Hoitolapsi yritti liikuttaa kirjan kuvaa sormella liu'uttamalla, surullista

Mun hoitolapsi ei osannut käyttää gramofonia, todella surullista. Hei haloo! Mitä sitten jos ei osaa käyttää vanhaa teknologiaa?

Kehitys kehittyy.

En näe asiassa mitään ongelmaa. Olihan kännyköiden käytössäkin opeteltavaa niille meistä, jotka elimme lankapuhelinaikana.

Kävin eläinkaupassa viikolla ja nuori myyjäpoika napautti paperista esitettä ja yritti suurentaa hintoja. Minäkin tekisin todennäköisesti noin, jos käyttäisin yleensä tablettia. 

Mun hoitolapsi järkyttyi, kun pianosta tuli ääniä, vaikka hän ei ohjannut sitä kaukosäätimellä. Toinen hoitolapsi kauhistui, kun keitin perunoita enkä tarjonnut valmisateriaa. Kolmas on ollut itku kurkussa koko aamun, kun pihassa on traktori ja hän on tottunut vain polkupyöriin.

Mäkin yritän sormillani zoomailla tai liikuttaa kuvia kirjoista joskus ajatuksissani. Ja ärsyttää, kun en saa zoomattua sitä. :D Ap:n mainitsema viive puheen kehityjsessä ei välttämättä liity mainitsemaasi seikkaan mitenkään.

T. 39-vuotias

Meidän lapsi yritti kääntää tablettia/sivua, tökki tv-kuvaa vaikkei se ole kosketusnäyttö. Mistäs ne muusta oppisivat eri käyttöliittymät ellei kokeilemalla. Päinvastoin, fiksu tenava, sovelsi aiemmin oppimaansa.

Ruudun käyttäminen lapsenvahtina on sitten eri asia, kohtuus kaikessa.

Niin onhan se kauheeta, että lapsi osaa käyttää nykyteknologiaa jonka käyttö tulee pakolliseksi viimeistään ekalla luokalla.

Puheen oppiminen on yksilöllistä, vai osasiko ennen elektroniikkaa kaikki lapset puhua pitkiä lauseita ennen kolmatta ikävuotta.

Kun lapsena kävin äidin kanssa  tätini luona Ruotsissa Sundsvallissa,luulin ihan tosissani vielä 6-vuotiaana,että se mikä siellä taivaalla  paistaa, onkin se  Ruotsin aurinko ja että  kotona taas paistaa se Suomen aurinko...

Lue hänelle kirjaa aina kun hän on hoidossasi niin teet hänelle suuren palveluksen. Jos kotona ei lueta, ei hän edes tiedä mikä kirja on.  Samalla oppii kieltä kun luet.  Tee hänelle se suuri palvelus.

Vierailija kirjoitti:

Mäkin yritän sormillani zoomailla tai liikuttaa kuvia kirjoista joskus ajatuksissani. Ja ärsyttää, kun en saa zoomattua sitä. :D Ap:n mainitsema viive puheen kehityjsessä ei välttämättä liity mainitsemaasi seikkaan mitenkään.

T. 39-vuotias

Paitsi että todennäköisesti juurikin siihen liittyy. Nykyisin on järkyttävän paljon puhumattomia 2-3 vuotiaita.

T. 30v lto

Kyllä ne varmaan aikanaan oppii, vielä toistaiseksi on käytössä niin vanha kuin uusikin teknologia.

Toihan nyt kertookin kaiken lapsen elämästä 😂 Tableteilla ja puhelimilla voi tehdä myös paljon hyvää, jos et tiennyt.

No jos 2 v puhuu kahden sanan lauseita niin varmaan ihan ok. Ja pienen lapsen puhe on usein ja saa ollakin, epäselvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mäkin yritän sormillani zoomailla tai liikuttaa kuvia kirjoista joskus ajatuksissani. Ja ärsyttää, kun en saa zoomattua sitä. :D Ap:n mainitsema viive puheen kehityjsessä ei välttämättä liity mainitsemaasi seikkaan mitenkään.

T. 39-vuotias

Paitsi että todennäköisesti juurikin siihen liittyy. Nykyisin on järkyttävän paljon puhumattomia 2-3 vuotiaita.

T. 30v lto

Juu u ja kaikki on nykyään vanhemman vika. Huomattu on. Mullakin 1/3:sta on tuollainen puhumaton. Vaikka aina hänelle luettu. Mutta kyllä kaikki muut tuntui tietävän paremmin... neuvolassa, pk:ssa ja puheterapeutilla ei onneksi sentään syyllistetty. Sanavarasto (ymmärrys) oli lapsella laaja, mutta ei vaan saanut suustaan niitä sanoja syystä tai toisesta.

Lapsille tekisi ihan hyvää lukea oikeita kirjoja öljylampun kelmeässä valossa. Siinähän hipelöi ja yrittää suurentaa kuvaa. Ei hitto mikä ääliö. Lapsen vielä ymmärrän, mutta aikuisen pitäisi jo tajuta kirjan ja tablettitietokoneen ero.

Vierailija kirjoitti:

Mun hoitolapsi ei osannut käyttää gramofonia, todella surullista. Hei haloo! Mitä sitten jos ei osaa käyttää vanhaa teknologiaa?

No älä hätäile, ei ne ihan  hoitolapsi-iässä 1920-luvullakaan olleet  osanneet käyttää gramofonia silloin, vaikka sellainen olisi talossa ollutkin ...

(tuskin se edesmennyt Manukaan olisi silloin  osannut)

Minä yritän melkein aina ohjata läppärin näyttöä koskettamalla. Mitään ei tapahdu!

Vierailija kirjoitti:

Lue hänelle kirjaa aina kun hän on hoidossasi niin teet hänelle suuren palveluksen. Jos kotona ei lueta, ei hän edes tiedä mikä kirja on.  Samalla oppii kieltä kun luet.  Tee hänelle se suuri palvelus.

Kirjoja / satuja voidaan lukea tänä päivänä tabletilta. Fyysiset kirjat näyttävät olevan katoamassa, vaikka niitä, itsekin suosisin.

Vierailija kirjoitti:

Toihan nyt kertookin kaiken lapsen elämästä 😂 Tableteilla ja puhelimilla voi tehdä myös paljon hyvää, jos et tiennyt.

Jep, jopa lukea. Eskarissa käyttävät muuten ekapeliä, tableteilla. Hirveetä. ;)

Mun 2v puhui tosi huonosti, max 2 sanan lauseita, eikä käyttänyt mitään laitteita. Vielä ollessaan 3v puhui todella epäselvästi, siis lyhenteli sanoja kun puhui lauseita. Esimerkiksi jos olisi sanonut, että kissa on punainen, olisi sanonut sen "Kis on punainen." Pitkiä lauseita puhuesssaan oli välillä vieraampien hankala saada selvää mitä puhui, itsehän sitä puhetta tajusi hyvin.

Vasta ollessaan 5v alkoi puhumaan selkeästi ja kunnolla. Aina siis ei ole kyse laitteilla olemisesta. Kuvia tykkäsi kyllä minun älypuhelimesta katsoa ja teki juurikin tuota mummonsa vanhalla ei älypuhelimella, siis että yritti siirtää kuvaa näytöstä.

On nyt 6v, eikä osaa edes pelata kunnolla Pleikkarin pelejä. Olen huomannut, että monet hänen ikäisensä pelaavat paljon paremmin. Meillä Pleikkari ja pelit on tullut lahjaksi muuten ei edes olisi sitä ja pääsääntöinen käyttö on ollut dvd:n katselu. Tästä olen joskus miettinyt, että onko hyvä vai huono asia, että ei osaa pelata hyvin? Eikös koululaiset pelaile kavereineen ym, joten jääkö helposti erilleen porukasta vai oppiiko nopeasti?

Minä teen samaa!