Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Olenko jollain lailla poikkeuksellinen ajatusmaailmaltani? Vai vain realisti?
27.03.2006 |
Olen vastaanottanut luovutussiittiöitä. Olen luovuttanut munasoluja. Olen antanut tuhota meiltä ylijääneet, tarpeettomat alkiot.
Mikään noista kokemuksista ei tunnu mitenkään erikoiselta. En jaksa kauhistella " omien lasteni" luovuttamista tai tuhoamista, minulle ne todellakin ovat vain solumöykkyjä, eivät lapsia.
En tiedä lasteni biologista isää, en halua tietää, onko luovuttamistani munasoluista syntynyt lapsia jne.
Tätä palstaa lukiessani tuntuu, että olen muiden mielestä joku luonnoton hirviö, mutta todellisuudessa en sitä ole, nämä ratkaisut vain ovat olleet meidän valintojamme, emmekä niitä ole katuneet eli ovat olleet meidän perheelle oikeat ratkaisut.
Kommentit (6)
Tuntuisiko väärältä siinäkin tapauksessa, että luovutussiittiöt olisivat ainoa keinonne saada edes puoliksi biologinen oma lapsi?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etkö nyt aika pahasti liioittele ja tee ihan itse niitä johtopäätöksiä ja vastakkainasetteluja. Nuohan ovat henkilökohtaisia asioita ja noista kaikista on ollut tällä palstalla monen monta mielipidettä.
Hyvin harva on ymmärtänyt saati sitten hyväksynyt ratkaisumme. Yleisesti ottaen palstalaisten mustavalkoisuus tulee erittäin hyvin esille näissäkin asioissa, kuten niin monissa vähäpätöisimmissäkin jutuissa.
ap
Mutta nyt ajateltuna se tuntuu vähintään harmaalta alueelta, samoin kuin alkioiden tuhoaminen. Munasoluja en voisi kuvitella luovuttavani.
Silkkiuikku
Bingo! Ei todellakaan voi tietää, ennen kuin sattuu omalle kohdalle. Meille asiat oli kuitenkin hyvin päivänselviä, heti kun saatiin tietää, mistä oli kysymys.
ap
Alue: Aihe vapaa
Minusta henkilökohtaisesti kaikki mainitsemasi asiat tuntuisivat " vääriltä" , mutta en väitä että olisi kaikille ja kaikissa tilanteissa " väärin" tehdä niin.