Miksi ihmiset hommaa sellaisia koiria mitä eivät pysty edes hallitsemaan/kouluttamaan?
Tuli tuosta aamuisesta ketjusta mieleen..Eikö kasvattajatkaan enään mieti kelle myyvät koiraa? Ylipäätään en ymmärrä miksi edes ottaa semmoinen koira jos itse tietää ettei omat voimat riitä koiran kouluttamiseen/ pitämiseen? Jo koiran hankinnan vaiheessa pitäisi osata tiedostaa minkälaista koiraa hommaa,mihin riittää omat voimavarat (koiran kiinnipitäminen toisen tullessa vastaa..) jne....
Kommentit (13)
Se johtuu varmaan siitä, että tosi monet ensimmäistä koiraansa hankkivat aliarvioivat sen työmäärän, mikä koiran kouluttamisessa on. Aika monet eivät myöskään ota riittävästi selvää miten koira pitää kouluttaa eivätkä siksi hallitse koiraansa. Meidän koira on 4v ja se on meidän ensimmäinen. En tosiaankaan osannut etukäteen arvata, miten paljon aikaa, kärsivällisyyttä ja johdonmukaisuutta se koiran kouluttaminen vaatii!
Av:n yksi yleisimmistä kommenteista on "et sitten etukäteen ottanut selvää/ olisitte etukäteen sopineet..." mutta se ei ole oikeasti mahdollista esimerkiksi tässä koira-asiassa.
Niin, ainakin kunnan vuokrataloissa, missä asuu x.:n polven sosiaalitapauksia. Kaikki paikat sotketaan ja rikotaan. Ei osata hoitaa itseään, lapsiaan eikä lemmikkejään. Sääliksi käy siivoojia, huoltomiehiä ja isännöitsijöitäXD
Koirani kasvattaja tenttasi jokaista potentiaalista pennunostajaa reilun puolen tunnin ajan; millainen koira on haussa, miten koiraa kasvattaisi ja miten sen kanssa pärjäisi. Taitaa aika harvassa olla nykyään vastaava toimintamalli.
T: amerikanpitbullin omistaja
Epärealistinen käsitys joko omista taidoista ja pitkäjänteisyydestä, tai rodulle tyypillisestä luonteesta ja ominaisuuksista. Kenties valittu myös liian kovaotteinen koulutustyyli, joka voi provosoida koiraa esim. puolustautumaan fyysistä rangaistusta käyttävää omistajaa vastaan, tai saa koiran yhdistämään esim. samaan aikaan ohi kulkevaan lapseen sen ikävän rangaistuksen, ja niin onkin saatu taas uusia ongelmia aikaiseksi.
Kirjoitin tänne joskus aikaisemmin, kun iso koira hyökkäsi kahdesti oman koiramme kimppuun, työntäen myös minut melkein kumoon - olin tietty oman koiran ja sen vastaantulevan välissä, oma koira tossa tilanteessa minun oikealla puolella haistelemassa puskia ja kulkemassa eteenpäin ihan normaalisti. Ei olisi edes huomannut vastaantulijaa, ellei se olisi hyökännyt kimppuun raivoisasti.
Hyökkäävän koiran ulkoiluttaja kaatui molemmilla kerroilla kumoon ja hyökkäävä koira oli todella raivoisa, hampaat näkyi ja yritti selkeästi purra meidän koiraamme, joka pakeni pusikkoon.
Sain täällä haukut, että en ole kouluttanut pientä koiraamme, joka oli minun näkemykseni mukaan ihan syytön noihin saman koiran hyökkäyksiin. Näin ei ole tapahtunut koskaan muiden koirien kanssa, vaan ohitustilanteet sujuvat.Mutta täällä pieni koira on aina syyllinen ja kouluttamaton.
No, me opimme. Emme enää kulje sillä suunnalla ja olen kieltänyt myös lapsia (=teinejä) viemästä koiraa siihen suuntaan, vaan aina toisaalle. Eli taas kiusaaja saa jatkaa ja kiusattu väistyy. Ihan kuten koulumaailmassakin.
Mä luinkin sillon sen sun kysymyksen. Itellä siis iso koira ja senkin kimppuun on hyökätty, kun toisen koiran ulkoiluttaja ei ole saanut koiraansa kuriin. Koirani tottelee yleensä käskyjä, mutta tietyissä tilanteissa sen vaistot ottaa vallan, on siis tarvittaessa oltava fyysistä voimaa pitää koira kurissa. Koirilla on muuten aina tapana uhitella itseään isommille, tän olen huomannut. Pikkukoirat räkyttää keskikokoisille, keskikokoiset isommille jne ja samaa sukupuolta olevat aloittaa keskenään herkästi pienen isottelun. Mutta oon huomannut, että kummia asioita koirat pelkää, innostuu, tykkää... Koira ei saa pelätä omistajaa, mutta toteltava on. Sen takia ainakin mun koira ymmärtää äänensävyt parhaiten, ei niin väliä mitä sanoo. Koirathan itsekkin murisee jne ilmaistakseen itseään. Mulle on monesti sanottu, miksi kiellän koiraa äkäisellä äänellä. No, se ymmärtää sen. Eikä se siitä mieltänsä pahoita. Ei se tajua jos iloisella äänellä hoen ei, ei, ei.... sen takia koirille myös lässytetään, ne siis äänensävystä ymmärtää että kaikki on ok tai on toimineet oikein.
Mä suosin myös hyvän käytöksen palkitsemista, en niinkään rankaise koiraa. Yleensä huonoon käytökseen en reagoi/poistan koiran vähin äänin tilanteesta/ärähdän. Oikein tekevä tai kiltisti oleva koira saa herkkuja, puruluun tms.
Niin ja rapsutukset tai leikkiminen käy koiralle palkinnoksi, mistä kukakin koira tykkää.
Toisaalta täytyy muistaa, että eläin on eläin ja siinä on AINA pieni riski, että eläin tekee jotain arvaamatonta.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta täytyy muistaa, että eläin on eläin ja siinä on AINA pieni riski, että eläin tekee jotain arvaamatonta.
Jep. Sen takia on oltava fyysistä voimaa tarvittaessa. Ja kuljetan koiraa aina taluttimessa/flexissä. Koska koira ei välttämättä halua totella, oma luonne koiralla on ja pitääkin olla. En siitä mitään robottia halua. Mun koira pelkää ihan hulluja juttuja, enkä silloin pakota sitä vaan annan aikaa tutkia ja ihmetellä.
Me pelastettiin tuommoinen räkyttävä terrieri. Kultainen koira kotona. Kun ulos mennään alkaa se kaikille räkyttäminen. Ollaan yritetty kaikenlaisia temppuja, että sen sais loppumaan.
Myöskään koulutuksesta ei ole ollut hyötyä. Ei kokenut kouluttajakaan saanut hillittyä. Muutama muukin sanonut, että joskus on annettava vaan periksi koiran luonteellekin. Kaikkia ei saa salonkikelpoisiksi. Ja tässä tapauksessa, kun ei tiedetä, mitä on ekoina vuosina kokenut. Trauma on paha.
Minulla on keskikokoinen kotia vaihtanut koira, ja se räkyttää itseään isommille koirille, mutta ei pienemmille.
Ehkä se on pelkoa, vaikka muuten koiruli ei kyllä pienestä hätkähdä? Mutta en siis ihmettele sitä, jos nimenomaan pienet koirat usein ovat kovia räksyttäjiä. Kiinnostaisi toki tietää, mikä sellaiseen auttaa?
Jep, on kummallista että pikkukoirien omistajat ei saa räksyttäjiään kuriin vaikkei vaadi edes fyysistä voimaa. Suurin osa isoista koirista käyttäytyy hyvin ja suurin osa pienistä koirista äärimmäisen huonosti.