Lue keskustelun säännöt.
Tuttavan raivostuttava 3v
27.05.2017 |
Katsoo melkein 24/7 äitinsä puhelimesta tiettyjä piirrettyjä. Jos ei äitinsä anna puhelinta, alkaa ihan hulluna huutamaan ja komentamaan että XXX SAA KATSOA ja takoo nyrkillä pöytään tai alkaa heittelemään tavaroita (no loppujen lopuksi saa tahtonsa läpi)
Sama homma herkuissa, ensin kysyy nätisti ja kun ei saa, niin alkaa se jumalaton huuto ja huutaa kunnes saa. Saattaa välissä huutaa tuota piirrettyäkin tai mitä ikinä keksii, kunhan nyt jonkun asian saa periksi.
Eihän tämä lapsen vika ole, vaan äidin joka siitä on periksi antamalla kasvattanut tuollaisen. Äiti laittaa kaiken vain pahan uhman piikkiin. Ei jaksaisi aina puuttua, mutta pakko kun näen, että äiti ei pärjää ja on ihan justiinsa antamassa taas periksi. Lapsella on joo uhma, mistä äiti on tehnyt sata kertaa pahemman antamalla kaiken periksi.
Saattaa sanoa lapsen huutaessa ja paiskoessa tavaroita, että heitetään sitten roskiin ne jos paiskot, mutta eipä vain sitten heitäkkään. Miksi edes uhkailla tuollaisella, kun lapsikin sen jo tietää, ettei ne tavarat mene roskiin kuitenkaan.
Haluaisin kovasti käydä katsomassa kummityttöäni, mutta tuo on aivan mahdoton meno siellä. Lapsi huutaa kokoajan haluavansa milloin mitäkin, tuntuu että hän on siellä se joka päättää koska hän saa ja mitäkin.
En keksi edes keinoa, miten voisin tukea äitiä. Olen antanut vinkkejä näihin tilanteisiin juurikin tuohon periksi antamiseen, mutta ei näköjään ole ottanut yhtään neuvosta vaaria
Kommentit (3)
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ole helpompaa kuin neuvoa toisten lasten kasvattamista. Tokihan sinä tiedät tilanteen paremmin, kuin lapsen kanssa 24/7 elävä vanhempi.
Kyllä se nyt näkyy jo kilometrien päähän, että miksi se lapsi siellä huutaa ja raivoaa kun haluaa jotain, saa joka kerta haluamansa kun alkaa kunnolla huutamaan. Miksi lapsi ei käyttäisi tätä hyödykseen, kerran se toimii?
Useasti vielä on aivan sama mitä hän huutaa haluavansa, kunhan saa jonkun asian periksi.
Ei huvita käydä nykyisin kovin usein, kun aina sama meno. Olen kyllä yrittänyt neuvoa äitiä näissä tilanteissa juuri sillä hetkellä kun se tilanne on päällä ja äiti on hoitanut tilanteen hyvin ja lapsi on lopulta luovuttanut kun ei saanut periksi, mutta sitten tulee seuraava tilanne johon äiti ei osaa yhtään soveltaa, ei siellä kukaan voi kokoajan olla vieressä neuvomassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No älä mene sinne. Tuskin se äitikään haluaa sua sinne päsmäröimään ja luhistuttamaan hänen vähäistä jäljellä olevaa auktoriteettia lapsen silmissä.
Mikään ei ole helpompaa kuin neuvoa toisten lasten kasvattamista. Tokihan sinä tiedät tilanteen paremmin, kuin lapsen kanssa 24/7 elävä vanhempi.