minkäikäisenäolette laittaneet lapsen omaan huoneeseen nukkumaan?

omaan huoneeseen n.3kk:n iässä. Siihen asti oli nukkunut omassa sängyssä meidän makkkarissa. Siirsin muistaakseni heti, kun päästiin kahteen yösyöttöön. ..

Hei,



olen lukenut, että kätkytkuolema tulee useimmiten 3-4 kk ikäisenä. Siksi en uskalla laittaa poikaa sitä ennen omaan huoneeseen. On kiva yöllä kuunnella hänen hengitystään ja olla varma että kaikki hyvin. On nyt 2 kk, joten ajattelin siirtää sitten omaan huoneeseen kesällä. Olenko ylihuolehtivainen tämän asian suhteen?

Kai se on hyvin perhekohtaista, mikä on paras ratkaisu. Meillä tyttö 1v2kk nukkuu edelleen meidän makkarissa, osittain perhepedissä (siirän yöllä meidän sänkyyn kun herää.) Tässä on sellainen väittämä, jota en kyllä allekirjoita, ei sovi meille(eikä varmaan monelle muullekaan). Tämä on mielestäni aihe, josta ei voi tehdä mitään yleistyksiä tahi kaikille sopivia totuuksia.

äitinkullat:

Ja lapsilla on hyvä oppia nukkumaan omassa huoneessaan jos mahdollista mahdollisimman aikaisin.

Ainoastaan teollistuneissa, harvaan asutuissa maissa lapset nukkuvat yksin omassa huoneessaan. Runsasväkisissä maissa (esim. Japanissa) ei tavallisilla ihmisillä edes ole varaa niin isoihin asuntoihin, että vauva saisi oman huoneen.



Tutkimusten mukaan perhepeti estää mm. kätkytkuolemaa, koska vauvan hengitys tahdistuu hänen vieressään nukkuvan aikuisen mukaan. Maissa, joissa vauvat nukkuvat äidin vieressä, ei esiinny kätkytkuolemaa.



Meillä poika on nukkunut välillä omassa sängyssään sänkymme vieressä ja välillä sängyssämme (kuten nytkin) ja ikää on 1 v 7 kk. Myös neuvolan tätimme (vaikkei hän mikään auktoriteetti olekaan) on sitä mieltä, että pienten lasten tulisi nukkua vanhempiensa/sisarustensa kanssa samassa huoneessa, ei yksin. Mutta jotkut kuitenkin nukkuvat tyytyväisenä yksin, ja hyvä niin. On kuitenkin turha tyrkyttää omaa " katsomustaan" sellaisena, että se sopisi kaikille. Myös vieressä nukkuvat lapset oppivat kyllä aikanaan nukkumaan yksin.



Nukutko muuten itse yksin? :)

ei sovi toiselle. Itse kammoksun perhepetiä. Ehkä ajattelisin toisin jos lapsemme olisi ollut rintalapsi, mutta kun joutui alusta asti pulloruokinnalle, niin vieressä nukkuminen ei olisi helpottanut minun elämääni yhtään. Enkä osaa nukkua, jos vauva on vieressäni. Minulle on myös jäänyt kauhukuvana mieleen muinainen au pair -perheeni, jossa 3-vuotias poika ei ollut nukkunut yhtään yötä omassa sängyssään. Laitettiin kyllä omaan sänkyyn nukkumaan, mutta parin tunnin päästä heräsi huutaen ja pääsi aina vanhempiensa sänkyyn. Minusta se tuntui kamalan ahdistavalta, mutta mikäpä siinä, jos sellaisesta nauttii.

Meillä siirtyi omaan huoneeseen vähän yli puolivuotiaana, kun muutettiin ja se oli mahdollista. Sopeutui sinne heti ilman sen suurempia ongelmia. Nykyisinkin saatan kuulla, että on keskellä yötä hereillä, juttelee aikansa ja nukahtaa itse uudelleen. Minä siis kuulen, mutta mies ei yleensä edes herää niihin jutteluihin, mikä on kiva, koska joutuu kuitenkin käymään töissä.

Meillä nukkui mun vieressä ekat pari viikkoa. Kun pystyin imettämään istualtani, poika siirrettiin nukkumaan eri huoneeseen ja mies palasi viereeni :) Ihan hyvin on mennyt ja nyt on laitettu pojalle oma huonekin jota pikkuhiljaa sisustellaan. Poju pitää niin mahdotonta pulinaa yöllä että siksi on nukkunut eri huoneessa. Meillä kaikki makkarit tosi lähekkäin joten itkun kyllä kuulee heti, emmekä pidä ovia ihan kiinni, pikkuisen raollaan.



Sasuliini ja Eetu kohta 2 kk

ja omassa huoneessaan. Tykkää ähistä ja hirnua puolinukuksissaan -jos olisi samassa huoneessa, en saisi unta millään :P.



KL

Jos perhepetiä aletaan perustelemaan kätkyt-kuoleman ehkäisyllä, niin jopa on peruste! Sama asia, kun päättäisi, ettei anna koskaan lapselleen leipää, herneitä tai raejuustoa tukehtumisen ehkäisemiseksi tai ettei päästä lasta ikinä ulos, kun voi jäädä auton alle... Musta jokainen voi nukuttaa lastaan missä tykkää. Itse nukutan omassa sängyssä ja omassa huoneessa. Jos joku näkee perhepetin hyvänä ratkaisuna, se on ihan ok, mutta kätkyt-kuoleman pelko on musta silkkaa vainoharhaisuutta. Kyllä mä todellakin uskon, että se tulee jos tulee, eikä siinä auta perhepetit, eikä lämpömittarin tuijottelut...

Meillä eka ja toka siirtyivät yhtäaikaa, eli kun eka oli 4v ja toka n 10kk. Ja ongelmia aiheutti ennemminkin toi vanhempi (tuli ja tulee yhä usein meidän viereen). 10kk oli tottunut jo meidän huoneessa omaan sänkyyn (pinnasänky), joten huoneen vaihtaminen ei itse asiassa hetkauttanut unia minnekkään suuntaan : Nukahti jo meidänkin huoneessa illalla tuttipullon kanssa yksin, ja heräsi yleensä vasta aamulla (aikaisin tosin) aamupulloa vaatimaan. Ja sitten silloin tällöin tietty sairauden tai painajaisten takia muuta pientä yöheräilyä, muttei mitään niin säännöllistä, ettei olisi voinut omasta sängystä käsin lohduttamassa.

Jos teidän pikkuinen ei vielä omassa sängyssä osaa nukkua, kannattaa varmaan siihen ensin opettaa, ennen kuin ryhdytte huonetta vaihtamaan.

Tsemppiä myös teille vanhemmille! Ikävä saattaa tulla teillekin...

omaan huoneeseensa jossain olisko poika ollut 8kk ikänen,mutta kuopus siirrettiinki jo 2kk vanhana. Ongelmitta meni ja onnistu=) ja mikä ihanaa,jos lapset kääntävät kylkeä,en ite kuule sitä ja herää heti.

Ja lapsilla on hyvä oppia nukkumaan omassa huoneessaan jos mahdollista mahdollisimman aikaisin.

ja hyvin on nukkuminen omassa huoneessa maistunut. Helpottaa suuresti myös omia yöuniani kun en herää jokaiseen pieneen ääneen jonka neiti päästää. Kun tyttö herää kunnolla kuulen kyllä.



Toisaalta meillä ei tarvitse syöttää kuin kerran yön aikana. Jos syöttöjä olisi useampia, tuskin jaksaisin aina siirtyä toiseen huoneeseen.

ja on viikon verran nukkunut samassa huoneessa isosiskon kanssa (3,5v). Esikko siirtyi aikoinaan omaan huoneeseen saman ikäisenä. Hyvin on sujunut :)



Birdy

Sattuipas tulemaan hassu virhe =)



Birdy

poika on nukkunut syntymästään saakka omassa huoneessa omassa sängyssä. Hyvin on mennyt ja selvästikin jo tietää (nyt 10kk) että se on hänen oma turvallinen pikkansa. Tykkää mennä iltaisin nukkumaan. Joskus otetaan aamuyöstä meidän väliin, jos uni on aamuyöllä katkonaista. Oon kuitenkin huomannut et nukkuu pidempään ja paremmin omassa sängyssä:)

kuin ap:llä, eli tyttö 8 kk on nukkunut pääosan elämästään perhepedissä. Puolivuotiaana siirrettiin pinnasänkyyn nukkumaan, mutta otin aina ekalta syötöltä väliin.



Nyt sitten siirsin muutama päivä sitten tytön omaan huoneeseen, kun yöt olivat jo pitkään olleet tosi surkeita. Luulin aiemmin, että joutuisin ramppaamaan koko ajan imettämässä ja vielä eri huoneessa, mutta toisin kävi. Nyt päästään jopa yhdellä herätyksellä per yö.



Suosittelen ainakin kokeilemaan omaa huonetta. Ainahan lapsen voi siirtää takaisin viereen tai ottaa sinne aamuyöstä, jos on levotonta. Sitten, kun lapsi on siinä vaiheessa, että osaa kipittää itse vanhempien väliin yöllä, jos on tarvis, saa kyllä tulla, jos haluaa. Omaan huoneeseen siirto ei siis ole meillä " porttikielto" . Nyt kuitenkin kaikki nautitaan hyvistä yöunista!

Meillä on nukkunut omassa sängyssä omassa huoneessa viikon ikäisestä. Sairaalassa nukkuin meidän välissä. päästiin kotiin niin omassa sängyssä meidän huoneessa, mut en saanut nukuttua kun äänteli niin koitettiin siirtää omaan huoneeseen ja tosi hyvin on mennyt! Nukahtaa illalla itsekseen sinne ja on nukkunut läpi yön 4,5kuisesta heräämättä =10-11h..

Nukkui omassa sängyssä meidän makkarissa. 6-7kk ikäisenä alettiin unikouluttaa neuvolan ohjeen mukaan ja 8kk ikäisenä siirrettiin omaan huoneeseen. Oppi nukahtamaan itse ja mikä parasta nukkui läpi yön heräilemättä.

Kun nukkui samassa huoneessa niin unet oli kovin levottomia. Nyt 1v9kk nukkuu hyvin, itkuhälytin on edelleen käytössä kun pojan huone on eri puolella taloa.

ja olen sitä mieltä, että kannatti. Tosin siitä on vasta vajaa pari viikkoa, mutta poika nukkuu siellä paljon paremmin kuin meidän huoneessa.

Huomasin että pojalla häiritsi kun iskä puhuu unissaan ja kuorsaa, ja minä tssa pompin pienestäkin älähdyksestä ylös.helpotti kaikkien nukkumista kun poitsu on omassa huoneessa ja on kyllä poika itekki tykänny=)