Mies ihmettelee: miksi niin monella naisella on pakkomilelle lasten saamisesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:lla on kunnon minä, minä, minä, minä, minä...-asene. Hyi, että sylettää tollaset "miehet" nykyään.

Kyllä parinvalinnassa saa ja pitää olla vähän minä minä. Jos tietää ettei perheen perustaminen kuulu omaan unelmaelämään, on tärkeää että kumppani tietää ja on samoilla linjoilla. Muuten tulee onnettomia ihmisiä ja niitä ei varsinaisesti tarvitse tähän maailmaan tekemällä tehdä.

Samassa taloudessa asuva aviopari on kyllä ihan virallisestikin perhe. Ei toki välttämättä lapsiperhe, mutta se onkin ihan eri asia.

(OT jos tässä kumppanilla viitattiin vain johonkin epäviralliseen "säätöön".)

[/quote]Ei ole olemassa mitään biologista tarvetta lisääntymiseen. AP[/quote]

Öö kyllä on. Se tarve selittyy ihan sillä että ihmiskunta jatkuu. Samasta syystä eläimetkin lisääntyy. Se sama biologinen tarve liittyy myös siihen että haluat harrastaa seksiä. Toki ehkäisyllä estät lapsensaannin, mutta vaistosi ei sitä tajua. Toki jotkut sanovat että seksi tuntuu paremmalta kun yrittää lapsensaantia, kun aivot tiedostavat että tästä voi nyt tulla se lapsi, seksin tarkoitus. Itse en tästä tiedä kun ei lapsia ole.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään biologista tarvetta lisääntymiseen. AP

Öö kyllä on. Se tarve selittyy ihan sillä että ihmiskunta jatkuu. Samasta syystä eläimetkin lisääntyy. Se sama biologinen tarve liittyy myös siihen että haluat harrastaa seksiä. Toki ehkäisyllä estät lapsensaannin, mutta vaistosi ei sitä tajua. Toki jotkut sanovat että seksi tuntuu paremmalta kun yrittää lapsensaantia, kun aivot tiedostavat että tästä voi nyt tulla se lapsi, seksin tarkoitus. Itse en tästä tiedä kun ei lapsia ole.Eläimet lisääntyvät seksuaalivietin ansiosta. Mitään erityistä lapsenhankintaviettiä ei ole olemassa. AP

Hyvä syy tehdä lapsia: että edes ne tulisi hautajaisiin. Lapsen kasvatuksessakin voi mennä moni asia pieleen. Mulla ainakin on tuttu, joka aina valittaa, että kukaan ei käy kylässä. Katkera, vanha ihminen, jolla on myös lapsia ja lapsenlapsia.

Vierailija kirjoitti:

Miksi et ole kysynyt asiaa ennen seurustelun aloittamista? Onko sitä pillua noin pakko päästä panemaan?

Mitä järkeä puhua jostakin, millä kaikella todennäköisyydellä ei tule koskaan olemaan mitään merkitystä? Itse ainain vierastan tosi paljon tällaisia elämänsuunitelmapuheita, kun hädin tuskin vasta tunnetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et ole kysynyt asiaa ennen seurustelun aloittamista? Onko sitä pillua noin pakko päästä panemaan?

Mitä järkeä puhua jostakin, millä kaikella todennäköisyydellä ei tule koskaan olemaan mitään merkitystä? Itse ainain vierastan tosi paljon tällaisia elämänsuunitelmapuheita, kun hädin tuskin vasta tunnetaan.

Jaa, no ei mua ainakaan huvittais ihastua mieheen ja alkaa vieläpä seurustelemaan tämän kanssa, jos meillä ei olisi yhteinen sävel tulevaisuuden suhteen. Kuka sellaisia pettymyksiä kaipaa? No jotkut näköjään kaipaa... meneehän jotkut naimisiinkin sopimatta tulevaisuudesta, sitten yllätytään ja petytään kun puoliso ei haluakaan lapsia. :D

Säästää vaan aikaa ja vaivaa kun melko heti (ehkei vielä ihan ekoilla treffeillä) utelee mitä toinen haluaa elämältään. Sitten vaan heti uutta matoa koukkuun, jos näkymät eroaa toisistaan suuresti.

Vierailija kirjoitti:

Kulttuurinen uskomus, jonka mukaan nainen ei ole oikea nainen, jollei hänellä ole lasta. Eivät ihmiset ymmärrä, miten paljon kulttuuri heidän toimintaansa vaikuttaa.

höpö höpö. kysymys on evoluutiobiologiasta. Ihminen on nisäkäslaji siinä missä mikä tahansa muukin laji, ja meihin on sisäänrakennettu halu taata lajin säilyvyys lisääntymällä.

toisilla tuo vietti esiintyy voimakkaampana, toisilla heikompana. ei siinä sen kummempaa.

jos et usko, niin lue edes vähän evoluutiobiologia perusteita.

Inhosin lapsia ja olin varma, etten ikinä halua sellaisia, kunnes yhyäkkiä iski aivan järkyttävä vauvakuume 34-vuotiaana. Se oli varmasti biologinen jotwnkin, joku sisäänrakennettu järkeä suurempi vaisto, suorastaan pakko saada lapsi.

Hankin lapsen silloin sitten ja näin jälkikäteen olen ihmetellyt, mikä mua oikein vaivasi. Siis yoki rakastan lastani, mutten ole mikään kotihengetör tms. Enkä ole ollenkaan sitä mieltä, että kaikkien pitäisi saada lapsia enkä ole konservatiivinen. Se vauvakuume oli kuin vakava ja kaikenkattava mielenhäiriö, enkä kyennyt silloin ajattelemaan mitään muuta. (että joo, miehet, jotka eivät käytä kondomia irtosuhteissa kolmikymppisen naisen kanssa kyllä ovat hyvää matkaa tulossa isiksi...)

Ehkä miehellä voisi olla vastaava hirveä seksinmuiliteko ilman, että on mahdollista saada sitä keltään ja se täyttää kaikki ajatukset epäterveellä tavalla.

Mä en taas millään löydä miestä joka ei haluaisi lapsia. Tai sitten on sellaisia, jotka ei ole edes miettineet asiaa. Mutta ei huvita aloittaa mitään suhdetta sellaisenkaan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Kulttuurinen uskomus, jonka mukaan nainen ei ole oikea nainen, jollei hänellä ole lasta. Eivät ihmiset ymmärrä, miten paljon kulttuuri heidän toimintaansa vaikuttaa.

Silkkaa biologiaa se on! Jos naisilla ei olisi geneettisesti määräytynyttä äitiviettiä, olisimme kuolleet sukupuuttoon viimeistään 200 000 vuotta sitten.

Pitäisi olla joku deittipalsta meille, jotka ei haluta lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäli sinä et ole henkisesti yhtä kypsä kuin ikäisesi naiset, ei asialle nyt vain voi mitään :-)

Kiitos, että annoit esimerkin niistä konservatiisivista asenteista, jotka aloituksessani mainitsin.

Mitenkä muuten ketjun vapaaehtoisesti lapsettomat naiset suhtaudutte tällaiseen ajatukseen, että olette henkisesti kypsymättömiä? AP

No, olen 34-vuotias lapseton nainen, ja tietyllä tavalla ehkä sitten olen henkisesti kypsymätön. Nimittäin en usko hetkeäkään olevani valmis lapsen tuomaan vastuuseen, enkä siksi(kään) sellaista halua. Olen ollut lapsenvahtina sekä pitkillä vierailuilla tuttavalapsiperheissä, enkä näe siinä elämäntyylissä mitään mitä itselleni haluaisin.

Ystäväni kyllä rakastavat lapsiaan, mutta ovat masentuneita, ahdistuneita, kroonisesti väsyneitä, riitelevät puolison kanssa, ja päälle vielä koko loppuelämän kestävä huoli. En usko, että lapsi olisi kanssani onnellinen, sillä olen varma, että itse olisin onneton. Eikö ole tietynlaista kypsyyttä tajuta omat rajansa?

Toki tässä on sekin, että olen ikisinkku. Yksikään mies ei ole katsonut minuun päinkään siinä mielessä, eli onhan se vielä mahdollista, että jos maailman suurin ihme tapahtuisi ja löytäisin puolison, hormonini heräisivät kuin taikaiskusta. Sitä odotellessa vuodet vierivät ja toivottavasti munasolut loppuvat.

Sinä juuri OLET KYPSÄ henkisesti.

Ne jotka hankkivat lapsia ja sitten valittavat koko ajan joka asiasta ovat niitä jotka eivät ole kypsiä.  Ihmisen EI IKINÄ pidä valittaa asiasta jonka on ITSE HALUNNUT. 

Mitä ihmettä? Miksi ei ikinä pidä valittaa asiasta jonka on itse halunnut?! Valittamalla, siis suun avaamalla, voi kuulla vastareaktioita ja saada uusia näkökulmia jotka johtavat muutokseen. Ei siinä ole mitään pahaa, että asia, jota on halunnut, alkaa tuntua pahalta. Eihän esim. vanhempien jatkuva väsymys välttämättä ensisijaisesti lapsen aiheuttamaa, vaan enemmin perheen ja työn yhteensovittamisen haaste nykyaikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut naiset tietävät jo pikkutytöstä haluavansa lapsia, se on heille itsestäänselvyys ja tulevaisuudennäkymä josta ei tingitä. Toisilla naisilla ei ole mielipidettä, mutta jäätävä vauvakuume saattaa iskeä yllättäen ja kovaa, jolloin lapsen saamista ajattelee pakonomaisesti 24/7. Jotkut menevät fiiliksen mukaan ja saattavat elämän muussa ohessa pyöräyttää lapsen tai pari ilman intenssiivistä halua siihen, koska miksipäs ei. Ja sitten on minunkaltaisiani, jotka eivät ole koskaan osanneet kuvitella itselleen äidin roolia ja jotka eivät halua lapsia missään vaiheessa elämäänsä.

Jos tapailet suunnilleen kolmikymppisiä naisia, niin innokkaimpiin treffeilläkävijöihin kuuluu ne sinkut joilla on kiire saada lapsia ennen kuin aika loppuu.

Jep, noin kolmikymppisiä naisia. Nuoremmissa naisissa on paljon enemmän niitä, joille asia ei ole ajankohtainen, ja  monella on muutenkin kepeämpi asenne elämään. AP

Höpö höpö. Turhaa yleistämistä.. kolmekymppisissä  on paljon kepeä mielisiä vela-naisia (kuten minä). Mutta on ilmiselvää, että halusit nyt vain ylistää nuoria naisia, ja todennäköisesti vain pintaan perustuviin seikoin.

Tärkeintähän olisi vain varmistaa jo ennen treffeille lähtöä, että samantyyppiset tulevaisuuden suunnitelmat. Esim. treffipalstoilla useimmat käyttäjät paljastavat haluavatko he lapsia vai ei.

Kolmikymppisissä naisissa paljon kepeämielisiä vela-naisia? Melkoinen väite. Missä he kaikki oikein piilottelevat?

Treffipalstoja en ole koskaan käyttänyt. Jotenkin epätoivoisen oloisia paikkoja, eikä taso huimaa päätä. TInder on välillä käytössä, se on mukavan rento ja mutkaton tapa tutustua. AP

Täällä yksi! N34, pk-seutu.

Haluan tehdä kaikkea kivaa ja ottaa välillä ihan vaan iisisti, lastenhoito ei missään nimessä kuulu tähän kuvioon enkä lapsia voi saadakaan, eli mieli ei muutu. Ensitreffeillä nykyìsen mieheni kanssa asia tuli puheeksi ja muutkin asiat natsasivat, siitä alkoi yhteinen elo. Eihän näitä missään huudella, mutta hyvä vaan ottaa nopeasti puheeksi! Tutustuttiin alunperin fb:n sinkkusivulla, samanlainen huumori yhdisti.

Kelpo elämänasenteelta kuulostaa. Kaikkea hyvää sinulle ja miehellesi. AP

Kiitos

Jatka hakua vaan, kyllä hän löytyy velä!

N34

Mä en taas löydä miestä, joka haluaisi lapsia ja sopisi muutenkin mulle. Itkettää ja masentaa. Edellinen pitkä suhde loppui kun en jaksanut odotella ja mies ei ollut varma.