Milloin olet tuntenut myötähäpeää?

Aika monta kertaa lukiessani täältä jonkun todellisen aivopierun ja ihmetellessäni ihmisten tyhmyyttä ja maalaisjärjen puutetta.

Katsoessani Nikke Ankaraa VE:ssä.

Eilen illalla lukiessani järjettömiä naisvihaketjuja.

Istuin kahden muun ihmisen kanssa ja he keskustelivat asumismuodoista

- Mä en kyllä ikinä ostais omakotitaloa, ihan kamalaa olis asua jossain korvessa!

- Meillä on omakotitalo.

- Ai, heh, no kunhan ei ole *eräs kaupunginosa*.

- Me asutaan *juuri siinä kaupunginosassa*.

Minä yritin katsella ulos ikkunasta ja olla niinkuin en olis kuullutkaan koko keskustelua.

"Hyi, jos mä saisin jonkun vammasen lapsen ni mä antaisin sen pois."

Seurueessa olleella naisella oli CP -vammainen lapsi ja kyllä, oltiin kaikki aikuisia, eli ei mikään teinipissiksen aivopieru.

Joka kerta, kun Vain Elämää esiintyjät on julkaistu, olen tuntenut syvää myötähäpeää heidän puolestaan...

En häpeile muiden toimintoja. Ehkä omiani joskus mutta hädin tuskin niitäkään

Vierailija kirjoitti:

"Hyi, jos mä saisin jonkun vammasen lapsen ni mä antaisin sen pois."

Seurueessa olleella naisella oli CP -vammainen lapsi ja kyllä, oltiin kaikki aikuisia, eli ei mikään teinipissiksen aivopieru.

Tästä tuli mieleen, kun kaveri kerran yläasteella kertoi hänen tutullaan olevan PC -vamma. Nauroin ihan hulluna ja kaveri suuttui. :/

Aina kun katson sitä ohjelmaa, missä Jethro matkailee ulkomailla :S uskomatonta, minkä kuvan antaa itsestään :D

Saara Aalto laulamassa Ahtisaarelle.. ihan heti en toivu.

Mä aloin tuntemaan todella paljon myötähäpeää kun luin täällä vauvapalstalla sen, kun jonkun muijan mies oli aivan täysin idiootti pelle.. Siis se keskustelu jossa tämä nainen kertoi kun he olivat menneet johonkin perhetapahtumaan ja mies oli nukkunut liian myöhään ja sitten tämä nainen oli nukuttanut myöhemmin nuorimmaista, ja kuuli kun olohuoneessa muut lapset valittivat nälkää, ja kun tää muija meni sinne olkkariin niin mieskin valitti nälkäänsä :D :D :D :D Hyi mua inhottaa ja hävettää sen miehen puolesta, et toivoisin etten ois ikinä lukenut tuota :D

Olin eräässä koulutustilaisuudessa, jossa paikalla oli myös organisaatiomme suht iso kiho. Me muut suhtauduimme tilanteeseen melko rennosti - niin myös tämä pomomies - mutta eräs koulutukseen osallistuja suunnilleen hyppäsi asentoon seisomaan aina pomoa puhutellessaan ja tituuleerasi häntä "herra johtajaksi". 

Melkein valuin pöydän alle myötähäpeästä. Ja ilmeistä päätellen en ollut ainoa. Pomo itse vaikutti lähinnä huvittuneelta.

Aina kun luen palstamammojen #ihankaikkimiehet#-yleistyksiä palstalla.

Aina kun näen telkkarissa yhteislaulukohtauksen, esim. nuotion äärellä tai bussissa, tunnen myötänoloutta. Siis nää kohtaukset, jossa ihmiset laulaa tunteellisina porukassa ja katsovat toisiaan iloisesti, kun se laulaminen yhdessä on niin mukavaa. Tunnen sen kiusaantuneisuuden, jota itse tuntisin, jos olisin siinä tilanteessa. Nolouden tunne on niin vahva, että yritän lukea henkilöiden/näyttelijöiden kasvoilta, hävettääkö heitä salaa, mutta en millään tiedä onko se nolouden kokemus vain oman pääni sisällä vai nolottaako heitäkin.

Myötänoloutta koen myös, kun ihmiset seuraavat yhdessä lauluesitystä. Vain elämäätä olen joskus vilkaissut ja yrittänyt katsoa pöydässä istuvien kuuntelijoiden ilmeistä, hävettääkö heitä, mutta en saa selvää. Itsestäni olisi todella kiusallista istua siellä heidän joukossaan kuuntelemassa esitystä etenkin jos se on yhtään koskettava.

En tiedä onko tämä tavallista vai outoa, koska ei ole tullut koskaan kenenkään kanssa puheeksi. Miten on?

Eilen viimeksi. Muutaman ihmisen voimin oltiin esittelemässä asuinpaikkakuntaamme korkeammille virkamiehille jotka olivat siis työmatkalla tutustumassa. Eräs vanhempi mies keskittyi vaan jaarittelemaan loputtomasti omasta elämästään ja tekemisistään, missä on matkustellut ja mitä tehnyt. Katselin vieraiden vaivaantuneisuutta ja pihisin halusta huutaa:"Ole jo hiljaa!" Semmoisia omahyväisiä pösilöitä en siedä, kun suunsa aukaisevat niin omakehu alkaa. Ei mitään hajua mikä olisi keskustelun tarkoitus.

Kun tutun mies tuli leikkipuistoon ja tuttu kilahti tuosta noin vaan. Siellä oli muitakin aikuisia lastensa kanssa ja tuttu huusi ja haukkui miestään vaikka miksi. Eikö tuollaisia asioita voi muka käsitellä kotona? Mies sentään toi kahvit meille eli ihan hyvää hyvyyttään palveli meitä.

Tuon jälkeen välini tuohon tuttuun hiipuivat koska hän suuttui minulle kun en suostunut haukkumaan hänen miestään. Minulla ei ole mitään hiljaista ja kunnollista miestä vastaan. Miksi ihmeessä minun olisi pitänyt haukkua häntä?

Vierailija kirjoitti:

Saara Aalto laulamassa Ahtisaarelle.. ihan heti en toivu.

Täysin sama!!'

Voi luoja!

Kun näin tämän videon Mary J Blingestä laulamassa Hillary Clintonille

Kun itse tekee töitä ja toisilla on aikaa katsella norppa videoita päivät pitkät. Silloin.

Kun lähes tuntematon tyyppi rupesi selittämään milloin ja miten on menettänyt neitsyytensä.