihmisiä jotka kunnioittavat ihmiselämää sen alusta asti. Ja kielteinen suhtautuminen aborttiin ei yleensä johdu mistään "takapajuisista" asenteista tai uskonnosta vaan pelkästään siitä että on tieteellinen fakta että jo kohdussa oleva lapsi on ihan oikea ihminen heti hedelmöittymisestä alkaen.
Maailma ei ole aina niin mustavalkoinen ja ehkä elämä opettaa sen sinulle vielä joskus.
Jälkivuodosta voit huijata mutta ainakin itselläni kipu oli niin hirveä, että sitä oli vaikea peittää. Ilman panacodeja en olisi pärjännyt.
Ap, jos olet synnyttänyt, tiedät jälkivuodon jne. Lisäksi itse olin kyllä kunnolla kipeä, kun koin keskenmenon, mutta raskaus oli jo pidemmällä.
Hmm. Minusta tuntuu, että olet tilanteessa, jossa et tiedä, mitä tekisit. Miten, jos nukkuisit yhden yön yli? Asiat voisivat selkiytyä?
Mielestäni ei kannata tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Lisäksi kuulostaa raskaalta, jos et voi asiasta kenenkään kanssa puhua? Henkilö, jonka kanssa juttelet, voi vaikuttaa voimakkaasti päätökseesi. Voisitko siis harkita jotain henkilöä, johon luottaisit? Joka ei yrittäisi vaikuttaa näkemyksiisi, vaan joka tarjoaisi keskusteluapua?
Ystävä?
Tai googlaa paikkakuntasi kriisikeskus? Tai suomen Mielenterveysseuran palveleva puhelin?
(Seurakunnissa pääsee käsittääkseni juttelemaan päivystävän papin kanssa, ja luulen, että nykyinen keskiverto luterilainen pappi ei katso asiakseen tuomita tai vaikuttaa päätökseesi, vaan tarjoaa läsnäoloa; itsellä ei kuitenkaan kokemusta. Ja onhan myös Perheneuvottelukeskukset, joista voi saada keskusteluapua)
Toivon sinulle kaikkea hyvää!
Luuletko ihan oikeasti että voisit tehdä tuollaisen teon ja sitten vielä elää koko loppuelämäsi sen kanssa, vieläpä pitäen sen salassa? Turha luulo. Valheessa eläminen on yhtä tuskaa ja totuus ennen pitkää tulee ilmi halusi sitä itse tai ei.
Hyvin voit. Itse tein yksin lääkkeellisen keskeytyksen kotona viikolla 9. Iltapäivällä keskeytyi, yksi vessakäynnit, ja illalla olin jo sovitussa menossa. Tein myös töitä kotona koko päivän normaalisti. Vuoto kesti alle viikon. Seuraavat kuukautiset oli hieman normaalia runsaammat. Kaksi synnytystä tätä ennen.
Ei silloin olla töissä. Ollaan kippurassa vessan lattialla. Jotkut on osastolla ja saa sieltä vahvan kipulääkityksen?
(Itse jouduin kokemaan keskeytyneen keskenmenon raskausviikolla 15, ja olin osastolla.)
Olin itse yhden päivän töistä pois. Se riittää. Kipu kesti useita tunteja. Mutta sitten kaikki ok. En ole kertaakaan katunut aborttia. Lapsi ei olisi saanut minulla riittävän hyvää elämää sairauteni takia. Se oli minulta epäitsekäs teko.
Itse kannatan avoimuutta, mutta miehelle voi myös sanoa kärsivänsä jotain gynen ongelmasta. Heittää sanoja endometrioosiata jne, niin mies ei enempää kysele.
Mulla oli tosi pahoja kipuja ja vuoto erittäin runsasta pari päivää.
Mulla oli mies, mutta lähti lätkimään kun kuuli raskaudesta, siksi tein noin + päihdeongema.
Suosittelen kertomaan. Se parhaimmillaan vahvistaa suhdetta. Valehtelu ja salailu suhteessa ei koskaan johda hyvään lopputulokseen. Mieti myös kuinka paha olo itseäsi kalvaa sisältä koko ajan, jos et kerro.
Kivut vaihtelevat, joillakin ei ole niin pahat, mutta itse en olisi voinut peittää kipuja mitenkään. Istuin kaksi tuntia suihkun alla sikiöasennossa ja yrjösin kivun takia. Luulin oikeasti kuolevani. Aivan järkyttävä kokemus. En suosittele kärvistelemään yksin, kipulääkkeet eivät välttämättä auta, sekin riippuu aika pitkälti ihmisestä.
Miksei miehesi mene vasektomiaan?
Se on turvallisempaa ja halvempaa kuin se, että sinä ap vuodat litroittain verta.