Miten aiot olla erilaisempi isovanhempi kuin lapsesi isovanhemmat nyt?

Silleen erilainen että musta ei koskaan tule isovanhempaa.

Aion kohdella kaikkia lapsenlapsia tasapuolisesti. Nyt harmittaa usein, kun miehen vanhemmat suosivat miehen siskon lapsia.

Voisin olla hengissä…vaikka eihän siihen voi hirmusti itse vaikuttaa:)

Toivottavasti musta tulee yhtä hieno isovanhempi kuin jokainen lapseni isovanhempi on, jos siis joskus lapsenlapsia saan.

Lapselleni on älyttömän hyvät, läheiset ja lämpimät isovanhemmat, en keksi mitään mitä muuttaisin heistä kenestäkään.

Heittäydyn enemmän touhuihin lastenlasten kanssa. Pelaan jalkapalloa ja kiipeilen puissa lasten kanssa. T:Viiden mummu.

Elän enemmän omaa elämääni, pidän yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin enkä oleta, että lapsenlapset ovat koko maailma.

En puutu kasvatusasioihin. En toimi tahallani lastenlasten vanhempien päätöksiä vastaan. En anna neuvoja ellei niitä erikseen kysytä. En sano yhtään ainutta kertaa, että "huutamalla keuhkot vahvistuu."

En ripustaudu aikuisiin lapsiini ja heidän perheisiin, mutta haluan aidosti tutustua lastenlapsiini: heidän temperamentteihin, luonteisiin, kiinnostuksen kohteisiin jne. Tarjoan apua, mutta en tyrkytä sitä väkisin. En kohtele pikkulapsia "nukkeina", vaan ymmärrän heidän olevan aitoja ihmisiä - tunteineen kaikkineen.

Varmaan siis aika normaalia isovanhemmuutta haluan harrastaa. Olla sillä lailla luonnollisesti yhteydessä lapsenlapsiin ja omiin lapsiin, mutta elän omaa elämääni.

Ehkä sellainen tietynlainen rajattomuus ja vanhempien syrjäyttäminen on ongelma meidän isovanhempien kanssa, joten se on sellainen asia mihin aion kiinnittää erityistä huomiota. Muuten olen oma itseni. Tarjoan hoitoapua, mutta en ikinä eläessäni tule vaatimaan saada hoitaa lapsenlapsia. Sen päättävät vanhemmat ihan omin periaattein, että kuka hoitaa ja missä vaiheessa hoitaa.

Siten että en lisäänny holtittomasti, jonka takia en jaksa viettää aikaa lastenlasten kanssa - juurihan olen selvinnyt omien lasten kasvattamisesta joten haluan nyt vain olla rauhassa. Oikeasti vituttaa, että muka lapsirakkaiksi itseään luonnehtivat ihmiset kohtelevat lastenlapsia kuin kasvotonta, alati kasvavaa karjalaumaa.

T. Lestadiolaisperheen kasvatti

En nosta helvetillistä haloota siitä että kastetaanko lapsi vai ei. Itse saanut nyt kuulla puoli vuotta käninää että pakkohan se lapsi on kastaa, omat vanhempani eivät tajua että tätä lapsenlasta ei kasteta ja sillä selvä...

- Erilainen:  Toivottavast osaan olla oikealla tavalla kannustava, rohkaiseva ja rakastava. Haluan olla läsnä ja tukea lasta/ nuorta elämän mutkikkaalla tiellä.

Jokaiselle tulee joskus vaikeuksia ja tenkkapoo-tilanteita, tahdon heidän tietävän, iloissa ja suruissa, voivat aina kääntyä minun puoleeni. Täällä on syli avoinna.

- Negatiivinen kokemus lähiomasista:  En missään tapauksessa halua olla suvaitsematon, taipumaton ja ahdasmielinen päällepäsmäri. Joka komentaa, käskyttää ja odottaa jatkuvasti miellyttämistä. En puhu muista selän takana pahaa, jotta nostattaisin oma statustani. En halua muuttua vanhemmiten katkeraksi ja vihaiseksi vanhukseksi.

Elävä